Tenniksen säännöt ja pistelasku: 15–30

Tennis on harvoja lajeja, joissa ensimmäistä pistettä ei kuuluteta ykköseksi vaan 15:ksi. Pistelasku kulkee 15, 30, 40 ja peli, erä voitetaan kuudella pelillä ja ottelu kahdella tai kolmella erällä. Sääntökirja, joka tämän määrää, on ITF:n Rules of Tennis, ja sen vuoden 2026 versio on 47 sivua pitkä.

Miksi pisteet ovat 15, 30 ja 40

ITF:n sääntökirjan pykälä 5 määrää vain, miten pisteet kuulutetaan. Syöttäjän pistemäärä sanotaan ensin, ja nimet ovat ”Love”, ”15”, ”30”, ”40” ja ”Game”. Sääntökirja ei selitä, mistä luvut ovat peräisin. Se on historiaa, ei säännöstöä.

Todennäköisin selitys on kellotaulu. Suomen Tennisliiton seurapalvelupäällikkö Henrik Zilliacus on todennut Ylen jutussa, että pistelasku tulee mitä ilmeisimmin kellotaulusta, eli sarjasta 15, 30, 45 ja 60, ja että 45 on jostain syystä muuttunut 40:ksi. Tieteen Kuvalehden mukaan tenniksen esimuoto oli Ranskassa 1100- ja 1200-luvulla syntynyt pallohuonepeli jeu de paume, ja pistelasku nojasi aikakauden lukukäsitykseen, jossa 60 oli täydellinen luku.

Nollan nimitys ”love” selitetään usein ranskan sanalla l’oeuf eli muna, mutta tämä johdos on kiistanalainen eikä sitä ole vahvistettu missään lajiliiton virallisessa lähteessä. Syytä sille, miksi 45 lyheni 40:ksi, ei tunneta.

Pelin, erän ja ottelun rakenne

Peli. Peli voitetaan neljällä pisteellä, mutta vähintään kahden pisteen erolla. Jos kumpikin on voittanut kolme pistettä, tilanne on tasapeli.

Erä. Sääntöjen pykälä 6 tuntee kaksi päämenetelmää. ”Advantage Set” eli etuerä voitetaan kuudella pelillä kahden pelin erolla, ja erä jatkuu tarvittaessa niin kauan kunnes tuo ero syntyy. ”Tie-break Set” eli tie break -erä voitetaan samoin kuudella pelillä kahden erolla, mutta tilanteessa 6–6 pelataan tie break. Kumpaa käytetään, on ilmoitettava ennen kilpailua, ja jos käytössä on tie break -erä, on erikseen ilmoitettava pelataanko ratkaiseva erä tie break -eränä vai etueränä.

Ottelu. Pykälä 7 tuntee kaksi vaihtoehtoa: paras kolmesta erästä, jolloin voittoon vaaditaan kaksi erää, tai paras viidestä erästä, jolloin voittoon vaaditaan kolme erää.

Puolenvaihdot. Puolta vaihdetaan ensimmäisen, kolmannen ja jokaisen seuraavan parittoman pelin jälkeen. Puolta vaihdetaan myös erän jälkeen, paitsi jos erän pelien yhteismäärä on parillinen, jolloin vaihto tapahtuu vasta seuraavan erän ensimmäisen pelin jälkeen. Tie breakissa puolta vaihdetaan joka kuudennen pisteen jälkeen.

Taso	Voittoon vaaditaan	Vähimmäisero	Sääntökohta
Piste	1 piste	ei koske	pykälät 11 ja 24
Peli (normaali)	4 pistettä	2 pistettä	pykälä 5 a
Peli (no-ad)	4 pistettä	ei ole, 40–40 ratkaisee	liite VI
Tie break -peli	7 pistettä	2 pistettä	pykälä 5 b
Erä (etuerä)	6 peliä	2 peliä, ei ylärajaa	pykälä 6 a
Erä (tie break -erä)	6 peliä	2 peliä, 6–6 ratkaistaan tie breakilla	pykälä 6 b
Lyhyt erä	4 peliä	2 peliä, tie break 4–4 tai 3–3	liite VI
Ottelu	2 tai 3 erää	ei koske	pykälä 7

Tasapeli, etu ja no-ad

Kun kumpikin pelaaja on voittanut kolme pistettä, tilanne on 40–40 eli tasapeli. Seuraavan pisteen voittaja saa edun. Jos sama pelaaja voittaa myös seuraavan pisteen, peli on hänen. Jos vastustaja voittaa sen, palataan tasapeliin. Sääntökirja muotoilee asian yksiselitteisesti: pelaajan on voitettava kaksi peräkkäistä pistettä välittömästi tasapelin jälkeen.

Liite VI tarjoaa tälle vaihtoehdon, no-ad-menetelmän. Siinä tilanne 40–40 ratkaistaan yhdellä ratkaisupisteellä, ja vastaanottaja valitsee, kummalta puolelta ottaa syötön vastaan. Nelinpelissä vastaanottava pari ei saa vaihtaa paikkoja tätä pistettä varten. Sekanelinpelissä ratkaisupisteen ottaa vastaan syöttäjän kanssa samaa sukupuolta oleva pelaaja.

No-ad on nykyään ammattilaistason nelinpelin oletus. ITF:n World Tennis Tourin vuoden 2026 säännöissä miesten ja naisten nelinpelit pelataan no-ad-menetelmällä, kun taas kaksinpelin pääsarjassa käytetään normaalia etupistelaskua.

Tie break: milloin, miten ja kuka syöttää

Tie break pelataan tie break -erässä silloin, kun peleissä on tasan 6–6. Se on yksi peli, joka ratkaisee koko erän.

Pistelasku. Tie breakissa pisteet lasketaan tavallisin luvuin: nolla, 1, 2, 3 ja niin edelleen. Ensimmäisenä seitsemään pisteeseen yltävä voittaa pelin ja erän, edellyttäen kahden pisteen eroa. Jos eroa ei ole, peliä jatketaan kunnes se syntyy. Siksi tie break voi päättyä lukemiin 7–5 mutta yhtä hyvin lukemiin 12–10.

Syöttöjärjestys. Tie breakin ensimmäisen pisteen syöttää se, jonka vuoro olisi syöttää. Seuraavat kaksi pistettä syöttää vastustaja. Tämän jälkeen syöttövuoro vaihtuu aina kahden pisteen välein. Nelinpelissä parin sisäinen syöttöjärjestys jatkuu samana kuin erän aikana. Ensimmäinen syöttö lyödään aina oikealta puolelta, ja sen jälkeen puolet vuorottelevat pisteittäin.

Puolenvaihdot. Puolta vaihdetaan joka kuudennen pisteen jälkeen, siis lukemissa 6, 12 ja niin edelleen. Vaihdon aikana ei pidetä taukoa, vaan peli jatkuu keskeytyksettä. Liitteessä VI on hyväksytty vaihtoehtomenettely, jossa puolta vaihdetaan ensimmäisen pisteen jälkeen ja sen jälkeen joka neljännen pisteen välein.

Seuraava erä. Se pelaaja tai pari, jonka vuoro oli syöttää tie breakin ensimmäinen piste, on vastaanottaja seuraavan erän ensimmäisessä pelissä. Näin syöttövuoro ei kasaudu.

Super tie break eli ottelutiebreak

Kolmannen erän tilalle pelattavaa pitkää tie breakia kutsutaan Suomessa ottelutiebreakiksi ja kansainvälisesti nimillä match tie-break tai super tie-break. Liite VI määrittelee siitä kaksi versiota. Seitsemän pisteen ottelutiebreakissa voittoon riittää seitsemän pistettä kahden erolla, kymmenen pisteen versiossa vaaditaan kymmenen pistettä kahden erolla.

Ottelutiebreakia koskevat omat tarkennuksensa. Alkuperäinen syöttöjärjestys jatkuu, nelinpelissä parin sisäinen syöttö- ja vastaanottojärjestys saa muuttua kuten erän alussa, ennen ottelutiebreakia pidetään 120 sekunnin erätauko, eikä palloja vaihdeta ennen sen alkua vaikka vaihtovuoro olisi.

Muoto	Voittopisteet	Ero	Milloin pelataan	Puolenvaihto
Normaali tie break	7	2	peleissä 6–6	joka 6. piste
Ratkaisuerän tie break (10)	10	2	ratkaisuerässä 6–6	joka 6. piste
Ottelutiebreak (10)	10	2	erissä 1–1 tai 2–2, korvaa ratkaisuerän	joka 6. piste
Ottelutiebreak (7)	7	2	erissä 1–1 tai 2–2, korvaa ratkaisuerän	joka 6. piste
Lyhyen erän tie break (5)	5	ratkaisupiste 4–4	vain lyhyitä eriä pelattaessa	vain kerran, 4 pisteen jälkeen

Syöttö, kahden syötön sääntö ja syöttöjärjestys

Syöttäjän on ennen syöttöliikkeen aloittamista seisottava paikallaan molemmat jalat perusviivan takana ja keskimerkin ja sivurajan kuvitteellisten jatkeiden välissä. Pallo vapautetaan kädestä mihin suuntaan tahansa ja lyödään ennen kuin se osuu maahan. Syöttöliike päättyy sillä hetkellä, kun maila osuu palloon tai ohittaa sen.

Syöttö lyödään normaalipelissä vuorotellen kentän puoliskoilta niin, että jokainen peli alkaa oikealta puolelta. Pallon on lennettävä verkon yli ja osuttava vastapäiseen syöttöruutuun ennen kuin vastaanottaja palauttaa sen.

Jalkavirhe. Syöttöliikkeen aikana syöttäjä ei saa vaihtaa paikkaa kävelemällä tai juoksemalla, koskettaa perusviivaa tai kenttää kummallakaan jalalla, koskettaa sivurajan kuvitteellisen jatkeen ulkopuolista aluetta eikä koskettaa keskimerkin kuvitteellista jatketta. Pienet jalkojen liikkeet ovat sallittuja, ja molemmat jalat saavat olla irti maasta. Kaksinpelissä syöttäjä ei saa seistä sen perusviivan osan takana, joka on kaksinpelin ja nelinpelin sivurajojen välissä. Vuoden 2026 sääntömuutoksissa täsmennettiin nimenomaisesti, että nelinpelissä tämä on sallittua.

Toinen syöttö. Jos ensimmäinen syöttö on virhe, syöttäjä syöttää uudelleen viivytyksettä samalta puolelta, jolta virhe syötettiin, ellei syöttö tullut väärältä puolelta. Kahden peräkkäisen syöttövirheen jälkeen piste on menetetty.

Uusinta. Syöttö on uusinta, jos pallo koskettaa verkkoa, hihnaa tai nauhaa ja on muuten hyvä, tai jos syöttö lyödään vastaanottajan ollessa valmistautumaton. Uusinta ei kumoa aiempaa syöttövirhettä. Liite VI sallii myös no let -säännön, jossa verkkoa hipaisseesta syötöstä pelataan normaalisti.

Syöttövuoro. Jokaisen pelin jälkeen vastaanottajasta tulee syöttäjä ja syöttäjästä vastaanottaja.

Milloin piste menetetään

Sääntökirjan pykälä 24 luettelee tilanteet, joissa piste on menetetty. Lista on lyhyt ja kattava, ja se selittää suuren osan niistä tuomioista, jotka katsojasta näyttävät tulkinnanvaraisilta.

Piste menetetään, jos pelaaja lyö kaksi peräkkäistä syöttövirhettä, ei palauta palloa ennen kuin se pomppaa kahdesti, lyö pallon maahan tai esineeseen oikean kentän ulkopuolella, tai lyö pallon kiinteään rakenteeseen ennen pomppua. Piste menetetään myös silloin, kun vastaanottaja palauttaa syötön ennen pomppua, kun pelaaja tahallaan kantaa tai ottaa pallon kiinni mailaan tai koskettaa sitä mailalla useammin kuin kerran, tai kun hän lyö palloa ennen kuin se on ylittänyt verkon.

Verkkoa koskeva kohta on tiukempi kuin moni luulee. Piste menetetään, jos pelaaja, maila tai mikä tahansa pelaajan yllä oleva tai mukana kannettava esine koskettaa verkkoa, verkkotolppaa, yksinpelitolppaa, vaijeria, hihnaa tai nauhaa tai vastustajan kenttää sillä hetkellä kun pallo on pelissä. Sääntökirjan oma tapausesimerkki on yksiselitteinen: jos maila putoaa syöttäjän kädestä ja koskettaa verkkoa ennen kuin pallo on pompannut, syöttäjä menettää pisteen. Jos maila koskettaa verkkoa vasta sen jälkeen kun pallo on pompannut syöttöruudun ulkopuolelle, kyseessä on pelkkä syöttövirhe, koska pallo ei enää ollut pelissä.

Kuvitteellisen verkkolinjan ylittäminen ilmassa ei sen sijaan ole rike. Sääntökirjan mukaan pelaaja ei menetä pistettä, vaikka ylittäisi verkon jatkeen ennen lyöntiä tai sen jälkeen, kunhan hän ei kosketa vastustajan kenttää. Verkon yli hyppääminen vastustajan puolelle pallon ollessa pelissä on sitä vastoin aina pisteen menetys. Nelinpelissä on oma lisäkohtansa: jos parin molemmat pelaajat koskettavat palloa samalla palautuksella, piste on menetetty.

Kentän mitat kaksin- ja nelinpelissä

Kaikki mitat otetaan viivojen ulkoreunasta. Sääntökirja antaa mitat sekä jalkoina että metreinä, ja alla olevat luvut ovat ITF:n vuoden 2026 sääntökirjan pykälästä 1 sekä liitteistä IX ja X. Liite IX on kentän piirros, liite X ohjeistus kentän merkitsemiseen, ja jälkimmäisessä ovat myös suositukset vapaasta tilasta kentän ympärillä.

Kohde	Mitta	Huomio
Kentän pituus	23,77 m	sama kaksin- ja nelinpelissä
Kentän leveys, kaksinpeli	8,23 m	sisemmät sivurajat
Kentän leveys, nelinpeli	10,97 m	ulommat sivurajat
Sivukäytävän leveys	1,37 m per puoli	erotus kaksin- ja nelinpelin välillä
Syöttöviivan etäisyys verkosta	6,40 m	molemmin puolin
Syöttöruudun leveys	4,115 m	puolet kaksinpelin leveydestä
Verkon korkeus tolpissa	1,07 m	myös yksinpelitolpat
Verkon korkeus keskeltä	0,914 m	pidetään alhaalla hihnalla
Verkkotolppien etäisyys kentästä	0,914 m	nelinpelin sivurajan ulkopuolella
Verkkolinjan kokonaispituus	12,80 m	tolpasta tolppaan
Keskimerkki perusviivalla	10 cm pitkä, 5 cm leveä	piirretään kentän sisään
Keskisyöttöviivan leveys	5 cm	sama kuin keskimerkki
Muiden viivojen leveys	2,5–5 cm	perusviiva saa olla 10 cm
Verkkovaijerin läpimitta	enintään 0,8 cm	maksimi
Verkkohihnan leveys	enintään 5 cm	täysin valkoinen
Verkkonauhan syvyys	5–6,35 cm	kummallakin puolella
Verkkotolpan koko	enintään 15 cm	neliönä tai halkaisijana
Yksinpelitolpan koko	enintään 7,5 cm	neliönä tai halkaisijana
Tolpan korkeus verkkovaijerista	enintään 2,5 cm yli	koskee myös yksinpelitolppia
Vapaa tila perusviivan takana, kv-tasolla	vähintään 6,40 m	ITF:n suositus, liite X
Vapaa tila sivurajan takana, kv-tasolla	vähintään 3,66 m	ITF:n suositus, liite X
Vapaa tila perusviivan takana, seuratasolla	vähintään 5,48 m	ITF:n suositus, liite X
Vapaa tila sivurajan takana, seuratasolla	vähintään 3,05 m	ITF:n suositus, liite X
Vapaa korkeus verkon kohdalla	vähintään 9,0 m	halleissa mitattuna katosta
Punainen kenttä, alle 10-vuotiaat	10,97–12,80 m x 4,27–6,10 m	verkko keskeltä 0,800–0,838 m
Oranssi kenttä, alle 10-vuotiaat	17,68–18,29 m x 6,10–8,23 m	verkko keskeltä 0,800–0,914 m

Alustat ja miten ne muuttavat peliä

ITF ei luokittele kenttiä puheenparren mukaan vaan mittaamalla. Testimenetelmä on ITF CS 01/02 eli ITF Court Pace Rating, ja se kertoo, kuinka paljon alusta hidastaa palloa pompun jälkeen. Luokkia on viisi. Sääntökirja antaa esimerkkipintoja vain luokille 1, 3 ja 5, joten luokkien 2 ja 4 kohdalla alla ei ole esimerkkejä.

Luokka	Court Pace Rating	Nopeus	Sääntökirjan esimerkkipinnat
Kategoria 1	0–29	hidas	useimmat savikentät ja muut sitomattomat mineraalipinnat
Kategoria 2	30–34	keskihidas	ITF ei anna esimerkkejä
Kategoria 3	35–39	keskinopea	useimmat akryylipinnoitteet, osa mattopinnoista
Kategoria 4	40–44	melko nopea	ITF ei anna esimerkkejä
Kategoria 5	45 tai yli	nopea	useimmat luonnon- ja tekonurmet, osa mattopinnoista

Luokitus sitoo myös pallot. Sääntöjen liitteessä I tyyppi 1 eli nopea pallo on tarkoitettu hitaille alustoille, tyyppi 2 eli keskinopea pallo keskihitaille, keskinopeille ja melko nopeille alustoille, ja tyyppi 3 eli hidas pallo nopeille alustoille. Tyypin 3 pallo on myös fyysisesti isompi, halkaisijaltaan 7,00–7,30 cm, kun tyyppien 1 ja 2 pallot ovat 6,54–6,86 cm. Isompi pallo kohtaa enemmän ilmanvastusta ja hidastuu nopeammin.

Käytännön vaikutus on suoraviivainen. Savella pallo hidastuu ja nousee korkealle, mikä pidentää pallonvaihtoja ja suosii kestävyyttä ja kierrettä. Nurmella pallo pysyy matalana ja liukuu, mikä lyhentää pisteitä ja korostaa syöttöä ja ensi-iskua. Kova kenttä asettuu näiden väliin ja tuottaa ennakoitavimman pompun. Grand Slam -turnauksissa Ranskan avoimet pelataan savella, Wimbledon nurmella sekä Australian avoimet ja US Open kovalla kentällä.

Toukokuun ja syyskuun välillä sama pelaaja siirtyy siis savelta nurmelle ja nurmelta kovalle kentälle. ITF:n luokitus tekee eron mitattavaksi sen sijaan että se jäisi mielikuvaksi.

Nelinpelin erot

Nelinpelissä kenttä on 1,37 metriä leveämpi kummallakin puolella, mutta syöttöruudut pysyvät täsmälleen samankokoisina.

Syöttöjärjestyksestä päätetään erä kerrallaan. Erän ensimmäisessä pelissä syöttövuorossa oleva pari päättää, kumpi syöttää. Vastustajat päättävät saman ennen toista peliä. Ensimmäisessä pelissä syöttäneen pelaajan pari syöttää kolmannen pelin, ja toisessa pelissä syöttäneen pelaajan pari syöttää neljännen. Kierto jatkuu erän loppuun.

Vastaanotossa järjestys lyödään lukkoon koko eräksi. Erän ensimmäisessä pelissä vastaanottava pari päättää, kumpi ottaa ensimmäisen pisteen vastaan, ja tämä järjestys pysyy koko erän ajan. Sen jälkeen kun vastaanottaja on palauttanut pallon, kumpi tahansa parin pelaajista saa lyödä. Yksi pelaaja ei myöskään saa pelata yksin vastustajapariaan vastaan.

Kilpailutasolla nelinpeli on lyhennetty lähes kaikkialla. ITF:n World Tennis Tourilla nelinpeli pelataan kahtena tie break -eränä ja tilanteessa 1–1 kymmenen pisteen ottelutiebreakina, ja no-ad on pakollinen. Suomen Tennisliiton kilpailumääräyksissä nelinpelit pelataan no-ad- ja ottelutiebreak-menetelmällä. Davis Cupissa nelinpeli sen sijaan pelataan tavallisella etupistelaskulla.

Aikarajat ja rangaistukset

Pelin on oltava jatkuvaa siitä hetkestä, kun ottelun ensimmäinen syöttö lyödään peliin. Aikarajat ovat sääntökirjan pykälässä 29. Rangaistusasteikko ei sen sijaan ole ITF:n sääntökirjassa lainkaan, vaan kilpailukohtaisissa säännöissä. Alla olevat Grand Slam -kohdat ovat vuoden 2026 Official Grand Slam Rule Bookista.

Tilanne	Enimmäisaika	Lisätieto
Pisteiden välillä	25 sekuntia	lasketaan pisteen päättymisestä seuraavaan syöttöön
Puolenvaihto pelin jälkeen	90 sekuntia	ei koske erän ensimmäistä peliä
Erätauko	120 sekuntia	riippumatta erän lopputuloksesta
Tie breakin puolenvaihto	ei taukoa	peli jatkuu keskeytyksettä
Alkulämmittely, ITF-sääntö	enintään 5 minuuttia	järjestäjä voi päättää toisin
Valmius lämmittelyn jälkeen	60 sekuntia	Grand Slam -sääntö
Lääkintätauko	3 minuuttia hoitoa	yksi per hoidettava vaiva
Lepotauko, jos sallittu	enintään 10 minuuttia	3. erän jälkeen bo5, 2. erän jälkeen bo3
Wc-tauko, Grand Slam	3 minuuttia	miehillä vain erätauolla, naisilla ja sekanelinpelissä erätauolla tai ennen omaa syöttöä
Vaatteidenvaihtotauko, Grand Slam	5 minuuttia	vain erätauolla

Rangaistusasteikkoja on kaksi. Aikarikkeestä annetaan ensin varoitus. Sen jälkeen jokainen uusi aikarike johtaa syöttäjällä syöttövirheeseen ja vastaanottajalla pisterangaistukseen. Käytösrikkeissä asteikko etenee toisin: ensimmäinen rike on varoitus, toinen pisterangaistus ja kolmas sekä jokainen sitä seuraava pelirangaistus. Grand Slam -kilpailuissa kolmannen käytösrikkeen jälkeen ylituomari päättää yhdessä valvojien kanssa, johtaako seuraava rike hylkäykseen.

Grand Slam -turnauksissa miesten wc-taukoja on rajattu erikseen: yksi tauko kolmen erän ottelussa ja kaksi viiden erän ottelussa, joista jälkimmäinen on käytettävissä vasta kolmannen erän jälkeen. Naisten otteluissa ja sekanelinpelissä pelaajalla on kaksinpelissä yksi ja parilla nelinpelissä kaksi taukoa ottelua kohti.

Elektroninen linjatuomarointi korvasi haastot

Haastojärjestelmä on 2020-luvulla muuttunut olennaisesti. Aiemmin pelaaja haastoi linjatuomarin tuomion, ja pallonseurantajärjestelmä, tunnetuimpana Hawk-Eye, toimi tarkistuksena: kamerat mallinsivat pallon lentoradan ja näyttivät osumakohdan. Nykyään kolmella Grand Slamilla sama tekniikka tekee tuomion suoraan reaaliajassa, eikä haastettavaa ole.

Australian avoimet ja US Open korvasivat linjatuomarit elektronisella linjatuomaroinnilla vuonna 2021. Wimbledon siirtyi samaan vuonna 2025, jolloin turnaus luopui linjatuomareista ensimmäistä kertaa historiassaan. ATP-kiertue otti Electronic Line Calling Liven käyttöön koko kiertueella vuodesta 2025 alkaen, myös savikentillä.

Ranskan avoimet on poikkeus. Turnaus ilmoitti jatkavansa linjatuomareilla myös vuonna 2026, jolloin se on ainoa Grand Slam ilman elektronista linjatuomarointia. Ranskan tennisliiton puheenjohtaja Gilles Moretton on perustellut ratkaisua sillä, että liiton tuomaritoiminta on jatkuvaa ja laadukasta. Savella on lisäksi oma tarkistusmekanisminsa: pallo jättää punaiseen tiilimurskaan jäljen, jonka päätuomari voi käydä katsomassa.

Tekniikka ei ole erehtymätön, kun ihminen käyttää sitä. Wimbledonissa 2025 järjestelmä kytkeytyi vahingossa pois päältä kesken Sonay Kartalin ja Anastasia Pavljutshenkovan neljännen kierroksen ottelun keskuskentällä 6. heinäkuuta 2025. Yhden pelin aikana kolme ulos mennyttä palloa jäi ilman automaattista tuomiota, ja päätuomari Nico Helwerth joutui tuomitsemaan niistä kaksi itse. Turnaus pahoitteli tapausta ja kertoi syyksi inhimillisen virheen. Jälkikäteen Wimbledon poisti järjestelmän käyttäjiltä mahdollisuuden keskeyttää pallonseuranta käsin.

Suomessa haastojärjestelmä on rakennettu toisin. Tennisliiton kilpailumääräyksissä kansallisissa kilpailuissa voidaan käyttää Zenniz-laitteen haasto-ominaisuutta kaikista lyönneistä sekä kaksin- että nelinpelissä. Haastoja on kolme erää kohti, oikea haasto ei kuluta saldoa, normaalierän tie breakiin lisätään kummallekin yksi tarkistus ja ottelutiebreak lasketaan uudeksi eräksi, jolloin haastoja on jälleen kolme.

Grand Slam -turnausten erot pisteytyksessä

Grand Slam -turnauksia sitoo oma sääntökirjansa, vuoden 2026 Official Grand Slam Rule Book. Sen kohta L on lyhyt mutta ratkaiseva: kaikki miesten kaksinpelin pääsarjaottelut pelataan parhaana viidestä erästä ja kaikki muut ottelut parhaana kolmesta, ellei turnaus toisin päätä. Ratkaisuerässä pelataan kymmenen pisteen tie break.

Tämä yhtenäisyys on uutta. Grand Slam Board ilmoitti 16. maaliskuuta 2022 yhteisestä päätöksestä siirtyä kymmenen pisteen ratkaisuerän tie breakiin tilanteessa 6–6 kaikissa neljässä turnauksessa. Päätös koski karsintoja, miesten ja naisten kaksin- ja nelinpelejä sekä pyörätuoli- ja junioriluokkia, ja se astui voimaan Ranskan avoimista 2022 alkaen.

Turnaus	Ratkaisuerä ennen 2022	Ratkaisuerä nyt	Alusta	Linjatuomarointi
Australian avoimet	10 pisteen tie break 6–6	10 pisteen tie break 6–6	kova	elektroninen vuodesta 2021
Ranskan avoimet	ei tie breakia lainkaan	10 pisteen tie break 6–6	savi	linjatuomarit myös 2026
Wimbledon	7 pisteen tie break 12–12	10 pisteen tie break 6–6	nurmi	elektroninen vuodesta 2025
US Open	7 pisteen tie break 6–6	10 pisteen tie break 6–6	kova	elektroninen vuodesta 2021

Miten säännöt ovat muuttuneet ajassa

Tie break ei ole ollut osa tennistä aina. Se on 1900-luvun keksintö.

Amerikkalainen Jimmy Van Alen kehitti oman pistelaskujärjestelmänsä VASSS, jonka osana oli yhdeksän pisteen tie break. Tennis Majorsin mukaan tavoitteena oli lyhentää eriä ja tehdä otteluiden kestosta ennakoitava, koska kahden pelin eroa vaativalla erällä ei ole ylärajaa ja ottelut venyivät yli lähetysaikojen. Ensimmäisenä Grand Slamina tie breakin otti kokeiluun US Open vuonna 1970, ja se nähtiin ensi kertaa 2. syyskuuta. Alkuperäinen versio oli äkkikuolema: ensimmäisenä viiteen pisteeseen yltänyt voitti erän, ja tilanteessa 4–4 yksi ainoa piste ratkaisi. Tämä versio oli US Openissa käytössä vuoteen 1974 asti, ja nykyinen seitsemän pisteen malli syntyi vaiheittain.

Toinen käännekohta oli Wimbledon 2010. John Isner voitti Nicolas Mahut’n ensimmäisellä kierroksella lukemin 6–4, 3–6, 6–7 (7–9), 7–6 (7–3), 70–68. Ottelu kesti 11 tuntia ja 5 minuuttia kolmen päivän aikana kesäkuun 22. ja 24. päivän välillä, ja siinä pelattiin 183 peliä. Pelkkä viides erä kesti 8 tuntia ja 11 minuuttia. Isner löi 113 ässää ja Mahut 103. Wimbledon otti ratkaisuerän tie breakin käyttöön vuonna 2019 tilanteessa 12–12, ja vuoden 2022 yhtenäistämisessä raja siirtyi lukemiin 6–6.

Vuosi	Muutos
1970	US Open ottaa ensimmäisenä Grand Slamina tie breakin kokeiluun, yhdeksän pisteen äkkikuolema
2010	Isner voittaa Mahut’n Wimbledonissa 70–68 ratkaisuerässä, 11 h 5 min
2019	Wimbledon ottaa ratkaisuerän tie breakin käyttöön tilanteessa 12–12
2021	Suomessa no let -sääntö voimaan kaikissa junioriluokissa kansallisissa kilpailuissa
2022	Grand Slam Board yhtenäistää ratkaisuerän: 10 pisteen tie break tilanteessa 6–6
2025	ITF:n sääntömuutos: kentän ulkopuolinen valmentaminen voidaan sallia, jos kilpailun järjestäjä sallii. Wimbledon luopuu linjatuomareista
2026	Täsmennykset jalkavirheeseen nelinpelissä ja siihen, ettei syöttövirhe jää voimaan, jos se lyötiin ennen kuin väärät kenttäpäät havaittiin tie breakissa

Valmentaminen on toinen iso muutos. Pykälä 30 määrittelee valmentamiseksi kaikenlaisen neuvon tai ohjeen pelaajalle. Kentän ulkopuolinen valmentaminen ei ole ehdottomasti sallittua vaan sen sallii kilpailun järjestäjä, ja liite IV täsmentää ehdot: neuvominen on sallittua pisteiden välillä, puolenvaihdoissa ja erätauoilla, se saa tapahtua puheella vain kun valmentaja ja pelaaja ovat samassa päässä kenttää, ja pisteiden välillä sen on oltava lyhyttä ja huomaamatonta. Pisteen aikana valmentaminen on aina kiellettyä. Grand Slam -sääntökirja on käyttänyt tämän oikeuden: valmentaminen on sallittu kaikissa neljässä turnauksessa näillä ehdoilla.

Suomi ja muu maailma

Suomessa kilpailutennistä ohjaa Tennisliiton kilpailumääräysten versio 15.6.2026, joka nojaa ITF:n sääntöihin mutta täsmentää monta kohtaa.

Kaksinpelin osalta liitto suosittaa, että A-luokkien ottelut pelataan pitkinä eli parhaana kolmesta normaalista erästä. Nelinpelit pelataan no-ad- ja ottelutiebreak-menetelmällä. Junioriluokissa on ollut 1.1.2021 alkaen käytössä no let -sääntö kaikissa kansallisissa kilpailuissa minitenniksestä 18-vuotiaisiin.

Suomen Fast 4 on oma sovelluksensa. Siinä pelataan kaksi erää neljään peliin no ad -säännöllä, tilanteessa 3–3 pelataan tie break viiteen pisteeseen kahden erolla, mahdollinen kolmas erä pelataan samoin tie breakina viiteen, ja puolta vaihdetaan aina neljän pisteen jälkeen. ITF:n oma lyhyen erän tie break eroaa tästä kahdessa kohdassa: tilanteessa 4–4 pelataan yksi ratkaisupiste, ja puolta vaihdetaan vain kerran, ensimmäisen neljän pisteen jälkeen.

Myös tauot on kirjattu tarkemmin. Pelaaja tai nelinpelipari saa yhden tauon ottelun aikana, sen kesto on enintään viisi minuuttia sisältäen kahden minuutin sääntöjenmukaisen erätauon, ja se on yhdistettävä erätaukoon. Loukkaantumistilanteessa käytettävissä on yksi kolmen minuutin tauko. Keskeytyneen ottelun jatkuessa lämmittelyaika porrastuu tauon pituuden mukaan: alle 15 minuutin tauolla ei lämmittelyä, 15–30 minuutin tauolla kolme minuuttia ja yli 30 minuutin tauolla viisi minuuttia.

Lajin asema Suomessa on vahvistunut. Tennisliiton toimintakertomuksen 2025 mukaan harrastelisenssejä oli vuoden aikana 29 430, mikä on lähes kaksituhatta enemmän kuin vuotta aiemmin, ja lajilla on Suomessa noin 116 000 harrastajaa sekä yli 900 000 kiinnostunutta täysi-ikäistä. Seurakilpailuja järjestettiin 261, kun edellisvuonna niitä oli 235.

Kansainvälinen kärki on sekin suomalaisittain tuttu. Harri Heliövaara ja Henry Patten voittivat Australian avoimet 2025, ja se oli parin toinen miesten nelinpelin Grand Slam -titteli Wimbledonin 2024 jälkeen. Samana vuonna he voittivat myös ATP Finalsin nelinpelin. Sky Sportsin mukaan Heliövaara ja Patten voittivat Wimbledonin nelinpelin 11. heinäkuuta 2026 lukemin 7–6 (7–4), 7–6 (7–3) Marcelo Arévalota ja Mate Pavićia vastaan, ja se oli parin kolmas Grand Slam -titteli. Heliövaara nousi nelinpelin maailmanlistan kärkeen 8. kesäkuuta 2026. Hänellä on lisäksi sekanelinpelin Grand Slam -titteli US Openista 2023 Anna Danilinan kanssa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat tenniksen säännöt lyhyesti?

Pallo lyödään vuorotellen verkon yli vastustajan kenttäpuoliskolle, ja se saa pompata omalla puolella vain kerran. Syöttö aloittaa jokaisen pisteen, ja syöttäjällä on kaksi yritystä. Pisteistä muodostuu peli, peleistä erä ja eristä ottelu. Piste menetetään muun muassa kahdesta peräkkäisestä syöttövirheestä, verkon koskettamisesta pallon ollessa pelissä ja pallon lyömisestä rajojen ulkopuolelle.

Mitä tapahtuu, jos pelaaja häiritsee vastustajaa?

Pykälä 26 erottaa tahallisen ja tahattoman häirinnän. Jos pelaajaa häiritsee vastustajan tahallinen teko, häiritty pelaaja voittaa pisteen. Jos häirintä johtuu vastustajan tahattomasta teosta tai jostain pelaajan oman hallinnan ulkopuolisesta, piste pelataan uusintana. Sääntökirjan oma esimerkki on lintu: jos pelissä oleva pallo osuu kentän yli lentävään lintuun, piste uusitaan. Sen sijaan pallo tai esine, joka oli pelaajan omalla puolella jo pisteen alkaessa, ei ole häirintä.

Mitä tarkoittaa uusinta eli let?

Uusinta tarkoittaa, että piste pelataan kokonaan uudelleen tai että syöttö uusitaan. Syöttö on uusinta, jos pallo koskettaa verkkoa, hihnaa tai nauhaa ja putoaa silti oikeaan syöttöruutuun, tai jos syöttö lyödään vastaanottajan ollessa valmistautumaton. Ensimmäisen syötön uusinnassa syöttäjä saa yhä kaksi yritystä, mutta jos uusinta osuu toiseen syöttöön, vain toinen syöttö uusitaan. Liite VI sallii myös no let -säännön, jolloin verkkoa hipaissut syöttö on pelissä normaalisti.