Koripallon MM-karsinta on monivaiheinen. Siinä on esikarsinnat, kaksi varsinaista kierrosta, kuusi pelijaksoa eli ikkunaa, tuloksia jotka siirtyvät kierrokselta toiselle ja lohkoja jotka sulautuvat kesken kaiken toisiinsa. Lopputulos on silti yksinkertainen: Euroopasta 32 maata pelaa 12 paikasta Qatarin MM-kisoihin.
Suomi on tässä prosessissa hyvässä asemassa. Susijengi selvisi ensimmäisen kierroksen G-lohkosta toisena 4 voitolla ja 2 tappiolla, ja pelaa toisen kierroksen L-lohkossa, josta kolme kuudesta jatkaa. Vastustajiksi jäivät Ruotsi, Viro ja Slovenia, joista kaksi on FIBAn maailmanrankingissa selvästi Suomen alapuolella.
Näin MM-karsinta on rakennettu: kolme porrasta ja kuusi ikkunaa
FIBAn eurooppalainen karsintaputki alkaa jo yli kolme vuotta ennen itse arvokisoja. Se koostuu kolmesta erillisestä vaiheesta, joista vain kaksi viimeistä on varsinaista MM-karsintaa.
Esikarsinnat: tie 32 joukkueen joukkoon
Esikarsintojen ensimmäisellä kierroksella pelasi 10 maata. Ne jaettiin yhteen neljän ja kahteen kolmen joukkueen lohkoon, ja sarja pelattiin koti- ja vierasotteluina kolmessa ikkunassa: helmikuussa 2024, marraskuussa 2024 ja helmikuussa 2025. Jatkoon selvisi neljä maata, eli kolme lohkovoittajaa ja paras kakkonen.
Toisella kierroksella nämä neljä saivat seurakseen kahdeksan maata, jotka olivat pudonneet EM-karsinnoista. Nämä 12 jaettiin neljään kolmen joukkueen lohkoon, ja lohkojen kaksi parasta eli yhteensä kahdeksan maata pääsivät varsinaisiin MM-karsintoihin. Kahdeksikko oli lopulta Alankomaat, Itävalta, Kroatia, Romania, Sveitsi, Tanska, Ukraina ja Unkari.
Loput 24 paikkaa 32 joukkueen kentässä jaettiin ilman erillistä karsintaa: ne menivät automaattisesti niille maille, jotka olivat selvinneet EM-kisoihin 2025. Suomi oli tässä joukossa.
Ensimmäinen kierros: kahdeksan lohkoa, kolme jatkoon
Varsinainen karsinta alkoi marraskuussa 2025. Kaikki 32 maata jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joissa jokainen kohtasi muut kotona ja vieraissa. Kuusi ottelua per joukkue jakautui kolmelle ikkunalle, kaksi ottelua per ikkuna. Jokaisesta lohkosta kolme parasta selvisi toiselle kierrokselle. Neljänneksi jääneet kahdeksan maata putosivat MM-tieltä kokonaan.
Toinen kierros: lohkot sulautuvat, tulokset seuraavat mukana
Toisella kierroksella 24 jäljellä olevaa maata jaettiin neljään kuuden joukkueen lohkoon. Sulautuminen tehtiin pareittain: lohkoista A ja B muodostui lohko I, lohkoista C ja D lohko J, lohkoista E ja F lohko K sekä lohkoista G ja H lohko L.
Ratkaiseva yksityiskohta on se, että ensimmäisen kierroksen tulokset siirtyvät sellaisenaan mukana. Joukkue ei siis aloita puhtaalta pöydältä, vaan kantaa kuuden ottelun saldonsa uuteen lohkoon. Uusia otteluita tulee kuusi lisää: jokainen kohtaa kotona ja vieraissa ne kolme joukkuetta, jotka tulivat toisesta alkulohkosta. Vanhoja vastustajia ei siis kohdata uudestaan. Lopullinen taulukko rakentuu 12 ottelun varaan, ja kolme parasta jokaisesta neljästä lohkosta lunastaa MM-paikan. Yhteensä 12 eurooppalaista maata.
Kuusi ikkunaa
| Ikkuna | Ajankohta | Vaihe |
|---|---|---|
| 1 | 24.11.-2.12.2025 | Ensimmäinen kierros |
| 2 | 23.2.-3.3.2026 | Ensimmäinen kierros |
| 3 | 29.6.-7.7.2026 | Ensimmäinen kierros |
| 4 | 24.8.-1.9.2026 | Toinen kierros |
| 5 | 23.11.-1.12.2026 | Toinen kierros |
| 6 | 22.2.-2.3.2027 | Toinen kierros |
FIBAn oman määritelmän mukaan jokainen ikkuna kestää yhdeksän päivää, alkaa maanantaista ja päättyy seuraavaan tiistaihin. Sen sisällä joukkue pelaa kaksi ottelua.
Montako paikkaa Euroopalle ja muille maanosille
MM-kisat 2027 pelataan Qatarissa 27.8.-12.9.2027, ja mukana on 32 maata. FIBA markkinoi turnausta kaikkien aikojen tiiviimpänä, koska kaikki neljä areenaa ovat Dohan seudulla. Ne eivät silti ole kaikki samassa kunnassa: Duhail Arena ja Al Attiyah Arena ovat Dohassa, Lusail Arena Lusailissa ja Al Janoub Arena Al Wakrahissa. Loppuottelu pelataan Lusailissa.
Karsintoihin osallistuu maailmanlaajuisesti 80 maata neljältä FIBA-alueelta, ja niissä pelataan yhteensä noin 420 ottelua. Eurooppa on ylivoimaisesti suurin sekä osallistujamäärältään että paikkakiintiöltään.
| Alue | Karsinnoissa | Paikkoja MM-kisoihin |
|---|---|---|
| Eurooppa | 32 | 12 |
| Amerikat | 16 | 7 |
| Aasia ja Oseania | 16 | 7 |
| Afrikka | 16 | 5 |
| Isäntämaa Qatar | pelaa Aasian karsinnat | 1, seitsemän karsintapaikan lisäksi |
Laskutoimitus menee siis näin: 12 plus 7 plus 7 plus 5 on 31, ja isäntämaan suora paikka täydentää kentän 32:een. Aasian ja Oseanian alueelta kisoihin lähtee tämän vuoksi kahdeksan maata.
Karsintojen rakenne ei ole kaikkialla sama. Amerikoissa ja Aasiassa 16 joukkuetta jaetaan neljään neljän lohkoon, kolme parasta jatkaa, ja toisella kierroksella pelataan kahdessa kuuden lohkossa. Molemmilla alueilla MM-paikan saavat lohkojen kolme parasta sekä paras neljäs, yhteensä seitsemän.
Aasiassa on lisäksi oma erikoisuutensa. Qatar on isäntänä jo valmiiksi kisoissa, mutta pelaa karsinnat normaalisti. FIBAn sanamuoto on täsmällinen: Qatar etenee toiselle kierrokselle sijoituksestaan riippumatta ja vie näin yhden lohkonsa kolmesta jatkopaikasta. Qatarin oma MM-paikka ei kuitenkaan ole pois alueen seitsemästä karsintapaikasta.
Afrikassa 16 maata pelaa viidessä ikkunassa. Ensimmäisellä kierroksella on neljä neljän lohkoa ja jatkoon selviää kolme parasta, mutta toisen kierroksen kahdesta kuuden lohkosta MM-kisoihin nousevat vain kaksi parasta plus paras kolmossijoittunut, yhteensä viisi. Afrikka on myös ainoa alue, jolla FIBA ei pelaa koti- ja vierasotteluita vaan turnausmuotoisia ikkunoita. Ensimmäinen ikkuna keskitettiin Tunisian Radesiin, Tunisin laitamille.
Kaikki 32 joukkuetta ja se, ketkä putosivat heti
Ensimmäisen kierroksen lohkojako oli seuraava. Kolme parasta kustakin lohkosta jatkoi, neljäs putosi.
| Lohko | Joukkueet |
|---|---|
| A | Espanja, Georgia, Ukraina, Tanska |
| B | Kreikka, Montenegro, Portugali, Romania |
| C | Serbia, Turkki, Bosnia ja Hertsegovina, Sveitsi |
| D | Italia, Liettua, Islanti, Iso-Britannia |
| E | Kroatia, Saksa, Israel, Kypros |
| F | Latvia, Puola, Alankomaat, Itävalta |
| G | Ranska, Suomi, Unkari, Belgia |
| H | Slovenia, Ruotsi, Viro, Tsekki |
Toisen kierroksen lohkot muodostuivat näin:
| Lohko | Joukkueet |
|---|---|
| I | Espanja, Ukraina, Montenegro, Portugali, Kreikka, Georgia |
| J | Turkki, Italia, Serbia, Liettua, Islanti, Bosnia ja Hertsegovina |
| K | Puola, Kroatia, Saksa, Latvia, Alankomaat, Israel |
| L | Ranska, Suomi, Viro, Ruotsi, Slovenia, Unkari |
Vertaamalla listoja näkee, ketkä jäivät rannalle jo ensimmäisellä kierroksella: Tanska, Romania, Sveitsi, Iso-Britannia, Kypros, Itävalta, Belgia ja Tsekki. Heidän kautensa ei kuitenkaan pääty tähän, sillä nämä kahdeksan siirtyvät EM-karsintaputkeen.
Suomen tilanne L-lohkossa
Susijengin ensimmäinen kierros meni suunnilleen niin hyvin kuin realistisesti oli mahdollista. Avaustappio Unkarille kääntyi kotivoitoksi Ranskasta, ja Belgia kaatui molemmilla kentillä.
| Päivä | Ottelu | Tulos | Paikka |
|---|---|---|---|
| 28.11.2025 | Unkari – Suomi | 89-82 | vieras |
| 1.12.2025 | Suomi – Ranska | 83-76 | Espoo Metro Areena |
| 27.2.2026 | Belgia – Suomi | 66-71 | Charleroi |
| 1.3.2026 | Suomi – Belgia | 78-75 | Espoo |
| 3.7.2026 | Suomi – Unkari | 85-77 | Veikkausareena, Helsinki |
| 6.7.2026 | Ranska – Suomi | 98-69 | Pau |
Charleroin ja Espoon Belgia-otteluissa Olivier Nkamhoua oli Suomen tehokkain 23 pisteellään kummassakin. Unkari-kotivoitossa Lauri Markkanen teki 23 ja Edon Maxhuni 20 pistettä.
Kolmannen ikkunan päätösottelu Paussa oli karu muistutus tasoerosta. Ranska johti puoliajalla 49-30 ja voitti lopulta 29 pisteellä. Lauri Markkanen ja Mikael Jantunen tekivät kumpikin 14 pistettä. Päävalmentaja Lassi Tuovi myönsi ottelun jälkeen, ettei joukkue ollut parhaimmillaan. Jatkopaikka oli tuolloin jo varmistunut, joten tappio ei maksanut muuta kuin lohkovoiton.
Näin L-lohkon taulukko näyttää ennen elokuun ikkunaa. Sarake voitot ja tappiot sisältää ensimmäisen kierroksen ottelut, jotka siirtyivät mukana.
| Sija | Joukkue | V-T | Pisteet |
|---|---|---|---|
| 1. | Ranska | 5-1 | 11 |
| 2. | Suomi | 4-2 | 10 |
| 3. | Viro | 3-3 | 9 |
| 4. | Ruotsi | 3-3 | 9 |
| 5. | Slovenia | 3-3 | 9 |
| 6. | Unkari | 3-3 | 9 |
Asetelma on Suomen kannalta poikkeuksellisen suotuisa. Ranska ja Unkari on jo pelattu, eikä niitä kohdata uudestaan. FIBAn 13.7.2026 päivitetyssä maailmanrankingissa Slovenia on 14:s ja Suomi 17:s 676,0 pisteellä ja Euroopan maista 11:s. Viro on 36:s ja Ruotsi 40:s, eli kaksi kolmesta jäljellä olevasta vastustajasta on selvästi Suomen alapuolella.
Suomen kuusi jäljellä olevaa ottelua jakautuvat kolmelle ikkunalle. Elokuun ottelupäivät ovat FIBAn vahvistamia. Marraskuun 2026 ja helmikuun 2027 päivät ovat alustavia: ne ovat suomalaisen seurantasivuston suomikoris.com listaamia, osuvat FIBAn vahvistettujen ikkunoiden sisään mutta eivät ole FIBAn julkaisemasta otteluohjelmasta.
| Päivä | Vastustaja | Koti tai vieras | Vahvistus |
|---|---|---|---|
| 27.8.2026 | Ruotsi | Koti | FIBA |
| 30.8.2026 | Viro | Vieras | FIBA |
| 27.11.2026 | Slovenia | Vieras | alustava |
| 30.11.2026 | Viro | Koti | alustava |
| 25.2.2027 | Ruotsi | Vieras | alustava |
| 28.2.2027 | Slovenia | Koti | alustava |
Pisteytys ja tasapistesäännöt
FIBAn taulukko ei toimi kuten jalkapallossa. Voitosta saa kaksi pistettä, mutta myös tappiosta saa yhden. Nolla pistettä tulee vain luovutuksesta.
Ero luovutuksen ja pelaajapulan välillä on kirjattu sääntökirjaan tarkasti. Jos joukkue ei saavu paikalle, ei kykene asettamaan viittä pelaajaa 15 minuutin kuluessa ottelun alkamisajasta tai kieltäytyy pelaamasta, ottelu on menetetty luovutuksella: lukema on 20-0 ja joukkue saa nolla pistettä. Jos joukkueella taas on ottelun aikana kentällä alle kaksi pelikelpoista pelaajaa, ottelu menetetään toista kautta ja joukkue saa yhden pisteen, aivan kuten tavallisesta tappiosta.
Tämä selittää lukemat, jotka näyttävät oudoilta. Turkki on lohkossa J saldolla 6-0 kerännyt 12 pistettä, Espanja lohkossa I saldolla 5-1 yhteensä 11 pistettä ja Suomi saldolla 4-2 kymmenen. Kaava on yksinkertainen: pisteet ovat voitot kertaa kaksi plus tappiot. Pistetaulukko on siis sama asia kuin voittolukema, mutta se paljastaa heti mahdollisen luovutuksen.
Kahdentoista ottelun jälkeen L-lohkon joukkue voi kerätä enintään 24 pistettä ja vähintään 12.
Tasatilanteet ratkaistaan FIBAn virallisen sääntökirjan liitteen D artiklan D.1.3 mukaan. Perusperiaate on, että keskinäiset ottelut painavat enemmän kuin koko lohkon tilastot. Ensin katsotaan tasapisteissä olevien joukkueiden keskinäiset voitot ja tappiot. Jos ne ovat tasan, siirrytään keskinäisten otteluiden pistepohjaisiin kriteereihin, ja vasta niiden jälkeen koko lohkon pisteeroon ja tehtyihin pisteisiin.
Käytännön seuraus on tärkeä: pisteero ei ole Suomelle turvaverkko samalla tavalla kuin jalkapallossa. Jos Suomi ja Ruotsi päätyvät samoihin pisteisiin, ratkaisu haetaan ensin näiden kahden keskinäisistä otteluista, ei siitä kuinka reilusti Suomi voitti Belgian helmikuussa. Elokuun ja helmikuun Ruotsi-otteluista tulee siksi kaksinkertaisen painoarvon pelejä.
Ikkunajärjestelmä ja se, miksi NBA-pelaajat puuttuvat
Ikkuna tarkoittaa yhdeksän päivän jaksoa, jonka FIBA on varannut maajoukkuepeleille kansainvälisessä kalenterissa. Idea oli alun perin hyvä: maajoukkueet palaisivat pelaamaan kotiyleisönsä eteen ympäri vuoden sen sijaan, että ne kokoontuisivat vain kesällä. Suomen kaltaiselle maalle tämä on tarkoittanut selvästi aiempaa enemmän kotiotteluita, koska koko karsintaputki pelataan koti- ja vierasotteluina eikä keskitettyinä turnauksina.
Ongelma on ajoituksessa. Kuudesta ikkunasta kaksi osuu marraskuulle ja kaksi helmikuulle, eli keskelle NBA:n runkosarjaa. NBA ei vapauta pelaajiaan maajoukkueisiin kesken kauden, joten käytännössä yksikään NBA-sopimuksellinen pelaaja ei ole käytettävissä neljässä ikkunassa kuudesta.
Sama koskee osin Euroopan huippuseuroja. Eurohoopsin mukaan Euroliiga ei pysähdy marraskuun ikkunan ajaksi vaan sen ottelut menevät päällekkäin maajoukkuepelien kanssa, kun taas helmikuun ikkunassa päällekkäisiä otteluita ei ole. Marraskuussa siis myös monet Euroopan parhaista pelaajista puuttuvat maajoukkueistaan.
Käytännön ero näkyi selvästi heinäkuun 2026 ikkunassa. Se pelattiin kesällä, jolloin NBA-kausi oli ohi. Ylen mukaan Ranskalla oli Suomea vastaan kokoonpanossaan viisi NBA-pelaajaa, vaikka Victor Wembanyama ja Alexandre Sarr puuttuivat. Suomi puolestaan sai käyttöönsä Lauri Markkasen. Marraskuussa ja helmikuussa samat joukkueet näyttävät hyvin erilaisilta.
Kuuden ottelun saldo ei siis ole syntynyt kuudesta samanlaisesta ottelusta, vaan kahdesta erilaisesta pelistä: kesäpeleistä täysillä kokoonpanoilla ja talvipeleistä ilman kärkipelaajia. Ranskan 29 pisteen voitto heinäkuussa ja Suomen kotivoitto samasta vastustajasta joulukuussa eivät ole vertailukelpoisia otteluita.
Ero EM-karsintojen ja MM-karsintojen välillä
Sekaannus EM- ja MM-karsintojen välillä on yleinen, ja siihen on historiallinen syy. Ennen nykyjärjestelmää maanosien mestaruuskisat toimivat samalla MM-karsintana. Euroopassa viimeinen näin toiminut arvokisa oli EuroBasket 2013, jonka perusteella jaettiin paikat MM-kisoihin 2014. Nykyään EM ja MM ovat kaksi erillistä turnausta ja kaksi erillistä karsintaputkea, jotka kuitenkin kytkeytyvät toisiinsa.
EM-kisoihin 2025 selvinneet 24 maata saivat automaattisesti paikan MM-karsintoihin. Kahdeksan viimeistä paikkaa MM-karsintoihin jaettiin esikarsinnoissa, joissa pelasivat EM-karsinnoista pudonneet.
Ne kahdeksan maata, jotka jäivät MM-karsintojen ensimmäisellä kierroksella lohkonsa neljänneksi, eivät jää toimettomiksi. Ne siirtyvät EuroBasket 2029 -esikarsintojen toiselle kierrokselle. Siellä ne kohtaavat neljä maata, jotka ovat selvinneet esikarsintojen ensimmäiseltä kierrokselta. Nämä 12 jaetaan neljään kolmen joukkueen lohkoon, ja FIBAn sanamuodon mukaan kunkin lohkon voittaja pääsee EuroBasket 2029 -karsintoihin, ei suoraan EM-kisoihin.
Kolmannella kierroksella heinä- ja elokuussa 2027 pelaavat vielä ne 14 maata, jotka eivät ole vielä selvinneet: kahdeksan toiselta kierrokselta pudonnutta ja kuusi ensimmäiseltä kierrokselta pudonnutta. Kaksi neljän ja kaksi kolmen joukkueen lohkoa tuottavat neljä viimeistä paikkaa EM-karsintoihin. Esikarsinnoista etenee siis kaikkiaan kahdeksan maata varsinaisiin EM-karsintoihin. EuroBasket 2029 -kisojen isäntämaita ovat Viro, Kreikka, Slovenia ja Espanja.
MM-karsinnoissa lohkot ovat isoja ja armollisia, sillä neljän joukkueen lohkosta kolme jatkaa ja kuuden lohkosta kolme selviää perille. EM-karsintaputkessa lohkot ovat pieniä ja karsivia, ja esikarsinnoissa etenee tyypillisesti vain lohkovoittaja.
Olympiakarsinnat ovat oma polkunsa
Olympialaisiin ei karsita erikseen samalla tavalla kuin MM-kisoihin, vaan MM-turnaus itsessään toimii ensimmäisenä olympiakarsintana.
Los Angelesin 2028 olympiaturnaukseen otetaan 12 miesten maajoukkuetta. Isäntämaa Yhdysvallat on mukana automaattisesti. Seitsemän joukkuetta lunastaa paikkansa suoraan Qatarin MM-kisoista, ja FIBA on sitoutunut siihen, että jokainen maanosa on olympiaturnauksessa edustettuna. Loput neljä paikkaa ratkaistaan neljässä olympiakarsintaturnauksessa 26.6.-2.7.2028. Niitä edeltävät olympiaesikarsinnat 14.-22.8.2027. FIBAn kilpailukalenterin mukaan olympialaisten koripalloturnaus pelataan 12.-30.7.2028.
Suomelle tämä on toistaiseksi teoreettinen kysymys. Susijengi on pelannut olympialaisissa kahdesti: Helsingissä 1952 isäntämaana ja Tokiossa 1964, jossa sijoitus oli yhdestoista. Sen jälkeen olympiapaikka on jäänyt saavuttamatta, eli katkeamaton tauko on kestänyt yli 60 vuotta. Käytännössä ainoa realistinen tie Los Angelesiin kulkee Qatarin kautta: ilman MM-paikkaa Suomi ei todennäköisesti pääse edes olympiakarsintaturnaukseen.
Susijengin karsintahistoria arvokisoihin
Kuva siitä, että arvokisapaikka olisi ollut Suomelle aina harvinaisuus, on väärä. Suomella on 18 EM-kisaesiintymistä, ja niistä yhdeksän osuu vuosien 1939 ja 1965 väliin: Suomi oli EM-kisojen vakiokävijä 1950- ja 1960-luvuilla. Kotikisojen 1967 jälkeen paikka irtosi kuitenkin vain kahdesti ennen vuotta 2011, ja juuri se on se tauko, joka nykysukupolvi muistaa.
| Vuosi | Kisat | Miten paikka tuli | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| 1939 | EM, Liettua | Ensiesiintyminen | 8. |
| 1952 | Olympialaiset, Helsinki | Isäntämaa | ks. huomautus |
| 1964 | Olympialaiset, Tokio | Olympiakarsinnat | 11. |
| 1967 | EM, Suomi | Isäntämaa | 6. |
| 1977 | EM, Belgia | Karsinnat | 10. |
| 1995 | EM, Kreikka | Karsinnat | 14. |
| 2014 | MM, Espanja | Villi kortti | 22. |
| 2023 | MM, alkulohko Japanissa | Karsinnat | 21. |
| 2025 | EM, alkulohko Tampereella | Karsinnat | 4. |
Vuoden 1952 olympiaturnauksen lopullisesta sijoituksesta lähteet ovat eri mieltä, joten sitä ei ole merkitty taulukkoon. FIBAn oma joukkue-esittely antaa Suomelle sijan 15., Wikipedian maajoukkuetaulukko sijan 9. ja Basketball-Referencen loppuasetelma jaetun 13. sijan. Varmaa on, että Suomi hävisi kaikki kolme alkulohkon otteluaan Neuvostoliitolle, Bulgarialle ja Meksikolle eikä edennyt jatkoon.
Vuoden 1967 kotikisojen kuudes sija oli pitkään Suomen paras arvokisatulos. Vuonna 1977 Belgiassa tuli yksi voitto ja kymmenes sija, vuonna 1995 Kreikassa sijoitus oli neljästoista. Vuoden 1995 jälkeen kesti 16 vuotta ennen seuraavaa EM-kisapaikkaa. Vuodesta 2011 alkaen Susijengi on ollut EM-kisoissa säännöllisesti.
MM-tasolla historia on lyhyt. Ensimmäinen MM-turnaus 2014 Espanjassa tuli villillä kortilla, eli ilman että Suomi olisi karsinut paikkaansa. Alkulohkosta irtosi yksi voitto ja lopullinen sijoitus oli 22:s. Vuoden 2023 MM-kisat Japanissa olivat ensimmäiset, joihin Suomi karsi tiensä. Okinawan alkulohkossa vastaan tulivat Australia, kisaisäntä Japani ja Saksa, ja kaikki kolme päättyivät tappioon: 72-98, 88-98 ja 75-101. Japani-ottelussa Suomi johti toisella neljänneksellä parhaimmillaan 18 pisteellä ennen kuin isäntämaa käänsi ottelun päätösneljänneksellä. Sijoituspeleissä tuli kaksi voittoa ja lopullinen sijoitus oli 21:s. Kisat voitti Saksa.
EM-kisat 2025 muuttivat mittakaavan. Suomi pelasi alkulohkonsa kotiyleisön edessä Tampereella, kaatoi Riiassa pelatussa kahdeksannesvälierässä Serbian 92-86 Lauri Markkasen 29 pisteen johdolla ja voitti puolivälierässä Georgian 93-79. Välierässä Saksa oli parempi 98-86 ja pronssiottelussa Kreikka voitti 92-89. Neljäs sija on Suomen paras sijoitus aikuisten arvokisoissa.
Miten järjestelmä muuttui ajassa
Nykyinen karsintamalli on nuori. Ennen sitä MM-paikat jaettiin pääosin maanosien mestaruuskisojen perusteella. Euroopassa se tarkoitti, että EM-kisojen sijoitus ratkaisi MM-paikan, ja lisäksi FIBA jakoi villejä kortteja. Juuri tätä reittiä Suomi pääsi ensimmäisiin MM-kisoihinsa 2014: villiä korttia haettiin EM-kisojen jälkeen, ja FIBA myönsi sen helmikuussa 2014.
FIBAn uudistus astui voimaan marraskuussa 2017, kun MM-kisojen 2019 karsinnat alkoivat. Muutoksia oli kolme merkittävää. Ensinnäkin karsinnat siirtyivät koti- ja vierasotteluihin ympäri vuoden. Toiseksi maanosien mestaruuskisat lakkasivat toimimasta MM-karsintana: Euroopassa viimeinen tällainen oli EuroBasket 2013, ja jo EuroBasket 2015 ja 2017 olivat tässä mielessä itsenäisiä turnauksia. Kolmanneksi villit kortit poistettiin kokonaan vuodesta 2019 alkaen, samoin olympiavoittajan automaattinen MM-paikka.
Uudistus jakoi mielipiteitä heti, ja kiista näkyy edelleen jokaisen marras- ja helmikuun ikkunan kokoonpanoissa. FIBAn oma perustelu on kirjattu sen karsintasivuille: järjestelmä on suunniteltu antamaan maajoukkueille enemmän tilaisuuksia pelata kotiyleisönsä edessä. Vastapuolen kanta näkyy Euroliigan käytännössä, sillä sarja ei pysäytä otteluitaan marraskuun ikkunan ajaksi.
Suomen näkökulmasta muutos on ollut kaksijakoinen. Villin kortin poistuminen sulki oikotien, mutta uusi malli on tuottanut Susijengille kymmeniä kilpailullisia otteluita ja säännöllisen kotiyleisön. Vuoden 2023 MM-paikka oli ensimmäinen kokonaan karsittu, ja 2027 karsinnat ovat toinen yritys samalla reitillä.
Usein kysytyt kysymykset
Missä Susijengi menee MM-karsinnoissa?
Suomi on L-lohkossa toisena saldolla 4 voittoa ja 2 tappiota, mikä tuottaa 10 pistettä. Ranska johtaa lohkoa 11 pisteellä. Viro, Ruotsi, Slovenia ja Unkari ovat kaikki yhdeksässä pisteessä. Kolme kuudesta selviää MM-kisoihin, joten Suomi on jatkopaikalla mutta ilman turvamarginaalia. Tilanne on 11.8.2026.
Ketä vastaan Suomi vielä pelaa?
Ranskaa ja Unkaria ei kohdata uudestaan, koska ne olivat jo ensimmäisen kierroksen vastustajia. Jäljellä on kuusi ottelua: Ruotsi, Viro ja Slovenia kukin kotona ja vieraissa. Ne jakautuvat elokuun 2026, marraskuun 2026 ja helmikuun 2027 ikkunoihin.
Miksi NBA-tähdet eivät pelaa MM-karsinnoissa?
Koska neljä kuudesta ikkunasta osuu marras- ja helmikuulle, keskelle NBA:n runkosarjaa. NBA ei vapauta pelaajia maajoukkueisiin kesken kauden. Sama koskee osittain Euroliigaa, joka ei pysähdy marraskuun ikkunassa. Kesäikkunoissa, kuten heinäkuussa 2026, huippupelaajat ovat käytettävissä.
Mitä tapahtuu, jos Suomi ei pääse MM-kisoihin?
Toisen kierroksen lohkossa neljänneksi tai sitä huonommin sijoittuva ei putoa arvokisapolulta kokonaan, sillä EuroBasket 2029 -karsinnat ovat oma prosessinsa. MM-kisojen jääminen väliin sulkisi kuitenkin käytännössä myös tien Los Angelesin 2028 olympialaisiin, koska olympiapaikat jaetaan MM-kisojen ja niiden pohjalta rakentuvien karsintaturnausten kautta.