Lentopallon säännöt: pelipaikat, libero ja verkon korkeus

Lentopallo näyttää katsomoon yksinkertaiselta: pallo yli verkon, kolme kosketusta, piste. Sääntökirja on silti yksityiskohtainen dokumentti, jossa määrätään verkon korkeus kahden senttimetrin tarkkuudella, antennin halkaisija millimetreinä ja se, milloin takapelaajan jalka saa koskettaa hyökkäysviivaa. Tämä juttu käy läpi lentopallon säännöt sellaisina kuin ne on kirjattu Kansainvälisen Lentopalloliiton FIVB:n sääntökirjaan kaudelle 2025-2028, ja kertoo lisäksi ne kohdat, joissa Suomen Lentopalloliiton omat sarjamääräykset poikkeavat kansainvälisestä normista.

Kenttä, alueet ja mitat

Pelikenttä on 18 metriä pitkä ja 9 metriä leveä suorakaide. Sen ympärillä on vapaa-alue, jonka on oltava vähintään 3 metriä leveä joka suunnassa. FIVB:n maailmantason ja virallisissa kilpailuissa vaatimus on tiukempi: vapaa-alueen on oltava 5 metriä sivurajoista ja 6,5 metriä päätyrajoista.

Pelitilaa tarvitaan myös ylöspäin. Esteetöntä pelitilaa on oltava vähintään 7 metriä pelipinnasta, ja FIVB:n kilpailuissa vähintään 12,5 metriä. Tämä on käytännössä se syy, miksi moni koulun liikuntasali ei kelpaa kilpasarjan otteluihin.

Kaikki kentän viivat ovat 5 senttimetriä leveitä, ja ne piirretään pelikentän mittojen sisäpuolelle. Viivan on oltava vaalea ja eri värinen kuin lattia.

Kohde Mitta Huomiot
Pelikenttä 18 x 9 m Keskiraja jakaa kahdeksi 9 x 9 m kenttäpuoleksi
Vapaa-alue väh. 3 m FIVB-kilpailut: 5 m sivuilla, 6,5 m päädyissä
Vapaa pelitila (korkeus) väh. 7 m FIVB-kilpailut: väh. 12,5 m
Viivan leveys 5 cm Piirretään kentän mittojen sisäpuolelle
Hyökkäysviiva 3 m keskirajasta Mitataan keskirajan keskilinjasta viivan takareunaan
Aloitussyöttöalue 9 m leveä Päätyrajan takana, rajattu 15 cm pitkillä viivoilla 20 cm päätyrajasta
Lämpötila väh. 10 °C Alaraja sääntökirjassa
Valaistus väh. 300 luksia FIVB-kilpailut: väh. 2 000 luksia 1 m korkeudelta mitattuna

Kentän alueet kannattaa opetella nimeltä, koska useimmat sääntörikkeet määritellään niiden kautta:

  • Etukenttä rajoittuu keskirajan keskilinjaan ja hyökkäysviivan takareunaan. Sääntöteknisesti etukenttä jatkuu sivurajojen ulkopuolelle vapaa-alueen reunaan asti.
  • Aloitussyöttöalue on 9 metriä leveä kaistale päätyrajan takana, ja se ulottuu syvyyssuunnassa vapaa-alueen reunaan.
  • Vaihtoalue rajoittuu molempien hyökkäysviivojen jatkeisiin kirjuripöydälle asti.
  • Liberon vaihtoalue on vaihtopenkkien puoleisella sivulla, hyökkäysviivan jatkeen ja päätyrajan välissä.

Keskirajassa on yksi usein väärin ymmärretty yksityiskohta. Keskirajan koko leveys kuuluu yhtäläisesti molemmille kenttäpuolille. Vastustajan kentän koskettaminen jalalla on sallittua, kunhan jokin osa tunkeutuvasta jalasta on kosketuksessa keskirajaan tai suoraan sen yläpuolella eikä toiminta häiritse vastustajan peliä. Virhe syntyy vasta, kun jalka tunkeutuu kokonaan vastustajan kentälle.

Verkon korkeus kaikissa sarjoissa ja ikäluokissa

Verkko asetetaan pystysuoraan keskirajan yläpuolelle. Miesten verkon yläreuna on 2,43 metrin ja naisten 2,24 metrin korkeudella. Korkeus mitataan pelikentän keskeltä, ja sivurajojen kohdalla verkon on oltava täsmälleen samalla korkeudella. Se ei saa ylittää virallista korkeutta enempää kuin 2 senttimetriä.

Nuorten ikäluokissa korkeudet ovat kansallisen liiton päätettävissä. Suomen Lentopalloliiton nuorten sarjamääräyksissä kaudelle 2025-2026 verkkokorkeudet on porrastettu näin (tiedot tarkistettu 11.8.2026):

Sarja tai ikäluokka Miehet tai pojat Naiset tai tytöt
Aikuiset, FIVB (sisälentopallo) 2,43 m 2,24 m
U20 (A-juniorit) 2,43 m 2,24 m
U17 (B-juniorit) 2,35 m 2,24 m
U15 (C-juniorit) 2,24 m 2,20 m
U13 (D-juniorit) 2,00 m 2,00 m
U11 (E-juniorit) 1,80 m 1,80 m
U9 (F-juniorit) 1,60 m (suositus +/- 10 cm) 1,60 m (suositus +/- 10 cm)
Beach volley, aikuiset 2,43 m 2,24 m
Beach volley, alle 16-vuotiaat 2,24 m 2,24 m
Beach volley, alle 14-vuotiaat 2,12 m 2,12 m
Beach volley, alle 12-vuotiaat 2,00 m 2,00 m
Istumalentopallo 1,15 m 1,05 m

U9-ikäluokan joustovara on tarkoituksellinen. Lentopalloliiton mukaan alueen joukkueet sopivat verkon korkeudesta turnaus- tai ottelukohtaisesti 150 ja 170 senttimetrin väliltä, jotta peli saadaan lapsille mielekkääksi.

Verkon rakenne, antennit ja tolpat

  • Verkko on 1 metriä leveä (+/- 3 cm) ja 9,50 metristä 10 metriin pitkä. Silmukka on 10 senttimetrin musta neliö.
  • Yläreunassa on 7 senttimetriä leveä kaksinkertaisesta valkoisesta kankaasta ommeltu nauha, alareunassa vastaava 5 senttimetrin nauha.
  • Sivunauhat ovat 5 senttimetriä leveitä ja 1 metrin pituisia, ja ne kiinnitetään pystysuoraan suoraan sivurajojen yläpuolelle. Ne katsotaan osaksi verkkoa.
  • Antenni on 1,80 metriä pitkä ja 10 millimetriä paksu taipuisa lasikuitutanko. Antennista 80 senttimetriä nousee verkon yläpuolelle, ja se on merkitty 10 senttimetrin raidoin, mieluiten punaisella ja valkoisella.
  • Tolpat sijoitetaan 0,50 metristä 1,00 metriin sivurajojen ulkopuolelle ja ne ovat 2,55 metriä korkeat. FIVB-kilpailuissa etäisyys on tasan 1 metri ja tolppien on oltava pehmustetut.
  • Pallon ympärysmitta on 65 ja 67 senttimetrin välillä, paino 260 ja 280 gramman välillä ja sisäinen ilmanpaine 0,30 ja 0,325 kilon välillä neliösenttimetriä kohden.

Antennit ovat osa verkkoa ja ne rajaavat sivusuunnassa niin sanotun ylityskaistan. Pallon on ylitettävä verkko tämän kaistan kautta. Ylityskaista rajautuu alhaalta verkon yläreunaan, sivuilta antenneihin ja niiden kuviteltuun jatkeeseen ja ylhäältä kattoon.

Joukkue, pelipaikat ja kiertäminen

Otteluun joukkueeseen voi kuulua enintään 12 pelaajaa sekä valmennus- ja lääkintähenkilöstöä. FIVB:n aikuisten maailmantason kilpailuissa pöytäkirjaan saa merkitä jopa 14 pelaajaa. Kentällä on aina oltava kuusi pelaajaa, muuten joukkue todetaan vajaaksi ja häviää erän tai ottelun.

Pelipaikat 1-6

Pelipaikat numeroidaan syöttäjän paikasta vastapäivään luettuna. Kolme verkolla olevaa pelaajaa ovat etupelaajia ja kolme muuta takapelaajia:

  • 4 vasen etupelaaja
  • 3 keskietupelaaja
  • 2 oikea etupelaaja
  • 5 vasen takapelaaja
  • 6 keskitakapelaaja
  • 1 oikea takapelaaja, joka on aina vuorossa oleva syöttäjä

Pelaajien keskinäinen sijainti määräytyy lattiaa koskettavien jalkojen mukaan, ja viimeinen kosketus lattiaan ratkaisee. Takapelaajan on oltava samassa linjassa tai jommankumman jalan jonkin osan kauempana keskirajasta kuin vastaavan etupelaajan etummainen jalka. Samassa rivissä olevien pelaajien on sijoituttava sivusuunnassa oikeaan järjestykseen.

Tässä kohdassa sääntökirja muuttui kaudelle 2025-2028. Aiemmin molempien joukkueiden oli oltava kiertojärjestyksessä syöttöhetkellä. Nyt vaatimus koskee vain vastaanottavaa joukkuetta. Syöttävän joukkueen pelaajat saavat sijoittua vapaasti syöttölyönnin hetkellä, mikä helpottaa hyökkäysasetelmien rakentamista jo ennen pallon liikkeelle lähtöä.

Kiertäminen ja sijoittumisvirhe

Kiertojärjestys määräytyy aloituskokoonpanosta ja säilyy koko erän. Kun vastaanottava joukkue voittaa pallorallin, se saa syöttövuoron ja pelaajat kiertävät yhden paikan myötäpäivään: paikan 2 pelaaja siirtyy paikalle 1 syöttämään, paikan 1 pelaaja paikalle 6 ja niin edelleen.

Rikkeitä on kaksi eri tyyppiä, ja ne johtavat eri seurauksiin:

  • Sijoittumisvirhe syntyy, kun pelaaja ei ole oikealla paikalla syöttölyönnin hetkellä. Rangaistus on piste ja syöttövuoro vastustajalle, ja paikat korjataan.
  • Kiertovirhe syntyy, kun syöttöä ei suoriteta kiertojärjestyksen mukaisesti. Kirjuri katkaisee pelin summerilla, vastustaja saa pisteen ja syöttövuoron, kiertojärjestys korjataan ja rikkoneen joukkueen virheen jälkeen tekemät pisteet mitätöidään. Jos virheen hetkeä ei pystytä määrittämään, pisteitä ei mitätöidä.

Jos syöttäjä tekee syöttövirheen samalla hetkellä kun vastustaja on väärässä paikassa, syöttövirhe rangaistaan ensin. Jos syöttö on aluksi oikein suoritettu mutta muuttuu virheelliseksi vasta lennossa, sijoittumisvirhe on tapahtunut ensin ja se rangaistaan.

Pisteet, erät ja ottelun voittaminen

Lentopallossa on käytössä pallorallipistelasku: jokaisesta voitetusta pallorallista tulee piste riippumatta siitä, kumpi joukkue syötti. Jos syöttänyt joukkue voittaa rallin, se saa pisteen ja jatkaa syöttämistä. Jos vastaanottanut joukkue voittaa, se saa pisteen ja syöttövuoron.

Asia Sisälentopallo
Erän voitto 25 pistettä, väh. 2 pisteen ero
Tasatilanne 24-24 Peliä jatketaan kahden pisteen eroon (26-24, 27-25 ja niin edelleen)
Ottelun voitto Kolme voitettua erää
Ratkaiseva 5. erä 15 pistettä, väh. 2 pisteen ero
Puoltenvaihto Jokaisen erän jälkeen, paitsi ratkaisevassa erässä
Puoltenvaihto 5. erässä Kun johtava joukkue saavuttaa 8 pistettä
Erätauko 3 minuuttia
Aikalisät 2 per erä, kesto 30 sekuntia
Pelaajavaihdot 6 per erä

Ennen ottelua päätuomari suorittaa arvonnan, jossa voittaja valitsee joko syöttövuoron tai kenttäpuolen. Ratkaisevaa erää varten suoritetaan uusi arvonta. Toisen ja kolmannen erän välinen tauko voidaan järjestäjän pyynnöstä pidentää enintään 10 minuuttiin.

Aikalisät, vaihdot ja tauot

Vaihtosäännössä on rajoitus, joka yllättää harrastajan säännöllisesti. Aloituskokoonpanon pelaaja saa poistua pelistä vain kerran erässä ja palata vain kerran erässä, ja vain aiemmalle paikalleen kokoonpanossa. Vaihtopelaaja saa tulla peliin aloituskokoonpanon pelaajan tilalle vain kerran erässä, ja hänet voi vaihtaa pois vain sama aloituspelaaja.

Jos pelaaja ei loukkaantumisen, sairastumisen tai poistamisen takia voi jatkaa eikä laillista vaihtoa ole mahdollista tehdä, joukkue saa tehdä poikkeuksellisen vaihdon rajoitusten yli. Poikkeuksellisesti vaihdettu pelaaja ei saa palata otteluun. Jos vaihtoa ei voida tehdä lainkaan, loukkaantunut pelaaja saa 3 minuutin toipumisajan, mutta vain kerran ottelussa samalle pelaajalle.

Pelin viivyttely on oma rikekategoriansa. Ensimmäisestä viivytyksestä ottelussa annetaan viivytysvaroitus, ja toisesta ja sitä seuraavista viivytysrangaistus, joka on piste ja syöttövuoro vastustajalle. Viivytysseuraamukset ovat voimassa koko ottelun ajan.

Libero: mitä puolustuksen erikoispelaaja saa tehdä

Libero on puolustamiseen erikoistunut pelaaja, jonka FIVB otti käyttöön vuonna 1998. Joukkue saa nimetä pöytäkirjan pelaajaluettelosta enintään kaksi liberoa. Kentällä saa kuitenkin olla vain yksi libero kerrallaan, ja kentällä oleva on niin sanottu vuorossa oleva libero.

Liberon peliasun päävärin on oltava eri kuin muun joukkueen, ja asun on selvästi erotuttava joukkueen muusta asusta. Molemmat liberot voivat olla eri värisissä asuissa keskenään ja muuhun joukkueeseen nähden. Asut numeroidaan kuten muillakin.

Liberon rajoitukset ovat tarkkaan rajattuja:

  • Libero saa korvata minkä tahansa takapelaajan paikalla olevan pelaajan.
  • Libero ei saa syöttää, torjua eikä yrittää torjua.
  • Libero ei saa viimeistellä hyökkäyslyöntiä mistään, ei pelikentältä eikä vapaa-alueelta, jos pallo on kosketushetkellä kokonaan verkon yläreunan yläpuolella.
  • Kukaan pelaaja ei saa viimeistellä hyökkäyslyöntiä kokonaan verkon yläreunan yläpuolella olevasta pallosta, jos pallo tulee liberon etukentällä tekemästä sormilyönnistä. Jos libero tekee saman suorituksen etukentän ulkopuolelta, palloa saa hyökätä vapaasti.

Liberon vaihdot

Liberon vaihtoja ei lasketa pelaajavaihdoiksi eikä niitä ole rajoitettu määrällisesti. Kahden liberovaihdon välissä on kuitenkin pelattava yksi palloralli loppuun. Libero ja häntä korvaava pelaaja saavat tulla kentälle ja poistua vain liberon vaihtoalueen kautta, ja vaihdon on tapahduttava pallon ollessa poissa pelistä ennen syöttövihellystä.

Erän alussa libero ei saa tulla kentälle ennen kuin toinen tuomari on tarkastanut aloituskokoonpanon ja hyväksynyt liberovaihdon. Jos liberovaihto tehdään syöttövihellyksen jälkeen mutta ennen syöttölyöntiä, sitä ei hylätä, mutta pelikapteenille huomautetaan, ja toistuvasta menettelystä seuraa viivytysseuraamus.

Jos libero loukkaantuu, sairastuu tai hänet poistetaan, hänet voidaan todeta kyvyttömäksi jatkamaan peliä. Yhden liberon joukkue saa tällöin nimetä uudelleen liberoksi minkä tahansa pelaajan, joka ei ole kentällä uudelleennimeämisen hetkellä, lukuun ottamatta liberon paikalla pelaavaa varsinaista pelaajaa. Uudelleennimeämisen kohteena ollut libero ei saa enää pelata ottelussa. Jos joukkueella on kaksi liberoa ja toinen tulee kyvyttömäksi, joukkue pelaa yhdellä liberolla eikä uudelleennimeämistä sallita.

Suomen oma liberosääntö

Suomen Lentopalloliiton mestaruuskilpailujen sarjamääräyksissä todetaan poikkeuksellisen suoraan, että Suomen mestaruuskilpailuissa noudatetaan FIVB:n virallisia pelisääntöjä lukuun ottamatta liberosääntöä. Kansallinen lisäys on käytännönläheinen ja koskee joukkueen kokoa:

  • 14 pelaajan listasta saa nimetä enintään kaksi liberoa.
  • Jos joukkueluettelossa on 13 tai 14 pelaajaa, joukkueen on pakko nimetä kaksi liberoa.
  • 8 ja 12 pelaajan väliseen listaan saa nimetä yhden tai kaksi liberoa.
  • Kaksi liberoa saa nimetä vain, jos pelaajia on kahdeksan tai enemmän, ja pöytäkirjassa on aina oltava vähintään kuusi normaalipelaajaa.
  • Käytettäessä vain yhtä liberoa, libero nimetään aina ottelukohtaisesti.

Masters-, nuorten ja alueiden sarjoissa käytäntö on vielä kevyempi: liberoita ei merkitä erikseen pelaajaluetteloon, vaan liberosta ilmoitetaan tuomarille erikseen jokaisen erän alussa. Näissä sarjoissa sovelletaan myös helpotusta, jonka mukaan kenttäpelaajan loukkaantuessa ilman vaihtopelaajia libero vaihdetaan poikkeuksellisella vaihdolla kenttäpelaajaksi kesken erän. Tarkoitus on estää se, että joukkue todettaisiin vajaaksi ja määrättäisiin häviämään ottelu. Tiedot perustuvat kauden 2024-2025 sarjamääräyksiin.

Syöttö, hyökkäys, torjunta ja passi

Syöttö

Syötön suorittaa oikea takapelaaja aloitussyöttöalueelta. Palloa lyödään yhdellä kädellä tai millä tahansa käsivarren osalla sen jälkeen, kun se on heitetty tai irrotettu kädestä. Vain yksi heitto tai irrotus on sallittu, mutta pallon pompottelu tai siirtely käsissä ennen heittoa on sallittua.

Syöttäjällä on 8 sekuntia aikaa lyödä pallo päätuomarin vihellyksestä. Syöttölyönnin hetkellä tai hyppysyötön ponnistushetkellä syöttäjä ei saa koskettaa kenttää, päätyraja mukaan lukien, eikä lattiaa aloitussyöttöalueen ulkopuolella. Lyönnin jälkeen hän saa astua tai laskeutua alueen ulkopuolelle tai kentälle. Ennen tuomarin vihellystä suoritettu syöttö mitätöidään ja uusitaan.

Peittäminen on kielletty. Syöttävän joukkueen pelaajat eivät saa estää vastustajaa näkemästä syöttölyöntiä ja pallon lentorataa yksin tai ryhmänä. Kaudelle 2025-2028 sääntökirjaan lisättiin uusi kohta: syöttävän joukkueen kenenkään pelaajan ei ole sallittua nostaa käsiä pään yläpuolelle syötön aikana ennen kuin pallo on ohittanut verkon.

Hyökkäyslyönti

Hyökkäyslyönti tarkoittaa kaikkia toimintoja, joilla pallo ohjataan vastustajaan päin, lukuun ottamatta syöttöä ja torjuntaa. Lyhyt näpäytys eli tiputus on sallittu vain, jos pallo lyödään puhtaasti eikä sitä oteta kiinni tai heitetä. Hyökkäyslyönti on suoritettu sillä hetkellä, kun pallo ylittää kokonaan verkon pystytason tai vastustaja koskettaa sitä.

  • Etupelaaja saa viimeistellä hyökkäyslyönnin miltä korkeudelta tahansa, kunhan kosketus tapahtuu omassa pelitilassa.
  • Takapelaaja saa hyökätä miltä korkeudelta tahansa etukentän takaa. Ponnistushetkellä hänen jalkansa ei saa koskettaa hyökkäysviivaa eikä ylittää sitä. Lyönnin jälkeen hän saa laskeutua etukentälle.
  • Takapelaaja saa hyökätä myös etukentältä, jos osa pallosta on kosketushetkellä verkon yläreunaa alempana.
  • Kukaan ei saa hyökätä vastustajan syöttöön, kun pallo on etukentällä ja kokonaan verkon yläreunan yläpuolella.

Torjunta ja joukkueen kosketukset

Torjunta on verkon lähellä olevien pelaajien toimintaa, jolla vastustajalta tuleva pallo pysäytetään kurottautumalla verkon yläreunan yläpuolelle. Vain etupelaajat saavat viimeistellä torjunnan, ja kosketushetkellä jonkin osan kehosta on oltava verkon yläreunan yläpuolella. Yhteistorjunnan tekee kaksi tai kolme lähellä toisiaan olevaa pelaajaa, ja se on suoritettu, kun yksi heistä koskettaa palloa.

Sisälentopallon tärkein yksityiskohta on tässä: torjuntakosketusta ei lasketa joukkueen kosketukseksi. Torjunnan jälkeen joukkueella on siis edelleen kolme kosketusta pallon palauttamiseen, ja ensimmäisen kosketuksen saa tehdä kuka tahansa, myös torjuja itse. Joukkueella on muuten enintään kolme kosketusta, ja neljäs on virhe nimeltä neljä lyöntiä.

Pelaaja ei saa lyödä palloa kahdesti peräkkäin. Poikkeuksia on kaksi: torjunnassa peräkkäiset kosketukset ovat sallittuja yhden toiminnan aikana, ja joukkueen ensimmäisessä kosketuksessa pallo saa osua eri kehonosiin peräkkäin, kunhan kosketukset tapahtuvat yhden toiminnan aikana. Torjunnassa saa kurottaa kädet verkon yli, mutta palloa ei saa koskettaa vastustajan tilassa ennen kuin vastustaja on suorittanut hyökkäyslyönnin.

Virheet ja tuomarin käsimerkit

Tuomarin käsimerkkejä on virallisessa sääntökirjassa 25, ja niiden lukeminen on nopein tapa ymmärtää, mistä pilli tuli. Merkin näyttää joko päätuomari, verkkotuomari tai molemmat tilanteesta riippuen.

Nro Käsimerkki Suoritus
1 Aloituslupa Liikutetaan kättä aloituksen suuntaan
2 Aloittava joukkue Ojennetaan käsi seuraavaksi aloittavan joukkueen suuntaan
3 Puoltenvaihto Nostetaan kyynärvarret eteen ja taakse ja kierretään vartalon ympäri
4 Aikalisä Kämmen toisen käden sormien päälle T-kirjaimeksi
5 Pelaajavaihto Pyöritetään kyynärvarsia toistensa ympäri
6a Käytösvaroitus Näytetään keltaista korttia
6b Käytösrangaistus Näytetään punaista korttia
7 Erästä poistaminen Näytetään molempia kortteja samassa kädessä
8 Ottelusta poistaminen Näytetään molempia kortteja eri käsissä
9 Erän tai ottelun päättyminen Kyynärvarret ristiin rinnan korkeudella
10 Palloa ei heitetty aloituslyönnissä Nostetaan ojennettu käsivarsi, kämmen ylöspäin
11 Viivytys aloituksessa Nostetaan kahdeksan sormea levitettynä
12 Torjuntavirhe tai peittäminen Nostetaan molemmat kädet ylös, kämmenet eteenpäin
13 Sijoittumis- tai kiertovirhe Tehdään etusormella pyörittävä liike
14 Pallo sisällä Osoitetaan käsivarrella ja sormilla kohti lattiaa
15 Pallo ulkona Nostetaan kyynärvarret kohtisuoraan, kämmenet sisäänpäin
16 Koppi Nostetaan hitaasti kyynärvartta kämmen ylöspäin
17 Kaksoiskosketus Nostetaan kaksi sormea harallaan
18 Neljä lyöntiä Nostetaan neljä sormea levitettyinä
19 Pelaajan verkkokosketus Kosketetaan kädellä verkkoa rikkoneen joukkueen puolella
20 Virheellinen verkonylitys Viedään käsi verkon yli, kämmen alaspäin
21 Virheellinen hyökkäyslyönti Kyynärvarrella iskuliike alaspäin kämmen avoimena
22 Tunkeutuminen vastustajan kentälle Osoitetaan keskirajaa tai kyseistä rajaa
23 Kaksoisvirhe tai uusi pallo Nostetaan molemmat peukalot pystyyn
24 Ulos menneen pallon kosketus Hipaistaan kämmenellä toisen käden sormenpäitä
25 Viivytysvaroitus tai -rangaistus Osoitetaan rannetta keltaisella tai punaisella kortilla

Pallon käsittelyn virheet on määritelty neljänä nimettynä rikkeenä. Neljä lyöntiä tarkoittaa, että joukkue koskettaa palloa neljästi ennen palautusta. Koppi tarkoittaa, että pallo otetaan kiinni tai heitetään eikä se ponnahda lyönnistä. Kaksoiskosketus tarkoittaa, että pelaaja lyö palloa kahdesti peräkkäin tai pallo osuu eri kehonosiin peräkkäin. Tuettu lyönti tarkoittaa, että pelaaja ottaa tukea joukkuetoverista tai rakenteesta lyödäkseen pallon. Joukkuetoverin saa kuitenkin pysäyttää tai vetää takaisin, jos tämä on tekemäisillään verkkokosketuksen tai keskirajan ylityksen.

Verkkokosketus on virhe vain silloin, kun pelaaja koskettaa verkkoa antennien välissä pallon pelaamisen toiminnan aikana. Toiminta kattaa ponnistuksen, lyönnin tai lyöntiyrityksen ja turvallisen alastulon uuteen toimintaan valmiina. Tolppaa, köysiä tai verkkoa antennien ulkopuolella saa koskettaa, kunhan se ei häiritse peliä. Jos pallo lyödään verkkoon niin että verkko koskettaa vastustajaa, virhettä ei synny.

Beach volley: mikä muuttuu hiekalla

Beach volleyllä on oma sääntökirjansa, ja erot sisälentopalloon ovat isompia kuin pelkkä alusta. Kenttä on pienempi, pelaajia on vähemmän eikä kiertojärjestystä ole lainkaan.

Sääntö Sisälentopallo Beach volley
Kentän koko 18 x 9 m 16 x 8 m
Keskiraja On Ei ole
Hyökkäysviiva ja etukenttä On, 3 m Ei ole
Pelaajia kentällä 6 2
Pelaajavaihdot 6 per erä Ei ole
Pelipaikat ja sijoittumisvirhe On Ei ole, pelaajat sijoittuvat vapaasti
Libero Enintään 2 nimettyä Ei ole
Erän pisteet 25 (5. erä 15) 21 (3. erä 15)
Ottelun voitto 3 voitettua erää 2 voitettua erää
Torjunta joukkueen kosketuksena Ei lasketa Lasketaan, jäljelle jää 2 kosketusta
Puoltenvaihto Erien välissä 7 pisteen välein (erät 1 ja 2), 5 pisteen välein (erä 3)
Erätauko 3 minuuttia 1 minuutti
Pallon ympärysmitta 65 ja 67 cm välillä 66 ja 68 cm välillä
Verkon pituus 9,50 ja 10 m välillä 8,5 m
Peliasu Paita, shortsit, sukat, kengät Shortsit tai uima-asu, pelataan paljain jaloin
Pelinumerot 1 ja 20 väliltä 1 ja 2

Hiekalla on myös omat lyöntikieltonsa. Hyökkäyslyöntiä ei saa viimeistellä avokätisellä sormilyönnillä eikä sormenpäillä, jotka eivät ole jäykkinä ja yhdessä. Sormilyönnillä tehty hyökkäys on virhe, jos pallon lentorata ei ole kohtisuorassa hartialinjaan nähden, ellei pelaaja yritä passata parilleen. Nämä säännöt käytännössä poistavat sisälentopallossa tavalliset pehmeät sormilyöntitiputukset.

Hiekan syvyydelle on oma vaatimuksensa: FIVB:n kilpailuissa hiekkaa on oltava vähintään 40 senttimetriä ja sen on koostuttava hienoista, löyhästi pakatuista jyväsistä. FIVB:n virallisissa kilpailuissa erissä 1 ja 2 pidetään lisäksi automaattinen 30 sekunnin tekninen aikalisä, kun joukkueiden yhteenlaskettu pistemäärä on 21. Ratkaisevassa kolmannessa erässä teknisiä aikalisiä ei ole.

Suomalaiset sarjatasot ja Mestaruusliiga

Suomen mestaruussarjoiksi luetaan miesten Mestaruusliiga, 1-sarja ja 2-sarja sekä naisten vastaavat. Suomen mestaruuskilpailut järjestetään lisäksi nuorten A-, B- ja C-ikäluokissa sekä laajassa joukossa masters-sarjoja, jotka kulkevat merkinnöillä M35 ja M84 väliltä sekä N35 ja N75 väliltä. Nuorten D-, E- ja F-ikäluokille järjestetään aluetason mestaruuskilpailut.

Mestaruusliigan sarjajärjestelmästä päättää Lentopalloliiton hallitus pääsarjaryhmän esityksestä. 1-sarjassa ja 2-sarjassa runkosarja voi olla 2- ja 4-kertaisen väliltä, ja sen lisäksi voidaan pelata jatkosarjoja ja pudotuspelejä. Alue- ja paikallissarjojen järjestelmistä päättävät aluejaostot itsenäisesti, ja niissä voi olla myös kilpailusäännöistä poikkeavia edustusoikeusmääräyksiä.

Nousu Mestaruusliigaan kulkee liigakarsinnan kautta, ja osallistumisoikeus on lähtökohtaisesti vain 1-sarjan voittajalla. Jos voittajalla ei ole nousuoikeutta, esimerkiksi valmennuskeskusjoukkueena tai koska samasta seurasta on jo liigajoukkue, karsintaan voidaan nostaa 1-sarjan finaaleihin osallistunut nousukelpoinen joukkue. Muilta sijoilta ei karsintaan pääse.

Salivaatimukset porrastuvat sarjatason mukaan. Jos täysimittaista salia ei ole, kauden 2024-2025 sarjamääräyksissä hyväksytään seuraavat esteistä vapaat vähimmäismitat pituuden, leveyden ja korkeuden järjestyksessä:

Sarjataso Salin vähimmäismitat
2-sarjojen finaalit sekä A-, B- ja C-junioreiden SM-sarjat 24 x 12 x 6 m
N2 ylempi ja M2-sarja sekä A-, B- ja C-nuorten muut poolivaiheet 22 x 12 x 6 m
N2-sarja, D-nuoret (6 vastaan 6) ja masters-sarjat 20 x 12 x 6 m
Aluesarjat 19 x 10 x 5,5 m
Paikallissarjat 18 x 9 x 5 m
D-, E- ja F-sarjat 16 x 8 x 5 m

Yksityiskohtia, jotka näkyvät katsojalle: Mestaruusliigassa pelipallona on Mikasa V200W, ja 1-sarjasta alaspäin hyväksyttyjä ovat sen lisäksi useat muut FIVB:n hyväksymät väripallot. Miesten ja naisten Mestaruusliigassa ja 1-sarjassa käytetään kolmen pallon järjestelmää, ja 1-sarjassa vaihtoehtona ovat päätyjen pallokorit, joissa on oltava vähintään viisi palloa korillinen. Ottelussa joukkueen suuruus on enintään 19 henkilöä, joista 14 voi olla pelaajia ja toimihenkilöitä enintään viisi. Mahdollinen lisäerä pelataan 25 pisteeseen, ellei pelijärjestelmässä toisin mainita.

Sarjarakenne elää. Lentopalloliiton omien sivujen mukaan kaudelle 2026-2027 on tulossa uusi taso, naisten 2-liiga, johon joukkueet ovat saaneet sarjapaikan kauden 2025-2026 menestyksen perusteella. Tieto on tarkistettu 11.8.2026.

Miten lentopallon säännöt ovat muuttuneet

Laji syntyi ratkaisuksi ongelmaan, joka ei liittynyt lentopalloon lainkaan. Koripallo oli liian raskasta vanhemmille miehille, joten Holyoken YMCA:n liikunnanohjaaja William G. Morgan kehitti kevyemmän verkkopelin.

Vuosi Tapahtuma
1895 William G. Morgan kehittää pelin Holyokessa Massachusettsissa ja nimeää sen Mintonetteksi
1896 Peli nimetään uudelleen volleyballiksi YMCA:n konferenssissa Springfieldissä
1897 Ensimmäiset viralliset säännöt julkaistaan Pohjois-Amerikan YMCA:n urheiluliiton käsikirjassa
1900 Kanada ottaa lajin käyttöön ensimmäisenä maana Yhdysvaltojen ulkopuolella
1916 YMCA ja NCAA yhtenäistävät säännöt
1918 Joukkueen koko rajataan kuuteen pelaajaan
1922 Kosketusten enimmäismääräksi vahvistetaan kolme
1947 FIVB perustetaan Pariisissa, mukana 14 perustajamaata
1964 Lentopallo olympialajiksi Tokion kisoissa
1996 Beach volley olympialajiksi Atlantassa
1998 FIVB ottaa liberon käyttöön kansainvälisissä kilpailuissa
1998 Värillinen pallo esitellään Japanin MM-kisoissa
1998 FIVB:n kongressi vahvistaa lokakuussa pallorallipistelaskun
2024 FIVB:n 39. kongressi hyväksyy sääntökirjan kaudelle 2025-2028

Pallorallipistelasku oli lajin suurin yksittäinen muutos. Sitä ennen käytössä oli vaihtopistelasku, jossa pisteen sai vain syöttövuorossa oleva joukkue ja vastustajalta piti ensin voittaa syöttövuoro takaisin. Uusi järjestelmä teki otteluiden kestosta ennustettavan, mikä oli edellytys television aikatauluille.

Mitä sääntökirja 2025-2028 muutti

Muutokset edelliseen, kaudet 2021-2024 kattaneeseen sääntökirjaan ovat pieniä mutta pelillisesti merkittäviä:

  1. Sijoittuminen syöttöhetkellä. Vain vastaanottavan joukkueen on oltava kiertojärjestyksessä. Syöttävä joukkue saa sijoittua vapaasti.
  2. Pallon palautus ulkotilan kautta. Vain joukkueen ensimmäisestä kosketuksesta antennin ulkopuolelta vastustajan vapaa-alueelle lentänyt pallo saadaan hakea takaisin. Toisesta tai kolmannesta kosketuksesta ulkotilan kautta lähtenyt pallo tuomitaan ulos heti, kun se ylittää verkon tason.
  3. Käsi verkon yli. Sanamuoto muutettiin niin, että käden saa viedä verkon yli hyökkäyslyönnin jälkeen, ei sen aikana.
  4. Kädet pään yläpuolelle syötössä. Uusi kohta kieltää syöttävän joukkueen pelaajia nostamasta käsiä pään yläpuolelle ennen kuin pallo on ohittanut verkon.
  5. Toinen kosketus antennin yli. Tuomareiden ja rajatuomareiden vastuulistoihin lisättiin myös joukkueen toisen kosketuksen arviointi antennin yli tai ulkopuolelta.
  6. Pitkä yhtäaikainen kosketus. Peli jatkuu, vaikka kahden vastustajan yhtäaikainen kosketus verkon yllä venyisi ja päättyisi vastustajan kentän yläpuolella.

Kannattaa huomata, että kahden liberon nimeäminen ei ole uutuus kaudelle 2025-2028. Se oli kirjattuna jo kausien 2021-2024 sääntökirjaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka korkealla lentopalloverkko on?

Aikuisten sisälentopallossa verkon yläreuna on miehillä 2,43 metrin ja naisilla 2,24 metrin korkeudella. Korkeus mitataan pelikentän keskeltä. Sivurajojen kohdalla verkon on oltava täsmälleen samalla korkeudella, eikä se saa ylittää virallista korkeutta yli kahdella senttimetrillä. Beach volleyssa aikuisten korkeudet ovat samat.

Mitä libero saa ja mitä ei saa tehdä?

Libero saa korvata minkä tahansa takapelaajan ja pelata takapelaajan tehtävissä. Hän ei saa syöttää, torjua eikä yrittää torjua. Hän ei saa viimeistellä hyökkäyslyöntiä mistään kohtaa, jos pallo on kosketushetkellä kokonaan verkon yläreunan yläpuolella. Kentällä saa olla vain yksi libero kerrallaan, vaikka joukkue olisi nimennyt kaksi.

Mitkä ovat lentopallon pelipaikat?

Pelipaikkoja on kuusi. Verkolla ovat etupelaajat paikoilla 4 eli vasen, 3 eli keski ja 2 eli oikea. Takana ovat takapelaajat paikoilla 5 eli vasen, 6 eli keski ja 1 eli oikea. Paikan 1 pelaaja on aina vuorossa oleva syöttäjä. Kun joukkue voittaa syöttövuoron, pelaajat kiertävät yhden paikan myötäpäivään.

Kuinka monta pistettä lentopallon erässä pelataan?

Erä voitetaan 25 pisteellä, mutta voittajalla on oltava vähintään kahden pisteen ero. Tilanteesta 24-24 peliä jatketaan, kunnes kahden pisteen ero syntyy. Ottelu voitetaan kolmella voitetulla erällä. Jos erätilanne on 2-2, ratkaiseva viides erä pelataan 15 pisteeseen samalla kahden pisteen säännöllä.

Saako lentopallossa astua keskirajalle?

Saa. Keskirajan koko leveys kuuluu molemmille kenttäpuolille. Vastustajan kentän koskettaminen jalalla on sallittua, kun jokin osa jalasta pysyy kosketuksessa keskirajaan tai suoraan sen yläpuolella eikä toiminta häiritse vastustajaa. Virhe syntyy vasta, kun jalka tunkeutuu kokonaan vastustajan kentälle.

Montako kosketusta joukkueella on?

Kolme kosketusta pallon palauttamiseen, ja neljäs on virhe nimeltä neljä lyöntiä. Sisälentopallossa torjuntakosketusta ei lasketa mukaan, joten torjunnan jälkeen joukkueella on edelleen kolme kosketusta käytössään. Beach volleyssa torjunta lasketaan kosketukseksi, jolloin jäljelle jää vain kaksi.

Saako lentopallossa torjua syötön?

Ei saa. Vastustajan syötön torjuminen on nimenomaisesti kielletty sekä sisälentopallossa että beach volleyssa. Lisäksi kukaan ei saa viimeistellä hyökkäyslyöntiä vastustajan syöttöön, kun pallo on etukentällä ja kokonaan verkon yläreunan yläpuolella.

Miten beach volley eroaa sisälentopallosta?

Kenttä on 16 x 8 metriä, pelaajia on kaksi, kiertojärjestystä ja pelipaikkoja ei ole ja vaihtoja ei tehdä. Erät pelataan 21 pisteeseen ja ratkaiseva kolmas erä 15 pisteeseen. Torjunta lasketaan joukkueen kosketukseksi. Puolia vaihdetaan seitsemän pisteen välein, ja avokätinen sormilyöntihyökkäys on kielletty.

Kuinka monta aikalisää ja vaihtoa joukkue saa?

Sisälentopallossa joukkue saa pyytää enintään kaksi aikalisää ja kuusi pelaajavaihtoa erässä. Aikalisä kestää 30 sekuntia. Aloituskokoonpanon pelaaja saa poistua ja palata vain kerran erässä, ja vain omalle paikalleen. Vaihtopelaaja saa tulla peliin vain kerran erässä, ja hänet voi vaihtaa pois vain sama aloituspelaaja.

Lue myös