Sabres 
Senators 
K-Espoo 
Tappara 
Ski.fi listaa Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen keskustietokannassa 68 hiihtokeskusta, ja niiden väliset erot ovat isompia kuin moni arvaa. Ylläksellä lasketaan kolmen kilometrin rinnettä ja 464 metrin korkeuseroa, Turun Hirvensalossa 300 metrin rinnettä ja 60 metrin korkeuseroa. Tähän juttuun on koottu 33 keskuksen luvut alueittain, rinneluokitusten kaltevuusrajat, kauden alkupäivät, lähteellä ja tarkistuspäivällä merkityt hissilippuhinnat sekä vertailu Ruotsiin ja Norjaan.
Näin taulukoiden luvut on kerätty
Rinne-, hissi- ja korkeuserotiedot ovat ski.fi-keskustietokannasta, ja jokaisen keskuksen sivu tarkistettiin 11.8.2026. Hissimäärä on laskettu ski.fi:n hissityyppierittelystä, jossa ovat mukana ankkuri-, sompa-, matto-, naru-, tuoli- ja gondolihissit. Kapasiteetti on ski.fi:n ilmoittama hissien yhteenlaskettu tuntikapasiteetti.
Rinteiden lukumäärä on tämän jutun kiperin kohta, ja siksi se on ratkaistu yhdellä johdonmukaisella tavalla. Taulukoiden Rinteitä-sarake on ski.fi:n neljän väriluokan eli mustien, punaisten, sinisten ja vihreiden rinteiden summa. Lastenrinteitä ei ole laskettu mukaan, koska osa keskuksista ilmoittaa ne erikseen ja osa ei ilmoita lainkaan. Keskusten omat markkinointiluvut poikkeavat tästä usein, ja merkittävimmät poikkeamat kerrotaan tekstissä keskuksen oman lähteen kanssa.
Konkreettinen esimerkki kertoo, miksi näin on tehty. Ylläksen oma sivusto ski.yllas.fi ilmoittaa 62 rinnettä ja 53 rinnekilometriä, ski.fi:n englanninkielinen esittelyteksti puhuu 63 rinteestä, ja ski.fi:n väriluokat antavat summaksi 77. Kaikki kolme lukua ovat oikein omassa laskutavassaan, mutta vain väriluokkien summa on saatavilla kaikista keskuksista samalla tavalla.
Ala lukuina: noin 80 keskusta ja 190 miljoonan euron matkailukulutus
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoi 20.2.2026 julkaistussa mediatiedotteessaan, että sen valvonta kattaa kaikki noin 80 Suomessa toimivaa hiihtokeskusta. Vuosien 2020 ja 2026 välillä Tukes teki keskuksiin yhteensä 102 turvallisuusjohtamistarkastusta. Viraston havaintojen mukaan rinteet ovat pääosin hyvässä kunnossa, opasteet selkeitä ja turvallisuusohjeita saatavilla useilla kielillä. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen tilastojen mukaan onnettomuuksien määrä ei ole kasvanut.
Yhdistyksen omilla sivuilla julkaistun edunvalvontakoosteen mukaan hiihtokeskusten kautta kulkeneiden matkailijoiden kulutus oli kaudella 10/2025–4/2026 yhteensä 189,6 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Suomen osuus oli 125,2 miljoonaa euroa. Keskusten kautta yöpyi 1,6 miljoonaa matkailijaa. Kävijöistä yli 75 prosenttia on matkailijoita eikä paikallisia, ja 87 prosenttia matkailijoista tulee alueelle ensisijaisesti laskettelemaan.
Ski.fi:n keskuslistauksessa oli 11.8.2026 yhteensä 68 keskusta: Etelä-Suomessa 24, Keski-Suomessa 24 ja Pohjois-Suomessa 20. Ero Tukesin noin 80 keskukseen selittyy sillä, etteivät kaikki maan rinnekeskukset kuulu Hiihtokeskusyhdistykseen.
Lapin keskukset: korkeuserot ja pisimmät rinteet
Lapin keskukset erottuvat muusta maasta korkeuserolla ja rinteiden pituudella. Kymmenestä alla olevasta keskuksesta viidessä on vähintään kahden kilometrin rinne. Yhdessäkään tämän jutun eteläisistä keskuksista ei ole edes kilometrin mittaista rinnettä.
| Keskus | Kunta | Rinteitä | Pisin rinne | Korkeusero | Hissejä | Kapasiteetti |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylläs | Kolari | 77 | 3 000 m | 464 m | 26 | 31 705 hlö/h |
| Levi | Kittilä | 45 | 2 500 m | 325 m | 26 | 38 020 hlö/h |
| Pallas | Muonio | 9 | 2 400 m | 340 m | 2 | 2 000 hlö/h |
| Pyhä | Pelkosenniemi | 15 | 2 000 m | 280 m | 9 | 12 065 hlö/h |
| Saariselkä | Inari | 23 | 2 000 m | 180 m | 6 | 8 000 hlö/h |
| Suomu | Kemijärvi | 10 | 1 700 m | 255 m | 4 | 4 000 hlö/h |
| Olos | Muonio | 10 | 1 400 m | 210 m | 4 | 4 500 hlö/h |
| Luosto | Sodankylä | 10 | 1 300 m | 230 m | 4 | 4 250 hlö/h |
| Salla | Salla | 17 | 1 300 m | 215 m | 7 | 5 600 hlö/h |
| Ounasvaara | Rovaniemi | 11 | 600 m | 140 m | 5 | 3 300 hlö/h |
Lähde: ski.fi, tarkistettu 11.8.2026. Rinteitä-sarake on ski.fi:n väriluokkien summa ilman lastenrinteitä.
Pallas on taulukon poikkeus. Kahdella ankkurihissillä ja 2 000 laskijan tuntikapasiteetilla se on infrastruktuuriltaan pieni, mutta 340 metrin korkeusero on tämän vertailun toiseksi suurin ja 2 400 metrin rinne kolmanneksi pisin. Valaistuja rinteitä on yksi, eikä ski.fi ilmoita Pallakselle lumetettuja rinteitä lainkaan. Ounasvaara on toiseen suuntaan poikkeuksellinen: 11 rinnettä ja viisi hissiä Rovaniemen kaupungin kyljessä, mutta pisin rinne vain 600 metriä.
Sallan väriluokat jakautuvat kolmeen mustaan, neljään punaiseen, kahdeksaan siniseen ja kahteen vihreään rinteeseen. Luoston kohdalla ski.fi ilmoittaa kolme mustaa, kaksi punaista ja viisi sinistä rinnettä, mutta ei yhtään vihreää.
Pohjois-Suomi ja Kainuu
| Keskus | Kunta | Rinteitä | Pisin rinne | Korkeusero | Hissejä | Kapasiteetti |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruka | Kuusamo | 41 | 1 500 m | 201 m | 23 | 28 500 hlö/h |
| Ukkohalla | Hyrynsalmi | 17 | 1 400 m | 170 m | 5 | 9 000 hlö/h |
| Iso-Syöte | Pudasjärvi | 15 | 1 350 m | 192 m | 9 | 8 150 hlö/h |
| Vuokatti | Sotkamo | 14 | 1 100 m | 170 m | 9 | 10 400 hlö/h |
| Pikku-Syöte | Pudasjärvi | 11 | 1 100 m | 130 m | 5 | 4 800 hlö/h |
Lähde: ski.fi, tarkistettu 11.8.2026.
Ruka on hyvä esimerkki siitä, ettei korkeusero yksin ratkaise. Sen 201 metrin pudotus jää alle Pyhän, Luoston ja Sallan, mutta kaikissa 41 rinteessä on lumetus ja hissikapasiteetti on 28 500 laskijaa tunnissa. Ruka on myös niitä harvoja keskuksia, joissa ski.fi:n väriluokat ja keskuksen oma luku täsmäävät: ruka.fi ilmoittaa 41 rinnettä ja 22 hissiä, ski.fi:n väriluokat antavat 8 mustaa, 13 punaista, 19 sinistä ja 1 vihreän eli yhteensä 41.
Pikku-Syöte on vaikeustasoltaan koko taulukon helpoin. Ski.fi luokittelee sen rinteet sinisiksi ja vihreiksi, eikä keskuksessa ole yhtään mustaa tai punaista rinnettä. Ski.fi:n esittelyteksti puhuu yhdeksästä rinteestä, kun väriluokat antavat yhdeksän sinistä ja kaksi vihreää.
Keski- ja Itä-Suomi
| Keskus | Kunta | Rinteitä | Pisin rinne | Korkeusero | Hissejä | Kapasiteetti |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tahko | Kuopio | 33 | 1 200 m | 200 m | 15 | 18 500 hlö/h |
| Himos | Jämsä | 21 | 1 200 m | 151 m | 16 | 20 290 hlö/h |
| Laajis | Jyväskylä | 12 | 914 m | 105 m | 5 | 5 700 hlö/h |
| Riihivuori | Muurame | 10 | 800 m | 120 m | 5 | 2 000 hlö/h |
| Kasurila | Siilinjärvi | 9 | 700 m | 102 m | 6 | 5 800 hlö/h |
| Koli | Lieksa | 7 | 1 500 m | 230 m | 4 | 7 200 hlö/h |
| Simpsiö | Lapua | ei ilmoitettu | 600 m | 90 m | 6 | 6 000 hlö/h |
Lähde: ski.fi, tarkistettu 11.8.2026. Ski.fi ei ilmoita Simpsiölle väriluokkia lainkaan.
Koli on tässä joukossa poikkeuksellinen. Neljällä hissillä se yltää 230 metrin korkeuseroon ja 1 500 metrin rinteeseen, eli suurempaan pudotukseen kuin Ruka tai Tahko. Keskuksen oma historiikki koliski.fi ilmoittaa samat luvut ja kertoo Ukko-Kolilla olevan seitsemän rinnettä, mikä täsmää ski.fi:n väriluokkien summaan.
Tahkon ja Himoksen kokoero näkyy paremmin rinnemäärässä kuin korkeuserossa. Tahkolla on 33 väriluokiteltua rinnettä ja 200 metrin pudotus, Himoksella 21 ja 151 metriä, mutta Himoksella on hissejä yksi enemmän ja suurempi tuntikapasiteetti. Tahkon oma sivusto tahkonrinteet.fi ilmoittaa keskukselle 25 rinnettä, 15 hissiä, 200 metrin korkeuseron ja 17 000 rinnemetriä, eli keskuksen oma luku on selvästi väriluokkien summaa pienempi. Himoksen kohdalla luvut käyvät yksiin, kun lastenrinteet lasketaan mukaan: kahdeksan mustaa, kuusi punaista, kolme sinistä, neljä vihreää ja viisi lastenrinnettä tekevät yhteensä 26, ja ski.fi ilmoittaa lumetettuja ja valaistuja rinteitä kumpiakin 26.
Etelä-Suomen laskettelukeskukset
Tämän jutun eteläisistä keskuksista vain kaksi ylittää sadan metrin korkeuseron: Sappee 120 metrillä ja Messilä 111 metrillä. Alueen pisin rinne on Messilän 950 metriä. Vastineeksi keskukset ovat lähellä: Serena Ski on Espoossa, Talma Sipoossa, Peuramaa Kirkkonummella ja Hirvensalo Turussa.
| Keskus | Kunta | Rinteitä | Pisin rinne | Korkeusero | Hissejä | Kapasiteetti |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vihti Ski Center | Vihti | 15 | 650 m | 84 m | 10 | 7 360 hlö/h |
| Sappee | Pälkäne | 12 | 850 m | 120 m | 9 | 10 000 hlö/h |
| Messilä | Hollola | 11 | 950 m | 111 m | 9 | 9 830 hlö/h |
| Peuramaa | Kirkkonummi | 8 | 350 m | 55 m | 6 | ei ilmoitettu |
| Porvoo Ski | Porvoo | 7 | 550 m | 63 m | 5 | 5 800 hlö/h |
| Ellivuori | Sastamala | 6 | 800 m | 86 m | 6 | 6 100 hlö/h |
| Sveitsi | Hyvinkää | 6 | 850 m | 85 m | 6 | 3 550 hlö/h |
| Mielakka | Kouvola | 6 | 450 m | 77 m | 5 | 3 300 hlö/h |
| Serena Ski | Espoo | 5 | 450 m | 60 m | 7 | 6 000 hlö/h |
| Hirvensalo | Turku | 4 | 300 m | 60 m | 3 | 3 000 hlö/h |
| Talma | Sipoo | ei ilmoitettu | 450 m | 55 m | 9 | 6 600 hlö/h |
Lähde: ski.fi, tarkistettu 11.8.2026. Talmalle ski.fi ei ilmoita väriluokkia, mutta valaistuja rinteitä on yhdeksän.
Sappee ja Messilä ovat vertailun eteläisistä keskuksista suurimmat mitattuna hissikapasiteetilla. Molemmissa on yhdeksän hissiä ja noin 10 000 laskijan tuntikapasiteetti, eli enemmän kuin Iso-Syötteellä mutta vähemmän kuin Vuokatissa. Messilän oma sivusto ilmoittaa keskukselle 10 rinnettä, kaksi parkkia ja yhdeksän hissiä sekä 111 metrin korkeuseron, mikä on hyvin lähellä ski.fi:n väriluokkien summaa. Porvoo Skin kohdalla ski.fi:n esittelyteksti puhuu viidestä rinteestä ja viidestä hissistä, kun väriluokat antavat summaksi seitsemän.
Lumetusaste erottaa etelän muusta maasta. Ski.fi:n mukaan lumetettujen rinteiden määrä vastaa väriluokkien summaa Vihdissä (15), Ellivuoressa (6) ja Mielakassa (6). Peuramaalla ja Hirvensalossa lumetettuja rinteitä on yhdeksän ja viisi eli yhtä monta kuin väriluokiteltuja ja lastenrinteitä yhteensä. Pohjoisessa vastaava kattavuus on vain Rukalla, jossa lumetus yltää kaikkiin 41 rinteeseen.
Talma palkittiin 5.5.2026 Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kevätkokouksessa vuoden lähikeskuksena 2026. Perusteluissa ski.fi nostaa esiin uuden rinnealueen ja Suomen eteläisimmän tuolihissin.
Suurimmat keskukset yksitellen
Ylläs, Kolari
Ylläs on korkeuserolta ja rinnepituudelta Suomen suurin. Keskuksen oman sivuston mukaan rinteitä on 62 ja rinnekilometrejä 53, lähes puolet rinteistä on vähintään kilometrin mittaisia ja kahdeksan pisintä rinnettä yltää yli kahden kilometrin mittaan. Korkeuseroa kertyy parhaimmillaan 464 metriä ja Yllästunturin huippu on 719 metrissä. Ski.fi:n rinnejakauma on 7 mustaa, 23 punaista, 27 sinistä ja 20 vihreää sekä lisäksi 24 lastenrinnettä. Lumetettuja rinteitä on 35 ja valaistuja 34, snowparkeja kolme.
Levi, Kittilä
Ski.fi:n esittelytekstin mukaan Levillä on talvisin 44 rinnettä ja 26 hissiä. Väriluokat antavat hieman suuremman summan: 4 mustaa, 20 punaista, 19 sinistä ja 2 vihreää eli 45. Valaistuja ja lumetettuja rinteitä on kumpiakin 20 ja snowparkeja neljä. Hissikapasiteetti 38 020 laskijaa tunnissa on tämän vertailun suurin, ja hisseihin kuuluu kaksi gondolia ja viisi tuolihissiä. Korkeusero on 325 metriä ja pisin rinne 2 500 metriä.
Ruka, Kuusamo
Rukan 41 rinteessä kaikissa on lumetus, mikä on isojen keskusten kattavin lumetusaste Suomessa. Mustia rinteitä on kahdeksan, saman verran kuin Himoksella. Suurimmista keskuksista vain Tahkolla mustia rinteitä on enemmän, yhdeksän. Ski.fi:n hissityyppierittely antaa 23 hissiä, joista neljä on tuolihissejä ja yksi gondoli, ja kapasiteetiksi 28 500 laskijaa tunnissa. Keskuksen oma sivusto ilmoittaa 22 hissiä. Ruka.fi lupaa yli 200 laskupäivää vuodessa. Ruka avasi kauden 2026–2027 perjantaina 2.10.2026 säilölumella. Ruka valittiin vuoden hiihtokeskukseksi 2026.
Tahko, Kuopio
Ski.fi:n väriluokat antavat Tahkolle 9 mustaa, 9 punaista, 7 sinistä ja 8 vihreää rinnettä, keskuksen oma sivusto puolestaan 25 rinnettä. Lumetus kattaa ski.fi:n mukaan 24 rinnettä ja valaistus 12, snowparkeja on neljä. Kaudelle 2026–2027 Tahko rakentaa kuuden hengen kuomullisen tuolihissin, joka korvaa päähissin molemmat ankkurit ja jonka laskennallinen kapasiteetti on yli 3 000 henkilöä tunnissa. Ski.fi:n mukaan hissi nostaa myös Tahkon virallisen korkeuseron yli 200 metriin.
Himos, Jämsä
Himos on Etelä- ja Keski-Suomen mittapuulla poikkeuksellisen vaativa keskus. Rinteistä kahdeksan on mustia ja kuusi punaisia, eli vähintään keskivaikeita rinteitä on 14. Sinisiä on kolme, vihreitä neljä ja lastenrinteitä viisi. Kaikki 26 rinnettä ovat valaistuja ja lumetettuja. Hissejä on 16 ja kapasiteetti 20 290 laskijaa tunnissa.
Rinneluokitus: mitä värit tarkoittavat
Suomessa rinteen vaikeustaso määräytyy kaltevuuden mukaan, ja luokitus on numeerinen eikä makuasia. Ski.fi:n ohjeen mukaan luokka määräytyy rinteen jyrkimmän kohdan perusteella. Ratkaiseva on joko jyrkin osa, joka on vaakasuunnassa vähintään 50 metriä leveä, tai jyrkät osuudet, jotka yhdessä vievät vähintään kymmenesosan rinteen kokonaispituudesta.
| Väri | Vaikeustaso | Kaltevuus |
|---|---|---|
| Vihreä | Erittäin helppo | alle 15 % |
| Sininen | Helppo | 15–25 % |
| Punainen | Keskivaikea | 25–45 % |
| Musta | Erittäin vaikea | yli 45 % |
Lähde: ski.fi, ohjeen päivityspäivä 14.10.2025, tarkistettu 11.8.2026.
Käytännön seuraus on se, etteivät värit ole vertailukelpoisia maiden välillä. Suomessa musta rinne tarkoittaa yli 45 prosentin kaltevuutta jossakin kohtaa, ei koko matkalla. Alppimaissa sama väriasteikko kattaa selvästi pidempiä jyrkkiä osuuksia, koska pudotus on moninkertainen.
Tukes muistuttaa, että vastuu rinteen turvallisuudesta on kuluttajaturvallisuuslain mukaan toiminnanharjoittajalla, mutta laskijalla on oma vastuunsa. Viraston suositukset ovat kunnossa oleva välineistö, kypärä ja suojaimet, taitotasoa vastaava rinne, vauhdin säätely, muiden huomioiminen sekä keskuksen ohjeisiin tutustuminen etukäteen.
Suomen jyrkimmät ja vaativimmat rinteet
EDGE SKI julkaisi 17.1.2022 koosteen Suomen haastavimmista rinteistä mitattuine kulmineen. Luvut kuvaavat rinteen jyrkintä kohtaa, eivät keskiarvoa, ja kooste on neljä vuotta vanha, joten yksittäiset rinteet ovat voineet muuttua.
| Rinne | Keskus | Jyrkkyys | Pituus | Korkeusero |
|---|---|---|---|---|
| Huttu-Ukko | Pyhä | 32 astetta | 750 m | ei ilmoitettu |
| Battery Run | Ruka | 29 astetta | 225 m | 106 m |
| Kilparinne | Salla | enintään 53 %, noin 28 astetta | ei ilmoitettu | ei ilmoitettu |
| Levi Black | Levi | 27,5 astetta | 585 m | ei ilmoitettu |
| Ukko-Koli | Koli | keskijyrkkyys 15 astetta | 800 m | 212 m |
| Maailmancup-rinne | Ylläs | ei ilmoitettu | 2 300 m | 424 m |
| Martinrinne | Suomu | ei ilmoitettu | 1 100 m | 255 m |
| Jehun Jyrkkä | Tahko | ei ilmoitettu | 1 000 m | 200 m |
| Olympiakatti | Vuokatti | ei ilmoitettu | 850 m | 174 m |
| Jussin jyrkkä | Himos | ei ilmoitettu | 550 m | 126 m |
| Musta 8 | Olos | ei ilmoitettu | 700 m | noin 140 m |
| FIS-rinne | Ounasvaara | ei ilmoitettu | 520 m | 140 m |
Lähde: EDGE SKI 17.1.2022, tarkistettu 11.8.2026.
Ylläksen maailmancup-rinne on listan ainoa, joka yhdistää yli kahden kilometrin pituuden ja yli 400 metrin korkeuseron. Suomun Martinrinne on toinen pitkä vaativa rinne: 1 100 metriä ja 255 metrin pudotus. Kolin oma sivusto ilmoittaa Ukko-Kolin kaltevuudeksi 62,7 prosenttia, mutta luku ei ole vertailukelpoinen EDGE SKIn ilmoittaman 15 asteen keskijyrkkyyden kanssa, koska suureet ovat eri.
Kausi: milloin rinteet aukeavat
Kausi ei ala Suomessa lumisateesta vaan säilölumen levittämisestä. Ruka ja Levi avasivat kauden 2026–2027 perjantaina 2.10.2026 säilölumella. Ylen mukaan yhtä aikaisin kausi alkoi viimeksi vuonna 2020. Levi kertoo omalla sivustollaan kauden kestävän toukokuun alkuun ja markkinoi sitä seitsemän kuukauden lumitakuulla. Ruka lupaa yli 200 laskupäivää vuodessa. Ski.fi:n mukaan Ruka ja Levi avasivat edellisen kauden 3.10.2025.
Tahkolla kausi 2026–2027 alkaa keskuksen historian ensimmäisen säilölumikasan turvin. Ski.fi:n mukaan lumet säilötään Turistirinnettä ja Mini Mountainia varten, jotta kausi voidaan avata jo marraskuussa. Tahko ilmoittaa omalla sivustollaan kauden alkavan 13.11.2026, ja talvikauden avajaisia vietetään 13.–15.11.2026.
Etelä-Suomessa kausi on selvästi lyhyempi ja riippuu lumetuspakkasista. Ski.fi:n keskustilanne 11.8.2026 kertoo, milloin kunkin keskuksen tiedot on viimeksi päivitetty ja onko keskus auki. Kaudella 2025–2026 viimeiset päivitykset olivat Talmassa 24.3.2026, Messilässä ja Tahkolla 30.3.2026, Serena Skissä 31.3.2026, Vihti Ski Centerissä 9.4.2026, Riihivuoressa 10.4.2026 ja Himoksella 24.4.2026. Kaikki nämä keskukset olivat elokuussa 2026 suljettuina.
Lumivarmuus: tykkilumi ja säilölumi
Kuntalehden 18.5.2024 julkaiseman selvityksen mukaan Suomen 70 rinnekeskuksesta vain kaksi toimii pelkän luonnonlumen varassa. Kaikki muut tekevät lumitykeillä keinolunta.
Säilölumi on tätä pidemmälle viety vaihe. Kevään lopussa lunta kasataan kasoihin, jotka peitetään eristematoilla kesäksi ja levitetään syksyllä rinteeseen. Levi varastoi keväällä 2024 noin 300 000 kuutiometriä lunta, mikä oli tuolloin Suomen ennätys. Edellisenä keväänä määrä oli 200 000 kuutiota. Suurimman kasan korkeus oli 9 tai 10 metriä, ja eristematoilla sulaminen jää enintään noin 20 prosenttiin kesän aikana. Ruka varastoi samana keväänä 160 000 kuutiota päärinnealueelle ja 50 000 kuutiota hyppyrimäen läheisyyteen.
Lumetuksen merkitys näkyy myös rinnetilastoissa. Rukalla ja Himoksella lumetus kattaa kaikki rinteet, 41 ja 26 kappaletta. Ylläksellä lumetettuja on 35 rinnettä ja Levillä 20. Oloksella lumetettuja rinteitä on vain kolme ja valaistuja kaksi, mikä tekee keskuksesta selvästi sääriippuvaisemman.
Hinnat ja hissilipputyypit
Hissilippujen hinnat nousivat kaudelle 2026–2027 monissa isoissa keskuksissa. Yle vertaili 2.10.2026 viiden keskuksen aikuisen normaalihintaisia päivälippuja ja kausikortteja. Levin ja Ylläksen päivälippu nousi 58 eurosta 60 euroon ja Tahkon 53 eurosta 56 euroon. Himoksella päivälippu maksaa nyt 55 euroa. Rukan ja Pyhän päivälippu pysyi 58 eurossa, mutta kausikortti kallistui 612 eurosta 631 euroon.
| Keskus | Päivälippu, aikuinen 2026–2027 | Kausikortti, aikuinen 2026–2027 |
|---|---|---|
| Levi | 60 € | 595 € |
| Ylläs | 60 € | 598 € |
| Ruka-Pyhä | 58 € | 631 € |
| Tahko | 56 € | 569 € |
| Himos | 55 € | 629 € |
Lähde: Yle 2.10.2026. Hinnat ovat normaalihintoja, eivätkä ne sisällä hisseihin tarvittavaa etälukukorttia. Verkkokaupasta, hyvissä ajoin tai kampanja-aikoina ostettuna liput ovat usein halvempia. Muiden keskusten kauden 2026–2027 hintoja ei ole tarkistettu tähän juttuun.
Alla oleva taulukko on edellisen kauden 2025–2026 vertailu, ei tämän kauden hinnasto. Bluestep Bank vertaili rinteiden lukumäärältään 12 suurinta suomalaista laskettelukeskusta, ja hinnat tarkistettiin 3.2.2026. Tiedote julkaistiin 5.2.2026.
| Keskus | Päivälippu, aikuinen | Aikuisen lippu 5/7 päivää |
|---|---|---|
| Ylläs | 58 € | 238 € |
| Levi | 58 € | 243 € |
| Ruka | 58 € | 250 € |
| Pyhä | 58 € | 250 € |
| Salla | 54,50 € | 184 € |
| Himos | 53,50 € | 231 € |
| Saariselkä | 53 € | 201,40 € |
| Tahko | 53 € | 224 € |
| Iso-Syöte | 45 € | 180 € |
| Vihti | 45 € | 250 € |
| Ukkohalla | 43 € | 156 € |
| Häkärinteet | 43 € | 185 € |
Lähde: Bluestep Bankin hintaselvitys kaudelta 2025–2026, tiedote 5.2.2026, hinnat tarkistettu 3.2.2026. Ylen vertailussa Himoksen edellisen kauden päivälippu oli 53,30 euroa. Viiden päivän lippu tarkoittaa viittä päivälippua seitsemän vuorokauden jaksolle.
Saman selvityksen mukaan Suomen halvin päivälippu oli Iisalmen Paloisvuoressa 20 euroa, ja Paloisvuoressa 7-vuotiaat laskevat aikuisen seurassa veloituksetta. Toiseksi halvimmat päivähinnat olivat Porin Ruosniemessä ja Viitasaaren Sahiksella, 25 euroa. Ero kalleimman ja halvimman päivälipun välillä oli lähes kolminkertainen. Viiden päivän lipuissa suhteellinen ero pienenee mutta euromääräinen kasvaa: Ukkohallan 156 eurosta Rukan ja Pyhän 250 euroon. Huomionarvoista oli, että Vihdin päivälippu oli 13 euroa halvempi kuin Rukan, mutta viiden päivän lippu yhtä kallis.
Lipputyypit noudattavat samaa kaavaa lähes kaikkialla. Talma Ski ilmoitti kaudelle 2025–2026 seuraavat hinnat: päivälippu aikuiselta 39 euroa ja 6–11-vuotiaalta lapselta tai eläkeläiseltä 36 euroa. Arki-iltalippu kello 16:sta sulkemiseen maksoi aikuiselta 32 euroa ja lapselta tai eläkeläiseltä 29 euroa. Kausikortti maksoi aikuiselta 420 euroa ja lapselta tai eläkeläiseltä 340 euroa. Alle 6-vuotias laskee kypärä päässä ilmaiseksi lipun maksaneen aikuisen kanssa. Kauden lopussa 18.3.2026 alkaen Talma pudotti arki-iltaliput 20 euroon ja viikonlopun päiväliput 30 euroon.
Käytännön lipputyypit ovat siis päivälippu, iltalippu, monipäiväinen lippu, kausikortti sekä tunti- ja kuukausiliput pienemmissä keskuksissa. Alennusryhmiä ovat tyypillisesti lapset, opiskelijat, eläkeläiset ja ryhmät. Ennakko-ostot verkkokaupasta ja hiljaisemmat ajankohdat laskevat hintaa. Ruka tarjoaa Ski-Inn-majoituksessa vähintään neljä yötä viipyville 30 prosentin alennuksen hissilipuista koko oleskelun ajaksi.
Aloittelijalle sopivat keskukset
Aloittelijan kannalta ratkaisevaa ei ole korkeusero vaan helppojen rinteiden osuus ja erillinen harjoittelualue. Ski.fi:n rinnetilastoista löytyy muutama selvä tapaus.
- Pikku-Syöte, Pudasjärvi. Rinteet ovat sinisiä ja vihreitä. Mustia tai punaisia ei ole lainkaan, ja keskuksessa on lisäksi lastenrinne.
- Vihti Ski Center. Väriluokitelluista 15 rinteestä 7 on sinisiä ja 5 vihreitä, mustia on yksi. Kaikki 15 rinnettä ovat valaistuja ja lumetettuja, ja lastenrinteitä on neljä.
- Ylläs. Suurista keskuksista se, jossa vihreitä rinteitä on eniten, 20 kappaletta, ja lisäksi 24 lastenrinnettä.
- Saariselkä, Inari. Väriluokitelluista 23 rinteestä 12 on sinisiä ja 4 vihreitä, eli noin kaksi kolmasosaa on helppoja.
- Sveitsi, Hyvinkää. Kuudesta rinteestä neljä on vihreitä ja yksi sininen, korkeusero 85 metriä.
- Talma, Sipoo. Tammikuussa 2026 avattiin tuolihissi ja sen viereen aiempaa pidempi rinne aloitteleville laskijoille. Pitkä, loiva ja erittäin helppo perherinne on ski.fi:n mukaan yhä rakenteilla ja valmistuu seuraavalle kaudelle.
Suurista keskuksista vihreitä rinteitä on vähiten Rukalla (1), Levillä (2) ja Himoksella (4). Himoksen väriluokitelluista rinteistä 14 on mustia tai punaisia.
Vertailu Ruotsiin ja Norjaan
Skandinavian keskukset ovat mittakaavaltaan eri luokkaa. SkiStarin omien pikafaktojen mukaan Ruotsin Åressa on 91 rinnettä, 47 hissiä ja 890 metrin korkeusero. Norjan Hemsedalissa on 47 rinnettä, 22 hissiä ja 810 metrin korkeusero, korkein huippu Totten 2 on 1 450 metrissä ja yhtäjaksoista laskua kertyy kuusi kilometriä. Ruotsin Sälenissä on neljällä alueella yhteensä 101 rinnettä ja 105 hissiä, mutta korkeusero jää 303 metriin. Trysilin rinnekarttasivu ilmoittaa 69 rinnettä, 685 metrin korkeuseron, 5 400 metrin pisimmän rinteen ja 1 100 metrin huipun, kun taas SkiStarin Trysil-etusivu puhuu 71 rinteestä ja 41 hissistä.
| Keskus | Maa | Rinteitä | Hissejä | Korkeusero |
|---|---|---|---|---|
| Sälen | Ruotsi | 101 | 105 | 303 m |
| Åre | Ruotsi | 91 | 47 | 890 m |
| Trysil | Norja | 71 | 41 | 685 m |
| Hemsedal | Norja | 47 | 22 | 810 m |
| Ylläs | Suomi | 77 | 26 | 464 m |
| Levi | Suomi | 45 | 26 | 325 m |
Lähteet: SkiStar ja ski.fi, tarkistettu 11.8.2026. Suomen rinneluvut ovat ski.fi:n väriluokkien summia, SkiStarin luvut yhtiön omia pikafaktoja, joten sarakkeet eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Kaksi havaintoa erottuu. Ensinnäkin Suomen suurin korkeusero, Ylläksen 464 metriä, jää alle jokaisen neljän skandinaavisen keskuksen paitsi Sälenin. Toiseksi rinnemäärässä ero on paljon pienempi, sillä Ylläksen ja Levin rinneluvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin Hemsedalin ja Trysilin. Suomessa on siis rinteitä, mutta ne ovat lyhyempiä ja loivempia.
Rinnepituudessa ero on selvin. Trysilin pisin lasku on 5 400 metriä ja Hemsedalissa yhtäjaksoista laskua on kuusi kilometriä, kun Suomen pisin on Ylläksen 3 000 metriä. Sälen on kuitenkin hyvä muistutus siitä, ettei Ruotsi ole automaattisesti jyrkempi: sen 303 metrin korkeusero on lähempänä Rukaa kuin Åreta.
Hintavertailu ei onnistu suoraan. SkiStarin keskukset käyttävät dynaamista hinnoittelua, jossa hissilipun hinta riippuu viikosta ja ostohetkestä. Yhtä vertailukelpoista päivälipun listahintaa ei siis ole olemassa.
Historia: Kauniaisista säilölumeen
Suomen ensimmäinen laskettelurinne oli Ylen mukaan Granin mäki Kauniaisissa. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin Janakkalan Kiianlinnaan, jonka turkulainen liikemies ja urheilija Karl A. Ebb avasi laskettelijoille vuonna 1939. Kalpalinnan oma historiikki kertoo saman: Ebbin rinteet olivat järjestyksessä toiset Suomessa, ja niissä toimi maan ensimmäinen hiihtohissi.
Koli oli varhaisen kilpalaskun keskus. Keskuksen oman historiikin mukaan helmikuussa 1937 Kolille rakennettiin ensimmäinen kansalliset mitat täyttävä pujottelumäki, saman vuoden syksyllä alkoi syöksyhiihtoradan rakentaminen ja keväällä 1938 rinteellä laskettiin kansalliset syöksy- ja pujottelukilpailut. Syöksyrinteellä oli pituutta 1 100 metriä ja korkeuseroa 211 metriä. Yleisiä alppilajien SM-kilpailuja Kolilla on pidetty ainakin vuosina 1949, 1953 ja 1964, ja keskuksen ensimmäinen hiihtohissi valmistui vuonna 1952.
Tykkilumi tuli mukaan 1960-luvulla. Eino ja Osmo Kalpala perustivat Kalpalinnan vuonna 1964, Kiianlinna liitettiin keskukseen, ja siellä otettiin käyttöön Suomen ensimmäiset lumitykit.
Mikä muuttuu kaudella 2026–2027
Tahko Mountainin kolmivuotisen investointiohjelman kokonaiskustannus on ski.fi:n mukaan noin 14 miljoonaa euroa EU:n osarahoituksella. Ohjelmaan kuuluu kuuden hengen kuomullinen tuolihissi, joka korvaa päähissin molemmat ankkurit ja tulee ympärivuotiseen käyttöön, sekä Vauhtirinteen lumetuksen ja valaistuksen uusiminen. Hissin laskennallinen kapasiteetti on yli 3 000 henkilöä tunnissa.
Talma investoi noin miljoona euroa ilman julkista rahoitusta ja kasvatti rinnepinta-alaansa noin 40 prosenttia. Keskuksen tuolihissi on käytettynä Rukalta hankittu ja rakennusvaiheessa kokonaan kunnostettu Alpine Express. Ensimmäisessä vaiheessa eli tammikuussa 2026 avattiin tuolihissi ja yksi uusi rinne, ja toinen uusi rinne on tarkoitus saada valmiiksi seuraavalle kaudelle.
Ski.fi valitsee vuosittain vuoden hiihtokeskuksen. Palkinnot kaudelta 2026 jaettiin Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen kevätkokouksessa Saariselällä 5.5.2026: vuoden hiihtokeskus on Ruka, vuoden lähikeskus Talma ja vuoden hiihtokoulu Iso-Ylläksen hiihtokoulu. Aiemmat vuoden hiihtokeskukset ovat Saariselkä 2025, Ylläs 2024, Levi 2023, Himos 2022, Salla 2021 ja Vuokatti 2020.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Suomen pisin rinne?
Pisimmät rinteet ovat Ylläksellä Kolarissa, ja ne ovat 3 000 metriä pitkiä. Ski.fi ilmoittaa Ylläksen pisimmäksi rinteeksi 3 000 metriä, ja keskuksen oman tiedon mukaan kahdeksan pisintä rinnettä ylittää kahden kilometrin mitan. Seuraavaksi pisimmät ovat Levin 2 500 metriä ja Pallaksen 2 400 metriä. Tämän vertailun eteläisistä keskuksista pisin rinne on Messilän 950 metriä. Tiedot tarkistettu ski.fi:stä 11.8.2026.
Kuinka monta laskettelukeskusta Suomessa on?
Tukesin 20.2.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Suomessa toimii noin 80 hiihtokeskusta. Ski.fi:n keskuslistauksessa oli 11.8.2026 yhteensä 68 keskusta: 24 Etelä-Suomessa, 24 Keski-Suomessa ja 20 Pohjois-Suomessa. Ero selittyy sillä, etteivät kaikki keskukset kuulu Suomen Hiihtokeskusyhdistykseen.
Mitkä ovat Etelä-Suomen suurimmat laskettelukeskukset?
Hissikapasiteetilla mitattuna Sappee Pälkäneellä ja Messilä Hollolassa, joissa kummassakin on yhdeksän hissiä ja noin 10 000 laskijan tuntikapasiteetti. Vihti Ski Centerissä on kymmenen hissiä mutta pienempi kapasiteetti, 7 360 laskijaa tunnissa. Pääkaupunkiseudun lähikeskuksista suurimmat ovat Peuramaa Kirkkonummella, Talma Sipoossa ja Serena Ski Espoossa, joissa jokaisessa korkeusero on 55 tai 60 metriä. Tiedot ski.fi, tarkistettu 11.8.2026.
Mitä rinteiden värit tarkoittavat?
Ski.fi:n luokituksen mukaan vihreä rinne on erittäin helppo ja alle 15 prosentin kalteva, sininen helppo eli 15–25 prosenttia, punainen keskivaikea eli 25–45 prosenttia ja musta erittäin vaikea eli yli 45 prosenttia. Luokka määräytyy rinteen jyrkimmän kohdan mukaan, ei koko rinteen keskiarvosta. Ohje tarkistettu ski.fi:stä 11.8.2026.
Milloin laskettelukausi alkaa Suomessa?
Lapin ja Koillismaan isoimmissa keskuksissa lokakuun alussa säilölumen turvin. Ruka ja Levi avasivat kauden 2026–2027 perjantaina 2.10.2026. Tahko ilmoittaa avaavansa kautensa 13.11.2026. Etelä-Suomessa kausi riippuu lumetuspakkasista ja käynnistyy tyypillisesti loppusyksystä. Tiedot tarkistettu 16.10.2026.
Mikä on Suomen suurin korkeusero?
Ylläksen 464 metriä. Seuraavina ovat Pallaksen 340 metriä, Levin 325 metriä, Pyhän 280 metriä sekä Suomun 255 metriä. Vertailun vuoksi Norjan Hemsedalin korkeusero on SkiStarin mukaan 810 metriä ja Ruotsin Åren 890 metriä, eli lähes kaksinkertainen Suomen suurimpaan verrattuna. Tiedot ski.fi ja SkiStar, tarkistettu 11.8.2026.
Paljonko hissilippu maksaa?
Kaudella 2026–2027 aikuisen normaalihintainen päivälippu maksaa Ylen 2.10.2026 julkaiseman vertailun mukaan Levillä ja Ylläksellä 60 euroa, Rukalla ja Pyhällä 58 euroa, Tahkolla 56 euroa ja Himoksella 55 euroa. Edellisellä kaudella Bluestep Bankin 3.2.2026 tarkistamien hintojen mukaan päivälippu maksoi Sallassa 54,50 euroa, Saariselällä 53 euroa, Iso-Syötteellä ja Vihdissä 45 euroa sekä Ukkohallassa ja Häkärinteillä 43 euroa. Halvimmat päivähinnat olivat Iisalmen Paloisvuoressa 20 euroa sekä Porin Ruosniemessä ja Viitasaaren Sahiksella 25 euroa. Muiden kuin Ylen vertailun viiden keskuksen kauden 2026–2027 hintoja ei ole tarkistettu tähän juttuun.
Mikä keskus sopii aloittelijalle?
Rinnejakauman perusteella Pikku-Syöte, jonka rinteet ovat sinisiä ja vihreitä eikä mustia tai punaisia ole lainkaan. Vihti Ski Centerissä 15 väriluokitellusta rinteestä 12 on sinisiä tai vihreitä, ja kaikki ovat lumetettuja ja valaistuja. Suurista keskuksista Ylläksellä on eniten vihreitä rinteitä eli 20, ja Saariselällä noin kaksi kolmasosaa väriluokitelluista rinteistä on sinisiä tai vihreitä. Tiedot ski.fi, tarkistettu 11.8.2026.
Onko Suomessa lumivarma laskettelukausi?
Käytännössä on, mutta se perustuu tekniikkaan eikä säähän. Kuntalehden 18.5.2024 julkaiseman selvityksen mukaan Suomen 70 rinnekeskuksesta vain kaksi toimii pelkän luonnonlumen varassa. Levi varastoi keväällä 2024 noin 300 000 kuutiometriä lunta ja Ruka yhteensä 210 000 kuutiota. Eristematoilla sulaminen jää enintään noin viidennekseen kesän aikana.
Kuinka pitkä laskettelukausi Suomessa on?
Pisin kausi on Rukalla ja Levillä. Ruka lupaa omalla sivustollaan yli 200 laskupäivää vuodessa, ja Levi markkinoi seitsemän kuukauden lumitakuuta kaudelle, joka alkoi 2.10.2026 ja kestää keskuksen mukaan toukokuun alkuun. Etelä-Suomessa kausi on selvästi lyhyempi: ski.fi:n keskustilanteen mukaan eteläiset ja keskisuomalaiset keskukset päivittivät tietonsa viimeisen kerran kaudella 2025–2026 maalis- ja huhtikuussa.
Juttua päivitetty 16.10.2026: lisätty kauden 2026–2027 hissilippuhinnat ja kausikorttien hinnat Ylen 2.10.2026 vertailun mukaan, merkitty Bluestepin hintataulukko edellisen kauden vertailuksi, päivitetty Rukan ja Levin kauden avaus (2.10.2026) menneeseen aikaan ja lisätty Tahkon avauspäivä 13.11.2026.