Ampumahiihdon säännöt: matkat, taulut ja ase selitettynä

Ampumahiihdossa urheilijan pitää ensin nostaa syke maksimiin ja sitten laskea se niin alas, että luoti osuu 45 millimetrin levyiseen reikään 50 metrin päähän. Säännöt näyttävät ulkopuolisesta sekavilta, koska kilpailumuotoja on kymmenkunta ja rangaistusjärjestelmiä kaksi. Todellisuudessa kaikki palautuu kolmeen kysymykseen: kuinka pitkä matka, kuinka monta ammuntaa ja mitä ohilaukauksesta seuraa.

Tämä juttu käy läpi ampumahiihdon säännöt sellaisina kuin ne ovat Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n syyskuussa 2026 julkaistussa sääntökirjassa (versio 2026) ja sen liitteessä A eli materiaaliluettelossa sekä Suomen Ampumahiihtoliiton kaudelle 2026–2027 vahvistetuissa kilpailusäännöissä. IBU:n hallitus vahvisti heinäkuussa 2026 teknisen komitean päättämät sääntömuutokset, ja Suomen Ampumahiihtoliiton mukaan yksi merkittävimmistä niistä koskee aseen ottamista selästä ja nostamista takaisin selkään ampumapaikalla. Suluissa olevat numerot viittaavat IBU:n sääntökohtiin, jotta jokaisen luvun voi tarkistaa alkulähteestä.

Kilpailumuodot yksitellen

Pikakilpailu

Pikakilpailu on lajin perusmuoto ja useimmiten viikonlopun avauskisa. Ammuntoja on kaksi, ensin makuulta ja sitten pystystä, ja jokainen ohilaukaus maksaa sakkokierroksen. Lähtö tapahtuu yksittäin 30 sekunnin välein, ja lähtöaikaa on noudatettava sekunnilleen. Yli kolme sekuntia etuajassa tai myöhässä lähtenyt on lähtenyt lähtöikkunan ulkopuolelta, mistä seuraa 30 sekunnin aikarangaistus (6.4.7). Pikakilpailu toimii myös takaa-ajon karsintakilpailuna.

Takaa-ajo

Takaa-ajoon pääsee karsintakilpailun 60 parasta. Karsintana voi olla pikakilpailu, normaalimatka tai yhteislähtö sen mukaan, mitä kilpailukutsussa on ilmoitettu. Lähtöajat eivät ole tasavälein: karsinnan voittaja lähtee ajassa nolla ja muut sen aikaeron päästä, jonka he jäivät voittajasta jälkeen, sekunnin tarkkuudella pyöristettynä.

Tässä on kohta, joka menee usein väärin. Aikaero siirtyy sellaisenaan vain silloin, kun karsintana oli pikakilpailu tai yhteislähtö. Jos karsintana oli normaalimatka, takaa-ajon lähtöaika on puolet karsinnan aikaerosta (1.7.6). Sama sääntökohta määrää myös aaltolähdön: kaikki, joiden lähtöaika olisi yli neljä minuuttia kärjen jälkeen, lähtevät yhtä aikaa neljän minuutin kohdalla, mutta heidän kilpailuaikansa lasketaan todellisen aikaeron mukaan. Enintään kolme sekuntia etuajassa lähteneelle tulee 30 sekunnin aikarangaistus, sitä aiempi lähtö johtaa hylkäykseen (11.3.1, 11.3.4).

Takaa-ajon vetovoima on siinä, että maalilinja ratkaisee: ensimmäisenä maaliin tullut voittaa. Kärjen kierrettyä kilpailijan tämä joutuu siirtymään sivuun ja keskeyttämään heti (9.2.3).

Normaalimatka

Normaalimatka on lajin vanhin ja armottomin muoto. Ammuntoja on neljä ja järjestys on makuu, pysty, makuu, pysty, eli eri kuin takaa-ajossa. Ratkaiseva ero on rangaistuksessa. Sakkokierroksen sijaan jokaisesta ohilaukauksesta lisätään loppuaikaan täysi minuutti. Se on paljon enemmän kuin sakkokierroksen hiihtämiseen kuluva aika, joten normaalimatkalla ammunta painaa selvästi eniten.

IBU:n ohjelmassa on myös lyhennetty normaalimatka, jossa ohilaukauksen hinta on 45 sekuntia minuutin sijaan. Muilta osin siinä noudatetaan normaalimatkan sääntöjä, ja tulokset lasketaan mukaan maailmancupin normaalimatkan pistelaskuun (1.4.1, 15.8.1.1).

Yhteislähtö

Yhteislähdössä kaikki 30 kilpailijaa lähtevät samaan aikaan. Ensimmäisessä ammunnassa jokainen menee rintanumeronsa mukaiselle ampumapaikalle, ja sen jälkeen paikat täytetään saapumisjärjestyksessä oikeasta reunasta (8.2.1).

Rinnalle on tullut 60 hengen yhteislähtö, jossa lenkkejä on kuusi. Koska ampumapaikkoja on 30, kilpailu alkaa porrastettuna: rintanumerot 1–30 hiihtävät ensimmäisen lenkkinsä ampumaradan ohi, ja numerot 31–60 tulevat suoraan ammuntaan niin, että numero 31 ampuu paikalta 1, numero 32 paikalta 2 ja niin edelleen. Toisella lenkillä roolit vaihtuvat. Kun kaikki ovat ampuneet ensimmäisen kerran, kilpailu jatkuu takaa-ajon logiikalla eli radalle ensimmäisenä saapuva ampuu paikalta 1 (1.4.11).

Viesti ja sekaviestit

Viestissä on neljä saman maan tai seuran urheilijaa, ja jokainen hiihtää kolme lenkkiä ja ampuu kaksi kertaa. Viestit ovat ainoat kilpailumuodot, joissa saa käyttää varapatruunoita, ja tämä koskee yhtä lailla nelihenkistä viestiä, sekaviestiä ja parisekaviestiä. Urheilijan on ensin ammuttava lippaasta viisi laukausta, ja jos tauluja jää pystyyn, hän saa ladata enintään kolme varapatruunaa yksi kerrallaan käsin, ei lippaasta (8.2.2). Jos kaikki kahdeksan laukausta on ammuttu ja tauluja jää yhä pystyyn, jokaisesta seuraa sakkokierros. Toisen lippaan käyttäminen käsinlatauksen sijaan johtaa hylkäykseen.

Sekaviestissä joukkueessa on kaksi naista ja kaksi miestä, ja kaikki neljä osuutta ovat 6 kilometriä eli miesten ja naisten osuudet ovat yhtä pitkät. Parisekaviestissä joukkueessa on vain kaksi urheilijaa, yksi kumpaakin sukupuolta, ja kumpikin ampuu neljä kertaa. Aloittaja hiihtää 6 kilometriä neljänä lenkkinä ja lopettaja 7,5 kilometriä viitenä lenkkinä, rata on 1,5 kilometrin lenkki ja vaihto tapahtuu heti sakkokierroksen jälkeen olevalla vaihtoalueella. Parisekaviestissä sakkokierros on vain 75 metriä (1.4.11).

Supersprintti

Supersprintti ajetaan samana päivänä kahdessa osassa. Karsinnassa lähtöväli on 15 sekuntia, ja 30 parasta jatkaa finaaliin, joka on yhteislähtö. Rata on 1,5 kilometrin lenkki ja sakkokierros 75 metriä. Finaalissa keskeyttäneelle, lähtemättä jääneelle, kierretylle tai hylätylle ei anneta sijaa eikä pisteitä (15.8.2.1).

Matkat ja ammuntakerrat taulukkona

Alla IBU:n sääntökirjan taulukko 1 tiivistettynä. Lyhenteet: M tarkoittaa makuuammuntaa ja P pystyammuntaa.

Kilpailumuoto	Miehet	Naiset	Lenkit	Ammunnat	Rangaistus
Normaalimatka	20 km	15 km	5	4 (M-P-M-P)	1 min
Lyhennetty normaalimatka	15 km	12,5 km	5	4 (M-P-M-P)	45 s
Pikakilpailu	10 km	7,5 km	3	2 (M-P)	150 m
Takaa-ajo	12,5 km	10 km	5	4 (M-M-P-P)	150 m
Yhteislähtö 30	15 km	12,5 km	5	4 (M-M-P-P)	150 m
Yhteislähtö 60	15 km	12 km	6	4 (M-M-P-P)	150 m
Viesti	4 x 7,5 km	4 x 6 km	3 / osuus	2 / osuus (M-P)	150 m
Sekaviesti	2 x 6 km	2 x 6 km	3 / osuus	2 / osuus (M-P)	150 m
Parisekaviesti, aloittaja	6 km	6 km	4	4 (M-P + M-P)	75 m
Parisekaviesti, lopettaja	7,5 km	7,5 km	5	4 (M-P + M-P)	75 m
Supersprintin karsinta	4,5 km	4,5 km	3	2 (M-P)	75 m
Supersprintin finaali	7,5 km	7,5 km	5	4 (M-M-P-P)	75 m

Nuoremmissa ikäluokissa matkat lyhenevät, ja normaalimatkan aikasakko on minuutin sijaan 45 sekuntia kaikissa IBU:n junioriluokissa (1.4.4-1.4.9).

Kilpailumuoto	U21 miehet	U21 naiset	U19 miehet	U19 naiset
Normaalimatka (45 s sakko)	15 km	12,5 km	12,5 km	10 km
Pikakilpailu	10 km	7,5 km	7,5 km	6 km
Takaa-ajo	12,5 km	10 km	10 km	7,5 km
Yhteislähtö	12,5 km	10 km	10 km	7,5 km
Viesti	4 x 7,5 km	4 x 6 km	3 x 7,5 km	3 x 6 km

Ammunta: makuu, pysty ja taulun koko

Ampumaetäisyys on 50 metriä metrin tarkkuudella, mitattuna ampumatason etureunasta eli tuliviivasta taulujen linjaan (3.4.2.1). Jokaisessa ammunnassa on viisi taulua ja viisi laukausta, paitsi viesteissä, joissa varapatruunoita saa käyttää kolme.

Taulun koossa on yksityiskohta, joka usein menee väärin. Musta tähtäysympyrä on kummassakin asennossa 115 millimetriä. Vain kaatuva osuma-alue muuttuu: pystyammunnassa se on 115 millimetriä, makuulla 45 millimetriä (liite A 3.2.1.8). Toisin sanoen urheilija tähtää samankokoiseen mustaan ympyrään molemmissa asennoissa, mutta makuulla osuman pitää mahtua reikään, jonka läpimitta on vajaa 40 prosenttia siitä, miltä maali näyttää. Pinta-alaksi muutettuna makuutaulun aukko on noin kuudesosa pystytaulun aukosta.

Kohde	Mitta
Ampumaetäisyys	50 m, sallittu poikkeama 1 m
Tähtäysympyrä, makuu ja pysty	115 mm
Osuma-alue, makuu	45 mm, toleranssi 0,3 mm
Osuma-alue, pysty	115 mm, toleranssi 0,3 mm
Tauluja ammuntaa kohti	5
Taulun keskipisteen korkeus	80-100 cm ampumatason pinnasta
Ampumapaikan leveys	2,75-3 m
Ampumamatto	200 x 150 cm, paksuus 1–2 cm
Ampumapaikkoja IBU-kisassa	30
Tuuliliput	joka toisen radan vierellä, 5–8 m ampumatasosta ja 20 m tauluista

Tuuliliput asennetaan radan 1 oikealta puolelta alkaen, ja lipun yläreuna saa olla korkeintaan ampumatason yläpinnan ja taulujen alareunan tasolla, alin paperitaulurivi mukaan lukien, jotta liput eivät peitä näkymää tauluihin. Liput on pystytettävä kilpailujen lisäksi kaikkiin harjoituksiin (3.4.6). Ampumamatossa on viiden senttimetrin levyinen merkkiviiva 50 senttimetrin päässä tuliviivasta auttamassa oikean asennon ottamisessa.

Radan oikea puoli on makuuammunnalle ja vasen pystyammunnalle, kun katsotaan ampumasuuntaan. Poikkeuksena ovat takaa-ajo, yhteislähtö, viesti ja supersprintin finaali, joissa kaikilta paikoilta ammutaan molemmissa asennoissa (3.4.2.2). Radalle tullaan aina vasemmalta ja poistutaan oikealta. Radan molemmissa päissä, 10 metriä uloimpien ampumapaikkojen ulkopuolella, on merkintä, joka rajaa alueen, jolla urheilijalle ei saa antaa tietoa (3.4.5.1).

Makuulla ase saa koskettaa vain käsiä, olkapäätä ja poskea, ja tukevan käden ranteen alapinnan on oltava selvästi irti lumesta. Pystyssä ase saa koskettaa käsiä, olkapäätä, poskea ja rintaa olkapään vierestä, ja tukevaa kättä saa painaa rintaa tai lantiota vasten (8.3). Suksia ei saa riisua ammunnan ajaksi eikä suksien alle saa laittaa mitään, ja rike johtaa hylkäykseen (8.3.2.1).

Ennen kilpailua urheilijoilla on 45 minuutin kohdistusaika paperitauluihin. Kohdistus alkaa tuntia ennen ensimmäistä lähtöä ja päättyy viimeistään viisi minuuttia ennen sitä. Takaa-ajossa, yhteislähdössä ja viesteissä kohdistusaika on 30 minuuttia ja päättyy 15 minuuttia ennen lähtöä, ja supersprintin finaalissa se on 15 minuuttia (5.3.1).

Sakkokierros vai lisäminuutti

Sakkokierros on soikea lenkki heti ampumaradan jälkeen, korkeintaan 60 metrin hiihtomatkan päässä radan oikeasta reunasta. Se on 5–6 metriä leveä ja mitataan sisäkaarteen mukaan. Pituus on 150 metriä viiden metrin tarkkuudella, ja parisekaviestissä sekä supersprintissä 75 metriä samalla tarkkuudella. Kierroksen suuaukon on oltava vähintään 15 metriä pitkä, ja kierros rajataan V-levyillä niin tiiviisti, ettei sisäänmenoa voi erehtyä (3.3.11).

Sakkokierroksen hinta ei ole vakio, koska se maksetaan hiihtämällä: nopealle hiihtäjälle kierros on halvempi kuin hitaalle, ja keli vaikuttaa. IBU ei määrää kierrokselle aikaa, vain pituuden ja leveyden. Sen sijaan järjestäjän on kirjattava jokaisessa sakkokierrosta käyttävässä kilpailussa kierroksen keskiaika vähintään viiden kilpailijan perusteella. Lukua tarvitaan silloin, kun urheilija hiihtää järjestäjän virheen tai taulun toimintahäiriön takia väärän määrän kierroksia ja tuomariston on tehtävä aikakorjaus (7.1.5.2).

Aikasakko toimii päinvastoin. Minuutti maksaa saman kaikille riippumatta vauhdista, joten se rankaisee juuri ampumavirheestä eikä hiihtokunnosta. Siksi normaalimatka on lajin puhtain ampumakilpailu, ja siksi juuri normaalimatkalla nähdään voittajia, jotka eivät ole kilpailun nopeimpia hiihtäjiä.

Sakkokierroksen unohtaminen ei ole ilmaista. Jokaisesta hiihtämättä jääneestä sakkokierroksesta tulee kahden minuutin aikarangaistus, eli selvästi enemmän kuin kierroksen hiihtäminen olisi maksanut. Kierroksen saa käydä hiihtämässä jälkikäteen palaamalla radalla taaksepäin, kunhan ei haittaa muita, mutta ei enää seuraavan ammunnan jälkeen eikä maalilinjan ylitettyään (7.1.5.1, 11.3.3).

Ase, patruunat ja lippaat

Ampumahiihtoase on käsin ladattava pienoiskivääri, jonka mitat on lyöty lukkoon IBU:n materiaaliluettelossa niin tarkasti, että jo tarkastetun aseen muokkaaminen lähdön jälkeen johtaa hylkäykseen. Sallittuja lukkotyyppejä on neljä: tavallinen pulttilukko, pistoolikahvaviritys, suoraveto ja kuulalaakerilukituksella varustettu suoraveto (liite A 3.1.6.3).

Ominaisuus	Vaatimus
Kaliiperi	5,6 mm eli .22
Vähimmäispaino	3,5 kg lisävarusteineen, ilman lipasta ja patruunoita
Liipaisinvastus	vähintään 0,5 kg mistä tahansa liipaisimen kohdasta mitattuna
Lippaan tilavuus	enintään 5 patruunaa
Varapatruunat	3 kpl vain viesteissä, ei koskaan piipussa
Tähtäin	ei saa suurentaa, optiset linssit silmässä kielletty, polarointisuodin sallittu
Tukki	taittuva tukki kielletty
Ampumahihna ja kantohihnat	ampumahihnan leveys enintään 40 mm, kantohihnat pakolliset
Poskituki	paksuus enintään 40 mm
Piipun keskilinja etutukin alareunaan	enintään 140 mm
Luodin paino	2,55-2,75 g
Lähtönopeus	enintään 360 m/s mitattuna metrin päässä piipun suusta
Osuman liikemäärä 50 metristä	enintään 0,9 Ns
Kantaminen	selässä, piippu ylöspäin

Patruunan on oltava kansainvälisen standardin mukainen reunasytytteinen .22 long rifle, ja luodin on oltava lyijyä tai vastaavaa pehmeää materiaalia. Lipas on irrotettava ja se ladataan käsin. Kaksoislippaat, rinnakkaiset lippaat ja itse valmistetut lippaat ovat kiellettyjä. Varapatruunat saa kuljettaa niille asennetussa lippaassa tai erillisessä pikairrotettavassa telineessä, mutta ei koskaan piipussa. Toisen lippaan käyttäminen käsinlatauksen sijaan johtaa hylkäykseen (liite A 3.1.6.4, 3.1.6.5 ja 3.1.7 sekä 11.3.4). Useamman kuin viiden laukauksen ampumisesta yhdessä ammunnassa tai useamman kuin kahdeksan viestissä seuraa kauden 2026–2027 säännöissä kahden minuutin aikarangaistus, samoin siitä, että kilpailee aseella, jossa ei ole asianmukaista IBU:n tarkastustarraa (11.3.3).

Ase tarkastetaan ennen lähtöä ja maalissa. Lähtötarkastuksessa varmistetaan muun muassa, ettei piipussa ole patruunaa eikä lipas ole paikallaan, ja aseen runkoon kiinnitetään IBU:n tarkastustarra, jonka perusteella maalissa todetaan, että urheilija on hiihtänyt koko matkan omalla aseellaan. Tarraa varten aseen etutukin molemmilla puolilla on oltava sileäksi jätetty merkintäpinta, joka alkaa 15 senttimetriä liipaisimen edestä ja on vähintään neljän senttimetrin korkuinen. Maalissa tarkastetaan myös liipaisinvastus, joka voidaan tehdä pistokokeena (4.2.3). Varakiväärejä saa olla joukkueella enintään kolme, ja ne on vietävä ampumaradan telineeseen viimeistään kaksi minuuttia kilpailun lähdön jälkeen (8.6.2.1).

Turvallisuus radalla ja stadionilla

Turvallisuussäännöt ovat lajin tiukin osa, koska kilpailussa liikkuu kymmeniä ladattavia aseita yleisön keskellä. Jokaisessa aseessa, myös varakivääreissä, on oltava turvamerkki eli värillinen lippu tai lukko aina kun ase tuodaan stadionille. Merkin saa poistaa vasta ampumaradalla, ja se on laitettava takaisin heti harjoituksen ja kohdistuksen jälkeen. Kilpailun jälkeen merkki laitetaan takaisin viimeistään silloin, kun urheilija poistuu maalialueelta (8.5.1.1).

Lähdön jälkeen lukkoa ei saa avata eikä lipasta irrottaa muualla kuin ampumamatolla pysähtyneenä. Ase ladataan ja puretaan vain piippu tauluja kohti tai ylöspäin, eikä piippua saa missään vaiheessa tahallaan suunnata itseä tai muita kohti. Ampumapaikalta toiselle siirryttäessä ase on ensin purettava ja nostettava selkään normaaliin kantoasentoon. Jokaisen ammunnan jälkeen aseen on oltava purettu: piipussa tai kiinnitetyssä lippaassa ei saa olla patruunaa, joskin tyhjä hylsy ja tyhjä lipas saavat jäädä paikalleen (8.5.2).

Ase kannetaan radalla selässä molemmat käsivarret kantohihnoissa ja piippu ylöspäin, ja kantoasennon korjaukset on tehtävä heti ja hallitusti (7.1.2). Ilman asetta hiihtäminen tai aseen kantaminen muuten kuin piippu ylöspäin johtaa hylkäykseen, ellei ase ole pahasti vaurioitunut (11.3.4).

Kaudella 2026–2027 sääntö tiukkeni ampumapaikalla. Kun urheilija lähestyy ampumamattoa ja poistuu siltä, kantohihnojen on oltava molemmilla olkapäillä ja molempien käsivarsien kokonaan hihnojen sisällä. Aseen ottamisen selästä saa aloittaa vasta matolla, ja hiihtoa saa jatkaa vasta, kun ase on taas sääntöjen mukaisessa kantoasennossa. Jos urheilija vahingossa poistuu matolta hihnat väärin, hänen on pysähdyttävä heti ja korjattava asento muita estämättä tai vaarantamatta (8.5.4). Ampumaturvallisuussääntöjen rikkomisesta seuraa hylkäys (11.3.4). Suomen Ampumahiihtoliiton mukaan muutos koskee monen urheilijan totuttua tapaa: kättä ei saa enää ottaa pois hihnoista eikä työntää niiden alle ennen matolle saapumista.

Esimerkki kantoasennon merkityksestä nähtiin jo edellisellä kaudella Nove Meston maailmancupissa 24. tammikuuta 2026, kun Saksan parisekaviestijoukkue hylättiin. IBU:n kilpailunjohtaja Borut Nunar perusteli päätöstä sillä, että saksalaisurheilija ei ollut asettanut asetta selkäänsä oikein toisen makuuammuntansa jälkeen, koska molemmat käsivarret eivät olleet kantohihnoissa. Voiton peri Suomi ajalla 34.59,8.

Myös säälle on raja. Kilpailua ei aloiteta, jos ilman lämpötila on kylmempi kuin miinus 20 astetta mitattuna kilpailupaikan kylmimmästä kohdasta 1,5 metrin korkeudelta. Nuorten ja juniorien kilpailuissa raja on miinus 15 astetta. Kun on kylmempää kuin miinus 15 astetta, tai nuorilla miinus 10, tuulen ja kosteuden vaikutus on arvioitava erikseen ennen lähtöä yhdessä kilpailulääkärin kanssa (6.6).

Rata, hiihtotekniikka ja aikarangaistukset

Ampumahiihdossa ei ole tyylirajoitusta. Sääntökirja sanoo suoraan, että kaikki hiihtotavat ovat sallittuja, joten käytännössä kilpailut hiihdetään vapaalla eli luistelutyylillä. Muuta etenemiskeinoa kuin sukset, sauvat ja omat lihakset ei saa käyttää, ja rike johtaa hylkäykseen. Suksen vähimmäispituus on urheilijan pituus vähennettynä 10 senttimetrillä, ja suksiparin on painettava ilman siteitä vähintään 750 grammaa (liite A 3.1.1).

Korkeuseron radan korkeimman ja matalimman kohdan välillä saa olla enintään 80 metriä. Yksittäinen nousu saa olla korkeintaan 50 metriä, ellei sitä katkaise vähintään 200 metrin tasainen tai lasku, eikä nousun jyrkkyys saa ylittää 25 prosenttia. Kokonaisnousulle on jokaisessa kilpailumuodossa oma minimi ja maksimi: miesten normaalimatkalla vaaditaan 550-800 metriä, pikakilpailussa 270-405 metriä (taulukko 1).

Rangaistus	Esimerkkejä rikkeistä
30 sekuntia	lähtö takaa-ajossa enintään 3 sekuntia liian aikaisin, lähtö lähtöikkunan ulkopuolelta, väärältä ampumapaikalta ampuminen, väärä ampuma-asento tai väärä ammuntajärjestys
1 minuutti	tieltä väistämättä jättäminen ensimmäisestä pyynnöstä pikakilpailussa ja normaalimatkalla
2 minuuttia	hiihtämättä jäänyt sakkokierros, ampumatta jäänyt laukaus, liikaa laukauksia, viestivaihto ilman kosketusta, ristiinampuminen, ase ilman asianmukaista IBU:n tarkastustarraa
Hylkäys	vakavat rikkeet, väärä rata tai lenkkijärjestys, aseen kantamatta jättäminen, ampumaturvallisuussääntöjen rikkominen, toinen lipas käsinlatauksen sijaan, suksien riisuminen ammunnassa, kielletty ulkopuolinen apu

Sukset saa vaihtaa kesken kilpailun vain, jos suksi tai side on todistettavasti rikkoutunut onnettomuudessa. Sauvat ja remmit saa vaihtaa vapaasti. Voiteluaineiden lisääminen kilpailun aikana johtaa hylkäykseen, ja maalilinjan saa ylittää yhdellä suksella vain onnettomuuden takia (7.3.1).

Pisteet ja maailmancup

Maailmancupissa jaetaan kahdenlaisia pisteitä: kilpailijakohtaisia maailmancup-pisteitä ja maakohtaisia kansakuntien cupin pisteitä. Kokonaiscupin lisäksi jaetaan lajikohtaiset kristallipallot normaalimatkalle, pikakilpailulle, takaa-ajolle, yhteislähdölle ja supersprintille sekä viesteille ja sekaviesteille (15.8.1.1).

Sija	Pisteet
1.	90
2.	75
3.	65
4.	55
5.	50
6.	45
7.	41
8.	37
9.	34
10.	31

Kymmenennestä sijasta eteenpäin pisteet laskevat yhdellä sijaa kohti 40. sijaan asti, jolloin jaossa on yksi piste. Yhteislähdössä ja supersprintissä asteikko on tiiviimpi: pisteet laskevat yhdellä 21. sijaan saakka, jonka jälkeen kahdella sijaa kohti 30. sijaan asti (15.8.2.1). Maailmancupin kokonaiscupin johtaja hiihtää keltaisessa numerolapussa, lajikohtaisten cupien johtajat punaisessa ja alle 23-vuotiaiden kilpailun johtaja tummansinisessä. Useaa kriteeriä täyttävä saa yhdistelmävärisen lapun (15.7.2).

Miten säännöt ovat muuttuneet

Ampumahiihdon nykyinen ilme on tulosta noin 70 vuoden muutoksista. Suurin yksittäinen käänne oli aseen vaihtuminen.

Vuosi	Muutos
1958	Ensimmäiset MM-kisat Saalfeldenissä, ohjelmassa vain 20 kilometriä ja joukkuekilpailu
1960	Ampumahiihto olympialajiksi Squaw Valleyssä
1968	Viesti olympiaohjelmaan Grenoblessa
1974	Pikakilpailu otetaan käyttöön
1978	.22-kaliiperinen pienoiskivääri vakioidaan ja ampumamatka asetetaan 50 metriin
1980	Pikakilpailu olympialajiksi Lake Placidissa
1984	Naisten ensimmäiset MM-kisat Chamonixissa
1989	Naisten ja miesten MM-kisat yhdistetään samaan tapahtumaan
1992	Naisten ampumahiihto olympiaohjelmaan Albertvillessä
1993	IBU perustetaan omaksi liitoksi
1996	Takaa-ajo otetaan käyttöön
1999	Yhteislähtö otetaan käyttöön
2005	Sekaviesti otetaan käyttöön
2015	Parisekaviesti otetaan käyttöön

Ennen vuotta 1978 ammuttiin isokaliiperisella aseella ja pidemmiltä etäisyyksiltä. Siirtyminen pienoiskivääriin ja 50 metriin muutti lajin luonteen kaukolaukauksen taidosta toistettavan tarkkuuden ja palautumisen lajiksi, ja teki kilpailuista myös katsojille ja televisiolle seurattavia. Muutos ei ollut pelkkää urheilua: perusteina olivat myös patruunoiden hinta, melu, turvallisuus ja aselupien saamisen vaikeus.

Uusimmat lisäykset näkyvät suoraan sääntökirjan taulukossa 1. Supersprintin karsinta ja finaali, 60 hengen yhteislähtö ja lyhennetty normaalimatka ovat mukana omina kilpailumuotoinaan omilla ratavaatimuksillaan, mutta 60 hengen yhteislähdön pisteet lasketaan yhteislähdön cupiin ja lyhennetyn normaalimatkan pisteet normaalimatkan cupiin. Supersprintillä on sen sijaan oma maailmancupin pistekilpailunsa ja palkintonsa (1.4.1, 15.8.1.1, 15.9.2). Ratavaatimuksissa on lisäksi kaksi rinnakkaista lukusarjaa: vuoden 2019 arvot ja niitä vanhemmat arvot, joita saa käyttää ennen 15. lokakuuta 2019 lisensoiduilla radoilla, kunnes rata uusitaan.

Suomen kansalliset säännöt eroavat IBU:n säännöistä

Suomessa järjestettävissä kilpailuissa noudatetaan kauden 2026–2027 kilpailusääntöjen mukaan ensisijaisesti IBU:n sääntöjä, ja Suomen Ampumahiihtoliiton säännöt täydentävät niitä kansallisilla tarkennuksilla ja poikkeuksilla. IBU:n alaisissa kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan IBU:n sääntöjä. Erot ovat käytännöllisiä ja liittyvät enimmäkseen turvallisuuteen ja harrastajamääriin.

Sarjoissa M/N15 ja nuoremmat sekä veteraanisarjoissa M/N80 ja vanhemmat asetta ei kanneta mukana, vaan se odottaa asetelineessä.
Sarjoissa M9, N9, M11, N11, M13 ja N13 saa käyttää aseen etutukin alle asetettavaa irrallista tukea, jonka korkeus on vähintään 150 millimetriä ja tukipinnan leveys enintään 70 millimetriä.
Sarjoissa M/N15 ja nuoremmat sakkokierros on pikakilpailussa ja takaa-ajossa 100 metriä ja normaalimatkan aikasakko 30 sekuntia.
Harrastesarjoja on kaksi, lasten ja nuorten LNH ja aikuisten AikH. Niissä ammunnassa saa käyttää elektronista asetta ja tukea, ase odottaa ampumapaikalla koko kilpailun ajan ja makuuammunnan saa ampua pystytauluun. Elektroninen ase on sallittu myös sarjoissa M/N9-11.
Fluorivoiteiden käyttökielto koskee kaikkea liiton alaista kilpailutoimintaa kaikilla tasoilla.
Rulla-ampumahiihdossa kypärä on pakollinen, ja pystyammunta suoritetaan ampumamaton päältä.

Takaa-ajon aaltolähtö ei sen sijaan ole kansallinen erikoisuus, vaikka se sellaisena usein esitetään. Neljän minuutin sääntö tulee suoraan IBU:n sääntökohdasta 1.7.6, ja Suomen säännöt vain toistavat sen kansallisiin sarjoihin.

Kansallinen sarjajako on huomattavasti IBU:n kolmea ikäluokkaa laajempi: sarjoja on M9:stä ja N9:stä aina M90:een ja N90:een, ja viesteissä on veteraanien yhteisikäsarjat M120:sta M200:aan.

Suomalaiset ampumahiihdossa

Suomen ampumahiihdon kirkkain kausi ajoittuu 1970-luvulle. Heikki Ikola on maan menestynein ampumahiihtäjä: hän voitti kolme olympiahopeaa, vuonna 1972 viestissä sekä vuonna 1976 sekä 20 kilometrillä että viestissä. MM-kisoista hänelle kertyi neljä kultaa, vuonna 1975 sekä 20 kilometriltä että viestistä, vuonna 1977 ja vuonna 1981 20 kilometriltä, sekä kolme hopeaa viestistä vuosina 1974, 1977 ja 1979.

Ensimmäinen suomalainen olympiamitali tuli heti lajin olympiadebyytissä, kun Antti Tyrväinen hiihti hopealle normaalimatkalla vuonna 1960. Myöhemmin Harri Eloranta otti pikakilpailun pronssin vuonna 1992 ja Ville Räikkönen pikakilpailun pronssin vuonna 1998.

Naisten puolella lajin tunnetuin suomalainen on Kaisa Mäkäräinen, joka voitti maailmancupin kokonaiskilpailun kolmesti: kausilla 2010–2011, 2013–2014 ja 2017–2018. Toiseen näistä, kauteen 2013–2014, liittyy poikkeuksellinen jälkinäytös. IBU:n hallitus päätti 21. joulukuuta 2021 myöntää kauden 2013–2014 kokonaiscupin kristallipallon sekä Mäkäräiselle että norjalaiselle Tora Bergerille sen jälkeen, kun venäläisen Olga Zaitsevan tulokset mitätöitiin dopingtuomion vuoksi.

Uudelleenlaskennassa Berger nousi neljä pistettä Mäkäräisen edelle, vaikka Mäkäräinen oli kauden päättyessä ollut viisi pistettä edellä. Berger sai myös kokonaiscupin rahapalkinnon, mutta IBU katsoi, ettei kauden viimeisten kisojen asetelmaa voi rakentaa jälkikäteen uudelleen eikä puhtaita urheilijoita voi rangaista toisten dopingrikkomuksista, joten voittajiksi julistettiin molemmat. Mäkäräinen voitti MM-kultaa takaa-ajossa vuonna 2011, mutta olympiamitali jäi uralta puuttumaan. Hänen paras olympiasijoituksensa oli kuudes sija yhteislähdössä vuonna 2014.

Suomen naisten ensimmäinen olympiamitali ampumahiihdossa tuli vasta vuonna 2026. Suvi Minkkinen hiihti 10 kilometrin takaa-ajossa pronssille Anterselvassa 15. helmikuuta 2026 ja osui kaikkiin 20 tauluunsa. Kultaa voitti italialainen Lisa Vittozzi kotiladuilla ja hopeaa norjalainen Maren Kirkeeide. Samalla kaudella Minkkinen ja Tero Seppälä voittivat parisekaviestin Nove Mestossa. Tiedot tarkistettu 11.8.2026, ja säännöt päivitetty kauden 2026–2027 sääntökirjojen mukaisiksi 16.10.2026.

Juttua päivitetty 16.10.2026: säännöt päivitettiin IBU:n syyskuun 2026 sääntökirjan ja Suomen Ampumahiihtoliiton kauden 2026–2027 sääntöjen mukaisiksi. Muutoksia tuli aseen kantamiseen ja selkään nostamiseen ampumapaikalla, tuulilippuihin, hihnoihin, rangaistuksiin (liikaa laukauksia johtaa nyt 2 minuutin rangaistukseen, ei hylkäykseen) ja kansallisiin poikkeuksiin. Lisäksi korjattiin sääntöviittaus 9.2.3 ja Mäkäräisen kausien järjestysvirhe.