Kun Sami Pajari ylitti maalilinjan Jyväskylässä 2. elokuuta 2026, tilastoihin kirjattiin pyöreä luku. Se oli 200. kerta, kun suomalainen kuljettaja voitti rallin MM-sarjan osakilpailun. Voitot on ajanut kasaan 17 eri kuljettajaa vuodesta 1973 alkaen.
Suomalaisia rallin maailmanmestareita on seitsemän ja mestaruuksia 15. Vain Ranskalla on enemmän, 19 mestaruutta, mutta ne on ajanut kolme kuljettajaa. Ero kertoo kahdesta erilaisesta menestystarinasta: Ranska on tuottanut kaksi sukupolvensa poikkeusyksilöä, Suomi kokonaisen jonon mestareita viiden vuosikymmenen ajan.
Suomen rallisaldo elokuussa 2026
Rallin MM-sarja alkoi 1973, mutta kuljettajien maailmanmestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1979. Sitä ennen jaettiin FIA:n kuljettajapokaali, jonka Markku Alén voitti 1978. Kaikki alla olevat luvut on tarkistettu 11.8.2026.
| Tilasto | Suomi | Vertailu |
|---|---|---|
| Kuljettajien maailmanmestaruudet | 15 | Ranska 19 |
| Eri maailmanmestareita | 7 | Ranska 3 |
| Kartanlukijoiden maailmanmestaruudet | 13 | Ranska 11, Monaco 9 |
| Eri mestarikartanlukijoita | 6 | Ranska 4, Britannia 4 |
| MM-osakilpailuvoitot | 200 | 17 eri kuljettajaa |
| Jyväskylän rallin voittaneita suomalaisia MM-aikana | 14 | Muita kansallisuuksia 6 |
Seitsemän suomalaista maailmanmestaria
| Kuljettaja | Mestaruudet | Merkki | MM-startit | Voitot | Palkintokorokkeet |
|---|---|---|---|---|---|
| Ari Vatanen | 1981 | Ford | 101 | 10 | 27 |
| Hannu Mikkola | 1983 | Audi | 123 | 18 | 44 |
| Timo Salonen | 1985 | Peugeot | 95 | 11 | 24 |
| Juha Kankkunen | 1986, 1987, 1991, 1993 | Peugeot, Lancia, Toyota | 162 | 23 | 75 |
| Tommi Mäkinen | 1996, 1997, 1998, 1999 | Mitsubishi | 139 | 24 | 45 |
| Marcus Grönholm | 2000, 2002 | Peugeot | 153 | 30 | 61 |
| Kalle Rovanperä | 2022, 2023 | Toyota | 86 | 18 | 30 |
Ari Vatanen, mestari 1981
Tuupovaarassa 27.4.1952 syntynyt Vatanen voitti mestaruuden Ford Escort RS1800:lla kartanlukijanaan britti David Richards. Auto oli tuolloin jo vanhentunut kaksivetoinen, ja mestaruus tuli tehdastallien välistä. Ura katkesi käytännössä 1985 Argentiinan MM-rallin ulosajoon, josta toipuminen kesti puolitoista vuotta.
Vatasen MM-uralle kertyi 101 starttia, 10 voittoa, 27 palkintokorokesijaa ja 590 erikoiskoevoittoa. Ensimmäinen voitto tuli Akropolis-rallista 1980 ja viimeinen Ruotsista 1985. Ralliuran jälkeen hän voitti Dakar-rallin neljästi, 1987, 1989 ja 1990 Peugeot’lla sekä 1991 Citroënilla, ja toimi europarlamentaarikkona 1999-2009.
Hannu Mikkola, mestari 1983
Joensuulainen Mikkola (24.5.1942-25.2.2021) oli nelivetokauden ensimmäinen mestari. Audi Quattro ja ruotsalainen kartanlukija Arne Hertz muodostivat parivaljakon, joka pysyi kasassa 13 vuotta. Mikkola oli ollut MM-sarjan hopealla jo 1979 ja 1980 ennen läpimurtoaan.
Tilastoihin jäi 123 starttia, 18 voittoa, 44 palkintokorokesijaa ja 666 erikoiskoevoittoa. Ensimmäinen voitto tuli Jyväskylästä 1974 ja viimeinen Safarilta 1987. Mikkola voitti Jyväskylän rallin seitsemän kertaa, mikä on yhä jaettu ennätys, ja RAC-rallin neljästi. Hän oli myös ensimmäinen Afrikan ulkopuolinen Safari-rallin voittaja 1972.
Timo Salonen, mestari 1985
Helsinkiläinen Salonen (s. 8.10.1951) aloitti kauden 1985 Peugeot’n kakkoskuljettajana Vatasen rinnalla. Vatasen kolarin jälkeen rooli vaihtui, ja Salonen ratkaisi mestaruuden 52 pisteen erolla Stig Blomqvistiin. Hän voitti kaudella neljä MM-rallia peräkkäin, mikä oli ennätys kunnes Sébastien Loeb ajoi kuusi putkeen 2005.
Salosen saldo on 95 starttia, 11 voittoa, 24 palkintokorokesijaa ja 256 erikoiskoevoittoa. Ensimmäinen voitto tuli Kanadasta 1977, viimeinen Ruotsista 1987. Kartanlukijana mestaruuskaudella istui Seppo Harjanne.
Juha Kankkunen, mestari 1986, 1987, 1991 ja 1993
Laukaalainen Kankkunen (s. 2.4.1959) rikkoi neljä rajapyykkiä. Hän oli sarjan siihenastinen nuorin mestari 1986, ensimmäinen mestaruutensa puolustanut kuljettaja 1987, ensimmäinen kolmen mestaruuden mies 1991 ja ensimmäinen neljän mestaruuden mies 1993. Mestaruudet tulivat kolmella eri automerkillä, Peugeot’lla, Lancialla ja Toyotalla. Tuo saavutus pysyi ainutlaatuisena kunnes Sébastien Ogier ylsi samaan 2020.
Kankkusen uralle kertyi 162 starttia, 23 voittoa, 75 palkintokorokesijaa, 700 erikoiskoevoittoa ja 1140 MM-pistettä. Ensimmäinen voitto tuli Safarilta 1985 ja viimeinen Jyväskylästä 1999. Viimeisen MM-starttinsa hän ajoi Jyväskylässä 2010.
Tommi Mäkinen, mestari 1996-1999
Jyväskylän Puuppolassa 26.6.1964 syntynyt Mäkinen on ainoa suomalainen, joka on voittanut neljä mestaruutta peräkkäin. Kaikki neljä tulivat Mitsubishilla. Kartanlukijana istui ensin Seppo Harjanne (1996 ja 1997), sitten Risto Mannisenmäki (1998 ja 1999).
Mäkisen saldo on 139 starttia, 24 voittoa ja 45 palkintokorokesijaa. Ensimmäinen voitto tuli Jyväskylästä 1994 Ford Escort RS Cosworthilla ja viimeinen Monte Carlosta 2002 Subarulla. Uran jälkeen hän johti Toyota Gazoo Racingin MM-tallia 2016-2020 ja oli 2018 ensimmäinen ihminen, joka on voittanut rallin MM-tittelin sekä kuljettajana että tallipäällikkönä.
Marcus Grönholm, mestari 2000 ja 2002
Kauniaislainen Grönholm (s. 5.2.1968) on suomalaisista voitokkain: 30 MM-voittoa 153 startissa. Molemmat mestaruudet tulivat Peugeot 206 WRC:llä kartanlukijanaan Timo Rautiainen. Grönholmin isä Ulf Grönholm oli kaksinkertainen Suomen mestari, joka kuoli Hankirallin harjoitusajossa Kirkkonummella 25.2.1981.
Grönholmin uralla on 61 palkintokorokesijaa ja 542 erikoiskoevoittoa. Ensimmäinen voitto tuli Ruotsista 2000 ja viimeinen Uudesta-Seelannista 2007, jossa hän voitti Loebin 0,3 sekunnilla. Se oli tuolloin MM-sarjan pienin voittomarginaali, kunnes Sebastien Ogier voitti Jari-Matti Latvalan 0,2 sekunnilla Jordaniassa 2011. Jyväskylän rallin Grönholm voitti seitsemästi, 2000-2002 ja 2004-2007.
Kalle Rovanperä, mestari 2022 ja 2023
Jyväskyläläinen Rovanperä (s. 1.10.2000) on entisen MM-kuljettajan Harri Rovanperän poika. Hän voitti MM-osakilpailun ensi kertaa Viron rallissa 2021 ikäisenä 20 vuotta ja 289 päivää, mikä alitti Jari-Matti Latvalan aiemman ennätyksen 22 vuotta ja 313 päivää. Maailmanmestariksi hän ajoi 22-vuotiaana ja yhden päivän ikäisenä, kun aiempi ennätys oli Colin McRaen 27 vuotta ja 109 päivää.
Rovanperän MM-uralle kertyi 86 starttia, 18 voittoa, 30 palkintokorokesijaa ja 1119 pistettä. Molemmilla mestaruuskausilla kartanlukijana istui Jonne Halttunen. Kotirallinsa Jyväskylässä hän voitti vasta 2025 ja teki siinä MM-sarjan nopeimman rallin ennätyksen keskinopeudella 129,9 km/h. Rovanperä jätti MM-sarjan kauden 2025 jälkeen siirtyäkseen rata-autoiluun.
Kaikki suomalaiset MM-rallien voittajat
Seuraavassa on jokainen suomalainen, joka on voittanut vähintään yhden rallin MM-sarjan osakilpailun. Voittojen summa on 200 Jyväskylän MM-rallin 2026 jälkeen.
| Kuljettaja | Voitot | MM-startit | Ensimmäinen voitto | Viimeisin voitto |
|---|---|---|---|---|
| Marcus Grönholm | 30 | 153 | Ruotsi 2000 | Uusi-Seelanti 2007 |
| Tommi Mäkinen | 24 | 139 | Jyväskylä 1994 | Monte Carlo 2002 |
| Juha Kankkunen | 23 | 162 | Safari 1985 | Jyväskylä 1999 |
| Markku Alén | 19 | 129 | Portugali 1975 | RAC 1988 |
| Hannu Mikkola | 18 | 123 | Jyväskylä 1974 | Safari 1987 |
| Kalle Rovanperä | 18 | 86 | Viro 2021 | Keski-Eurooppa 2025 |
| Jari-Matti Latvala | 18 | 213 | Ruotsi 2008 | Australia 2018 |
| Mikko Hirvonen | 15 | 163 | Australia 2006 | Sardinia 2012 |
| Timo Salonen | 11 | 95 | Kanada 1977 | Ruotsi 1987 |
| Ari Vatanen | 10 | 101 | Akropolis 1980 | Ruotsi 1985 |
| Timo Mäkinen | 4 | 39 | Jyväskylä 1973 | RAC 1975 |
| Henri Toivonen | 3 | 40 | RAC 1980 | Monte Carlo 1986 |
| Esapekka Lappi | 2 | 90 | Jyväskylä 2017 | Ruotsi 2024 |
| Sami Pajari | 2 | 66 | Viro 2026 | Jyväskylä 2026 |
| Harri Rovanperä | 1 | 111 | Ruotsi 2001 | Ruotsi 2001 |
| Kyösti Hämäläinen | 1 | – | Jyväskylä 1977 | Jyväskylä 1977 |
| Pentti Airikkala | 1 | – | RAC 1989 | RAC 1989 |
Mestaruus jäi kiinni pisteistä
Suomalaisen rallin tilastoissa on neljä nimeä, jotka kuuluisivat mestarilistalle jos onni olisi jakautunut toisin.
Markku Alén (s. 15.2.1951) oli maailmanmestari 11 päivän ajan syksyllä 1986. Hän voitti San Remon rallin sen jälkeen kun järjestäjät olivat sulkeneet Peugeot’n autot kilpailusta. Peugeot valitti, FISA mitätöi San Remon tulokset, ja mestaruus siirtyi Juha Kankkuselle. Alén boikotoi seuraavan kauden Monte Carlon rallia protestiksi. Hänen 801 erikoiskoevoittoaan on enemmän kuin yhdelläkään toisella suomalaisella.
Mikko Hirvonen (s. 31.7.1980) ajoi MM-sarjan hopealle neljästi, 2008, 2009, 2011 ja 2012, aina Sébastien Loebin takana. Hänen 69 palkintokorokesijaansa on suomalaisten kolmanneksi eniten. Loebin yhdeksän peräkkäisen mestaruuden kausi osui suoraan Hirvosen parhaisiin vuosiin.
Jari-Matti Latvala (s. 3.4.1985) on ajanut 213 MM-rallia, mikä on koko sarjan ennätys. Hän oli MM-sarjan nuorin osakilpailun voittaja 22-vuotiaana Ruotsissa 2008, kunnes Rovanperä alitti rajan 2021. Latvala on toiminut Toyotan MM-tallin tallipäällikkönä vuodesta 2021.
Henri Toivonen (25.8.1956-2.5.1986) oli aikansa lupaavin. Hän voitti RAC-rallin 1980 ikäisenä 24 vuotta ja 86 päivää, mikä oli nuoruusennätys 28 vuoden ajan. Toivonen kuoli Korsikan MM-rallissa 1986, kun Lancia Delta S4 suistui rotkoon ja syttyi palamaan. Kartanlukija Sergio Cresto kuoli samassa onnettomuudessa. Syytä ei ole koskaan selvitetty. Toivosen isä Pauli Toivonen oli Euroopan mestari 1968.
Jyväskylän ralli suomalaisten menestyksessä
Kilpailu ajettiin ensi kerran 1951 nimellä Jyväskylän Suurajot. Voiton veivät Arvo Karlsson ja Vilho Mattila Austin Atlanticilla 1700 kilometrin reitillä, joka kiersi Kokkolan ja Oulun kautta Rovaniemelle ja takaisin. Nimi Tuhansien järvien ralli otettiin käyttöön 1954, EM-sarjaan kilpailu liittyi 1959 ja MM-sarjaan heti sen alussa 1973. Myöhemmin nimi vaihtui muotoon Neste Rally Finland ja nykyiseen Secto Rally Finlandiin. Vuoden 2026 ralli oli 75-vuotisjuhlakilpailu.
Kilpailu oli pitkään käytännössä pohjoismainen. Ensimmäinen voittaja Suomen ja Ruotsin ulkopuolelta oli Carlos Sainz vasta 1990.
| Voittoja | Kuljettaja | Vuodet |
|---|---|---|
| 7 | Hannu Mikkola | 1968-1970, 1974-1975, 1982-1983 |
| 7 | Marcus Grönholm | 2000-2002, 2004-2007 |
| 6 | Markku Alén | 1976, 1978-1980, 1987-1988 |
| 5 | Tommi Mäkinen | 1994-1998 |
| 4 | Timo Mäkinen | 1965-1967, 1973 |
| 3 | Osmo Kalpala | 1954, 1956, 1958 |
| 3 | Simo Lampinen | 1963-1964, 1972 |
| 3 | Juha Kankkunen | 1991, 1993, 1999 |
| 3 | Jari-Matti Latvala | 2010, 2014-2015 |
| 3 | Sébastien Loeb | 2008, 2011-2012 |
| 3 | Ott Tänak | 2018-2019, 2022 |
| 2 | Eino Elo | 1952, 1955 |
| 2 | Ari Vatanen | 1981, 1984 |
| 2 | Timo Salonen | 1985-1986 |
| 2 | Sébastien Ogier | 2013, 2024 |
| 2 | Elfyn Evans | 2021, 2023 |
Kahdeksan vuoden suomalaiskuiva kausi katkesi 2025, kun Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen voittivat. Edellinen suomalaisvoitto oli Esapekka Lapin 2017. Rovanperä voitti Takamoto Katsutan 39,2 sekunnilla ja otti kymmenen erikoiskoevoittoa. Toyota vei sijat 1-5, mikä oli ensimmäinen valmistajan viiden kärkisijan lukitus sitten Lancian 1990.
Vuoden 2026 kilpailu ajettiin 30.7.-2.8. Sami Pajari ja Marko Salminen voittivat 26,7 sekunnilla Oliver Solbergin edellä, kolmantena Elfyn Evans. Sébastien Ogier keskeytti ulosajoon EK17:llä. WRC2-luokan vei Robert Virves sen jälkeen kun Teemu Suninen sai 30 sekunnin aikarangaistuksen pysähtymättä jättämisestä toisen kilpailijan onnettomuuspaikalla EK11:llä. Lauri Joona oli kolmas ja Roope Korhonen keskeytti lauantaiaamun ympäriajoon.
Yleisömäärä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Kilpailun tiedotteen 10.8.2026 mukaan tapahtuma-alueilla kirjattiin noin 283 000 käyntiä, kun luku oli 267 000 vuonna 2025 ja noin 260 000 vuonna 2024. Vuoden 2026 käynneistä noin 153 000 kertyi erikoiskokeilta, 67 500 Jyväskylän Paviljongin huoltoparkista, noin 29 500 Harjun kaupunkierikoiskokeilta kahtena iltana ja noin 28 200 lähdöstä, paraatista, palkintojenjaosta ja keskustan oheistapahtumista. Vuonna 2025 yksittäisiä yli 12-vuotiaita katsojia laskettiin 81 000.
Miksi juuri Suomesta
Selitys ei ole yksi asia vaan neljä, ja ne kaikki ovat mitattavia.
Tiestö
Suomen koko tieverkko on noin 454 000 kilometriä. Siitä valtion ylläpitämiä maanteitä on noin 78 000 kilometriä, ja niistä sorateitä noin 27 700 kilometriä. Yksityis- ja metsäautoteitä on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuja noin 26 000 kilometriä. Käytännössä maassa on kymmeniä tuhansia kilometriä juuri sen tyyppistä leveää ja nopeaa soratietä, jolla MM-ralli ajetaan. Kilpailureitit eivät ole erikoisrakenteita vaan tavallisia metsäautoteitä.
Pakollinen liukkaan kelin koulutus
Suomessa ajokortin suorittaminen edellyttää riskientunnistamiskoulutusta, johon kuuluu liukkaan kelin rataharjoittelu ennen ajokoetta. Harjoituksessa opetellaan pidon rajan tunnistaminen, hätäjarrutus ja tilannenopeuden merkitys. Kaikki suomalaiset autoilijat käyvät siis läpi harjoituksen, jonka ydinsisältö on auton hallinta silloin kun pito pettää. Se on rallikuljettajan perustaito.
Jokkis eli halpa sisääntuloväylä
Jokkis on harrastajamäärältään Suomen suurin autourheilulaji. Kilpailuun voi osallistua sinä vuonna kun täyttää 15 ja on suorittanut JM-tutkinnon. Alle 18-vuotiaat pojat ja tytöt kilpailevat samassa nuorten luokassa. Lajin erikoisuus on myyntivelvoite: kuka tahansa lisenssin ja lajitutkinnon omaava voi ostaa kilpailussa käytetyn auton kiinteällä 2000 euron hinnalla, ja useamman tarjouksen tullessa järjestetään arvonta. Sääntö estää kalustokilpavarustelun. Kilpailuja ajetaan noin 80 vuodessa noin sadalla radalla, ja osanottajamäärät vaihtelevat 50:stä yli 800 kuljettajaan.
Junioripolku ja kotimainen sarja
Rallissa junioriluokkaan pääsee samalla logiikalla, sinä vuonna kun täyttää 15 ja on suorittanut junioritutkinnon. Kaikissa luokissa vaaditaan kilpailulisenssi, joka sisältää tapaturmavakuutuksen. Tästä eteenpäin polku kulkee Suomen mestaruussarjan kautta MM-sarjan tukiluokkiin. Marcus Grönholm voitti Suomen mestaruuden viidesti ennen ensimmäistä MM-voittoaan, ja nykyisistä huipuista Sami Pajari nousi JWRC-mestaruuden 2021 ja WRC2-mestaruuden 2024 kautta Rally1-autoon.
Miten Suomi eroaa muista
Ranska on voittanut enemmän mestaruuksia, 19, mutta ne jakautuvat kolmelle kuljettajalle ja käytännössä kahdelle nimelle, Loebille ja Ogier’lle. Suomen 15 mestaruutta jakautuu seitsemälle kuljettajalle viiden vuosikymmenen ajalle, ja MM-osakilpailuvoittajia on 17. Suomen vahvuus on siis leveys, ei yksittäinen poikkeusyksilö. Viro on viime vuosina toistanut saman kaavan pienemmässä mittakaavassa: samanlainen soratiestö, samanlainen harrastuspohja ja Ott Tänakin mestaruus 2019.
Kartanlukijat, Suomen hiljainen ylivalta
Kuljettajien puolella Suomi on toinen, mutta kartanlukijoiden maailmanmestaruuksissa Suomi johtaa. Suomalaiset kartanlukijat ovat voittaneet 13 maailmanmestaruutta, enemmän kuin minkään muun maan edustajat. Ranskalla on 11 ja Monacolla 9, joskin Monacon luku on käytännössä yhden miehen, Daniel Elenan, saldo.
| Kartanlukija | Mestaruudet | Kuljettaja |
|---|---|---|
| Ilkka Kivimäki | 1978 | Markku Alén (FIA:n kuljettajapokaali) |
| Seppo Harjanne | 1985, 1996, 1997 | Timo Salonen, Tommi Mäkinen |
| Juha Piironen | 1986, 1987, 1991 | Juha Kankkunen |
| Risto Mannisenmäki | 1998, 1999 | Tommi Mäkinen |
| Timo Rautiainen | 2000, 2002 | Marcus Grönholm |
| Jonne Halttunen | 2022, 2023 | Kalle Rovanperä |
Huomionarvoista on, että kolme suomalaista maailmanmestaria voitti titteliensä osan ulkomaisen kartanlukijan kanssa. Vatasen vieressä istui David Richards, Mikkolan vieressä Arne Hertz ja Kankkusen vuoden 1993 mestaruuskaudella Nicky Grist. Suomalaisen kartanlukijakoulun vahvuus ei siis ole ollut riippuvainen kotimaisesta parista.
Naiset suomalaisessa rallissa
Ohjaamon oikea puoli on ollut suomalaisnaisille selvästi avoimempi kuin vasen. Kaksi suomalaista naista on voittanut MM-sarjan tukiluokan kartanlukijamestaruuden, ja molemmat 2020-luvulla.
Reeta Hämäläinen voitti WRC2-luokan kartanlukijoiden maailmanmestaruuden 2022 Emil Lindholmin kanssa 116 pisteellä. Enni Mälkönen (s. 25.9.1990) voitti samana vuonna WRC3-luokan kartanlukijamestaruuden Sami Pajarin kanssa 87 pisteellä ja WRC2-mestaruuden 2024 niin ikään Pajarin kanssa. Mälkönen tuli lajiin 2012 esteratsastuksen kautta, ajoi kolme Rally1-kilpailua 2024 ja sijoittui kotirallissaan neljänneksi. Kaudella 2026 hän on Esapekka Lapin kartanlukija Hyundain Rally1-autossa.
Kuljettajapuolella huippu on kaukana. Minna Sillankorva (s. 28.8.1961 Hämeenlinna) voitti naisten maailmanmestaruuden 1991 ja naisten rallicupin kuudesti, 1986, 1987, 1989, 1996, 1997 ja 1999. Hän ajoi MM-pisteille Argentiinassa 1991. Eija Jurvanen (s. 12.10.1958) voitti naisten SM-sarjan 1991 ja epävirallisen naisten maailmanmestaruuden eli FIA Ladies Cupin 1992 voittamalla kaudella Ruotsin, Suomen ja Katalonian rallit, vaikka ei ajanut kaikkia osakilpailuja. Päävälineenä oli Ford Sierra RS Cosworth.
FIA:n erillisiä naisten sarjoja ei enää ajeta samassa muodossa, eikä suomalaisnaisia ole noussut MM-tason kuljettajiksi Sillankorvan ja Jurvasen jälkeen. Sen sijaan kartanlukijan paikalla suomalaisnaiset ovat nousseet aivan huipulle.
Suomalaiset MM-sarjassa kaudella 2026
Tilanne 11.8.2026. Kuljettajakokoonpanot ja pistetilanteet muuttuvat kauden aikana.
Sami Pajari (s. 1.12.2001 Lahti) on ainoa suomalainen kokoaikaisessa Rally1-pestissä. Toyotan kuljettaja voitti Viron rallin ja kaksi viikkoa myöhemmin Jyväskylän, mikä oli ensimmäinen suomalaisen kahden peräkkäisen MM-rallin voittoputki sitten Rovanperän Puolan ja Latvian voittojen 2024. Jyväskylän jälkeen Pajari oli MM-sarjassa toisena, 30 pistettä tallikaverinsa Elfyn Evansin takana. Kartanlukijana istuu Marko Salminen.
Esapekka Lappi (s. 17.1.1991) palasi MM-sarjaan Hyundaille osa-aikaiseen ohjelmaan. Hän jakaa tallin kolmannen i20 N Rally1 -auton Dani Sordon ja Hayden Paddonin kanssa ja aloitti kautensa helmikuussa Ruotsin MM-rallissa. Lapin uralla on 90 MM-starttia, kaksi voittoa ja WRC2-mestaruus 2016.
WRC2-luokassa suomalaisia on poikkeuksellisen paljon. Roope Korhonen johti luokkaa ennen Jyväskylän MM-rallia. Ruotsin MM-rallissa hän voitti luokan suomalaisen kolmoisvoiton kärjessä: Teemu Suninen oli toinen 11,2 sekunnin ja Lauri Joona kolmas 56,2 sekunnin päässä. Jyväskylässä olivat mukana myös Emil Lindholm, Mikko Heikkilä ja Tuukka Kauppinen.
Kalle Rovanperä ei enää aja rallia. Hän ilmoitti 9.10.2025 siirtyvänsä Japanin Super Formula -sarjaan tavoitteenaan F2 vuonna 2027, mutta joutui perumaan kauden hyvänlaatuisen asentohuimauksen (BPPV) takia. Hän ajoi kevään 2026 Formula Regional Oceania Trophy -sarjassa Hitechin kalustolla. Jari-Matti Latvala johtaa Toyotan MM-tallia ja ajoi viimeisimmän MM-starttinsa Jyväskylässä 2025.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta suomalaista rallin maailmanmestaria on?
Suomalaisia rallin maailmanmestareita on seitsemän: Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Marcus Grönholm ja Kalle Rovanperä. Yhteensä he ovat voittaneet 15 maailmanmestaruutta. Eri mestareiden määrässä Suomi on maailman ykkönen, sillä toiseksi eniten mestaruuksia voittaneella Ranskalla mestareita on vain kolme.
Kuka on Suomen menestynein rallikuski?
Vastaus riippuu mittarista. Mestaruuksissa kärjessä ovat Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen, molemmilla neljä. Osakilpailuvoitoissa ykkönen on Marcus Grönholm 30 voitollaan, mikä on koko MM-sarjan kolmanneksi paras lukema Sébastien Loebin ja Sébastien Ogier’n jälkeen. Erikoiskoevoitoissa suomalaisten kärjessä on Markku Alén 801 voitollaan.
Kuka oli ensimmäinen suomalainen rallin maailmanmestari?
Ari Vatanen 1981. Kuljettajien maailmanmestaruus jaettiin ensi kerran 1979, joten Vatanen oli kolmas mestari kaikkiaan. Markku Alén oli voittanut jo 1978 FIA:n kuljettajapokaalin, mutta se ei ollut virallinen maailmanmestaruus. Ennen MM-sarjan aikaa suomalaiset olivat menestyneet Euroopan mestaruussarjassa ja arvokisoissa.
Kuka on rallin nuorin maailmanmestari?
Kalle Rovanperä. Hän varmisti maailmanmestaruuden kaudella 2022 ikäisenä 22 vuotta ja yksi päivä. Aiempi ennätys oli Colin McRaella, 27 vuotta ja 109 päivää vuodelta 1995. Rovanperä oli jo aiemmin rikkonut nuorimman osakilpailuvoittajan ennätyksen Viron rallissa 2021, jolloin hän oli 20 vuotta ja 289 päivää.
Miksi Suomesta tulee niin paljon rallikuskeja?
Neljä konkreettista syytä. Maassa on noin 350 000 kilometriä yksityis- ja metsäautoteitä eli rallireittiin sopivaa soratietä. Ajokortin suorittaminen edellyttää liukkaan kelin rataharjoittelua. Jokkis tarjoaa kilpailun 15-vuotiaasta alkaen ja pitää kaluston halpana 2000 euron lunastussäännöllä. Junioriluokat ja SM-sarja muodostavat katkeamattoman polun MM-sarjaan.
Ajaako Kalle Rovanperä vielä rallia?
Ei. Rovanperä jätti rallin MM-sarjan kauden 2025 päätteeksi ja ilmoitti 9.10.2025 siirtyvänsä rata-autoiluun. Japanin Super Formula -kausi 2026 peruuntui hyvänlaatuisen asentohuimauksen takia, ja hän ajoi sen sijaan Formula Regional Oceania Trophy -sarjassa. Tavoitteeksi hän on kertonut Formula 2 -sarjan vuonna 2027.
Ketkä suomalaiset ajavat rallin MM-sarjassa 2026?
Rally1-luokassa ajavat Sami Pajari Toyotalla kokoaikaisesti ja Esapekka Lappi Hyundailla osa-aikaisesti. WRC2-luokassa suomalaisia on useita, muun muassa Roope Korhonen, Teemu Suninen, Lauri Joona, Emil Lindholm, Mikko Heikkilä ja Tuukka Kauppinen. Tilanne on tarkistettu 11.8.2026 ja kokoonpanot voivat muuttua kauden aikana.
Montako kertaa suomalainen on voittanut Jyväskylän MM-rallin?
MM-sarjan aikana eli vuodesta 1973 alkaen kilpailun on voittanut 14 eri suomalaista kuljettajaa. Ennätysvoittajia ovat Hannu Mikkola ja Marcus Grönholm, molemmilla seitsemän voittoa. Kilpailu oli pitkään pohjoismainen: ensimmäinen voittaja Suomen ja Ruotsin ulkopuolelta oli Carlos Sainz vuonna 1990.
Onko suomalaisia naisia menestynyt rallin MM-sarjassa?
Kartanlukijoina on. Reeta Hämäläinen voitti WRC2-luokan kartanlukijamestaruuden 2022 ja Enni Mälkönen WRC3-mestaruuden 2022 sekä WRC2-mestaruuden 2024. Kuljettajapuolella Minna Sillankorva voitti naisten maailmanmestaruuden 1991 ja Eija Jurvanen FIA Ladies Cupin 1992, mutta suomalaisnaisia ei ole noussut MM-tason kuljettajiksi heidän jälkeensä.