Yleisurheilun Suomen ennätykset: kaikki lajit ja haltijat

Suomen ennätys on yleisurheilussa tarkasti määritelty juridinen tuote, ei pelkkä hyvä tulos. Sen takana on Suomen Urheiluliiton (SUL) kilpailuvaliokunnan hyväksymä säännöstö, joka sanelee kaiken tuulimittarin lukemasta siihen, kuinka monta tuomaria seisoo riman vieressä. Tässä jutussa käydään taulukoina läpi ratajuoksut, aidat ja esteet, hypyt, heitot, moniottelut, maantielajit, kävelyt, viestit ja lyhyen radan lajit, kerrotaan miten ennätys vahvistetaan ja avataan tilastojen merkinnät. Tulokset on tarkistettu Tilastopajan SUL:n toimeksiannosta ylläpitämästä ennätysluettelosta 11.8.2026. Miesten 200 metrin ennätys on päivitetty 16.10.2026 Birminghamin EM-kisojen tuloksella.

Tähdellä (*) merkityt tulokset on tehty kesäkaudella 2026. Ne ovat ennätysluettelossa parhaina tuloksina, mutta kilpailuvaliokunta vahvistaa ulkoratakauden ennätykset muodollisesti vasta marraskuussa 2026.

Miten Suomen ennätys syntyy ja vahvistetaan

SUL:n säännöstön mukaan Suomen ennätys on kaikkien aikojen paras lajissa saavutettu tulos, joka on tehty lajin voimassa olevilla teknisillä mitoilla ja säännöstön sallimissa olosuhteissa. Myös voimassa olevaa ennätystä sivuava toisen urheilijan tulos noteerataan ennätyksenä. Ennätysluetteloa ylläpitää Tilastopaja Oy SUL:n toimeksiannosta.

Kuka voi tehdä Suomen ennätyksen

SE:n voi tehdä SUL:n jäsenseuraa edustava, kilpailukelpoinen Suomen kansalainen. Kaksoiskansalainen lasketaan mukaan, jos hän edustaa myös jotain SUL:n jäsenseuraa. Jos kaksoiskansalaisen edustusoikeus on toisella maalla, SE:tä ei voi saavuttaa. Edustusoikeus määräytyy ensimmäisen edustetun maaottelun tai arvokisan perusteella. Viestissä ennätyksen voi tehdä vain joukkue, jonka kaikki jäsenet täyttävät nämä ehdot.

Missä ennätys voidaan tehdä

Ennätys voidaan tehdä vain virallisessa kilpailussa, joka on anottu ohjeiden mukaan, listattu kilpailukalenteri.fi-sivuille ja hyväksytty World Athleticsin (WA) kalenteriin. Ulkomailla kilpailun tulee olla kyseisen maan liiton alainen ja esiintyä WA:n kalenterissa. Omia kisoja ei siis voi järjestää ennätystä varten. Sarjojen M/N15 kilpailun ei tarvitse olla WA:n kalenterissa.

Ennätys kelpaa myös alkuerästä, välierästä, kenttälajin karsinnasta, tasakilpailun ratkaisusta ja moniottelun yksittäisestä lajista, vaikka ottelija ei veisi ottelua loppuun. Lähtökohtaisesti lajissa pitää olla enemmän kuin yksi osanottaja, mutta jos urheilija jää yksin ilman omaa syytään, kilpailuvaliokunta voi harkita hyväksymistä.

Ajanotto

Matkoilla 800 metriin asti hyväksytään vain täysin automaattinen sähköinen ajanotto. Sitä pidemmillä matkoilla kelpaa myös virallisten käsiajanottajien aika, mutta käsiajan hyväksyminen edellyttää, että se on vähintään 0,14 sekuntia parempi kuin paras sähköisellä ajanotolla saavutettu tulos. Jos voimassa oleva SE on käsiaika, sen rikkomiseen sähköajanotolla tarvitaan tulos, joka on parempi kuin käsiaikaennätys plus 0,24 sekuntia enintään 200 metrin matkalla ja plus 0,14 sekuntia yli 200 metrin matkalla. Maantielajeissa myös sääntöjen mukainen siruajanotto tuottaa ennätyskelpoisia aikoja. Video timer ja GPS eivät kelpaa.

Tuuliraja ja mittaukset

Enintään 200 metrin juoksuissa sekä pituushypyssä ja kolmiloikassa myötätuuli saa olla korkeintaan 2,0 metriä sekunnissa. Moniottelussa sovelletaan keskiarvosääntöä: tuulimittausta edellyttävien lajien tuulilukemien algebrallinen keskiarvo ei saa ylittää arvoa 2,0 metriä sekunnissa. Riman korkeus tarkistetaan ennen ennätysyritystä kolmen tuomarin läsnä ollessa. Mittanauhalla mitattaessa ennätyssuorituksen mittaukseen tarvitaan niin ikään kolme tuomaria. Moukarin kokonaispituus on tarkistettava heti ennätysheiton jälkeen.

Dopingtesti ja ennätysilmoitus

Miesten ja naisten yleisissä sarjoissa ennätyksen hyväksyminen edellyttää, että urheilija on hakeutunut dopingtestiin 24 tunnin sisällä lajin päättymisestä ja näyte on negatiivinen. Velvoite koskee vain lajeja, jotka ovat olympiakisojen tai lyhyen radan MM-kisojen ohjelmassa. Omaa ennätystä sivutessaan urheilijan ei tarvitse mennä testiin. Ennätyksestä on tehtävä kahden viikon sisällä ilmoitus SUL:lle virallisella lomakkeella. Arvokisoissa tai teknisen delegaatin kisassa tehdystä ennätyksestä ilmoitusta ei tarvita.

Kilpailuvaliokunta tarkastaa ja vahvistaa ennätykset kaksi kertaa vuodessa: sisäratakauden osalta toukokuussa ja ulkoratakauden osalta marraskuussa. Vahvistettu ennätys astuu voimaan takautuvasti tekopäivänään.

Juoksumatkat, miehet

Miesten ratajuoksun ennätyslista on Suomen yleisurheilun museoesine ja työmaa yhtä aikaa. Taulukon 17 rivistä kymmenen on 1970-luvulta ja kolme on juostu 2020-luvulla. Riku Illukka paransi omaa 200 metrin Suomen ennätystään Birminghamin EM-kisojen välierässä 13.8.2026. Uusi aika 20,38 alitti hänen Oulussa 1.7.2026 juoksemansa 20,43:n. Illukka sijoittui EM-kisoissa kymmenenneksi, ja finaalipaikka jäi kolmen sadasosan päähän.

Laji	Tulos	Haltija	Aika ja paikka
60 m (lyhyt rata)	6,58	Markus Pöyhönen	4.3.2003 Helsinki
100 m	10,12	Samuli Samuelsson	17.6.2023 Kuortane
200 m	20,38*	Riku Illukka	13.8.2026 Birmingham
400 m	45,49	Markku Kukkoaho	7.9.1972 München
800 m	1.44,10	Ari Suhonen	16.8.1989 Zürich
1 000 m	2.16,88	Ari Suhonen	11.8.1987 Lahti
1 500 m	3.34,89*	Santtu Heikkinen	28.6.2026 Troyes
1 maili	3.55,65	Ari Paunonen	26.6.1977 Lontoo
2 000 m	5.00,32	Jukka Keskisalo	25.7.2009 Lapinlahti
3 000 m	7.43,2h	Lasse Virén	27.7.1972 Oulu
3 000 m (paras sähköaika)	7.43,20	Ari Paunonen	22.6.1977 Köln
5 000 m	13.16,3h	Lasse Virén	14.9.1972 Helsinki
10 000 m	27.30,99	Martti Vainio	29.8.1978 Praha
20 000 m	59.05,8	Seppo Tuominen	2.10.1971 Colombes
Tunnin juoksu	20 296 m	Seppo Tuominen	2.10.1971 Colombes
25 000 m	1.14.16,8	Pekka Päivärinta	15.5.1975 Oulu
30 000 m	1.34.05,0	Reino Paukkonen	23.9.1972 Jyväskylä

Viiden kilometrin merkintä kannattaa lukea tarkkaan. Virénin 13.16,3 on suomalaisessa ennätysluettelossa käsiaikana, mutta sama juoksu on kirjattu aikanaan maailmanennätykseksi lukemalla 13.16,4. Ristiriita ei ole virhe vaan seuraus siitä, että käsi- ja sähköaikoja on pyöristetty eri säännöillä. Kolmen kilometrin kohdalla luettelossa on kaksi merkintää samasta syystä: Virénin käsiaika ja Paunosen paras sähköaika.

Juoksumatkat, naiset

Naisten lista jakautuu jyrkästi kahtia. Ulkoratojen pikamatkoilla eletään yhä 1970- ja 1980-luvuilla, kestävyyspuolella lähes kaikki on uusittu 2020-luvulla. Taulukon 13 rivistä neljä on Nathalie Blomqvistin ja Sara Kuiviston nimissä, ja loput 2020-luvun merkinnöistä kuuluvat Lotta Kemppiselle (60 m), Sara Lappalaiselle (1 000 m ja maili), Camilla Richardssonille (10 000 m) ja Leena Mäkäräiselle (tunnin juoksu).

Laji	Tulos	Haltija	Aika ja paikka
60 m (lyhyt rata)	7,16	Lotta Kemppinen	20.2.2021 Jyväskylä
100 m	11,13	Helinä Marjamaa	19.7.1983 Lahti
200 m	22,39	Mona-Lisa Pursiainen	20.8.1973 Moskova
400 m	50,14	Riitta Salin	4.9.1974 Rooma
800 m	1.59,41	Sara Kuivisto	31.7.2021 Tokio
1 000 m	2.36,15	Sara Lappalainen	27.7.2024 Porvoo
1 500 m	4.02,35	Sara Kuivisto	4.8.2021 Tokio
1 maili	4.28,12	Sara Lappalainen	26.8.2023 Stirling
2 000 m	5.42,71	Kristiina Mäki	17.6.2014 Ostrava
3 000 m	8.32,23	Nathalie Blomqvist	30.5.2024 Oslo
5 000 m	14.44,72	Nathalie Blomqvist	7.6.2024 Rooma
10 000 m	31.12,78	Camilla Richardsson	20.5.2023 Lontoo
Tunnin juoksu	14 473 m	Leena Mäkäräinen	9.10.2023 Vantaa

Kaikissa SUL:n aktiivisissa lajeissa ei ole ennätystä lainkaan. Naisten ratamatkoilla 20 000 m, 25 000 m ja 30 000 m ennätysluettelossa on tyhjä kohta. Sama koskee uusia SE-lajeja, kuten kilpakävelyn puolimaratonia ja maratonia, joille SUL asetti tulosrajat vasta toukokuussa 2026.

Aidat ja esteet

Naisten aitaennätykset ovat vaihtuneet nopeasti: taulukon kuudesta naisten rivistä viisi on 2020-luvulta ja kolme kesältä 2026. Miesten puolella Arto Bryggaren 60 metrin aitojen 7,56 vuodelta 1983 on kestänyt yli neljä vuosikymmentä.

Laji	Miehet	Haltija	Naiset	Haltija
60 m aidat (lyhyt rata)	7,56	Arto Bryggare (1983)	7,79	Reetta Hurske (2023)
110 m / 100 m aidat	13,31	Elmo Lakka (2021)	12,64*	Saara Keskitalo (2026)
200 m aidat	23,24	Oskari Mörö (2020)	26,65	Nooralotta Neziri (2020)
400 m aidat	48,61	Antti Sainio (2025)	54,28*	Hilla Uusimäki (2026)
2 000 m esteet	5.28,80	Kim Bergdahl (2004)	6.18,09	Johanna Lehtinen (2006)
3 000 m esteet	8.10,67	Jukka Keskisalo (2009)	9.15,18*	Ilona Mononen (2026)

Ilona Mononen paransi 3 000 metrin esteiden ennätystä kesäkuussa 2026 kahdesti: ensin 9.18,50 Turussa 3.6.2026 ja neljä päivää myöhemmin 9.15,18 Tukholman Timanttiliigassa. Saara Keskitalon 12,64 Lahdessa 10.6.2026 alitti Lotta Haralan vuoden 2024 ennätyksen sadasosalla, ja Hilla Uusimäen 54,28 Tampereella 12.7.2026 alitti Viivi Lehikoisen vuoden 2023 lukeman 54,40.

Hypyt

Hyppylajien lista liikkuu epätasaisesti. Neljä kahdeksasta hyppyennätyksestä on 2020-luvulta, mutta kaksi vanhinta ovat myös listan pitkäikäisimpiä: Jani Lehtosen seiväshypyn 582 vuodelta 1993 ja Ringa Ropo-Junnilan pituushypyn 685 vuodelta 1990.

Laji	Miehet	Haltija	Naiset	Haltija
Korkeushyppy	233	Osku Torro, 5.2.2011 Tampere	197	Ella Junnila, 18.6.2024 Turku
Seiväshyppy	582	Jani Lehtonen, 26.6.1993 Kuortane	485	Wilma Murto, 17.8.2022 München
Pituushyppy	827	Kristian Pulli, 11.6.2020 Espoo	685	Ringa Ropo-Junnila, 9.8.1990 Lahti
Kolmiloikka	17,14	Simo Lipsanen, 16.7.2017 Bydgoszcz	14,64	Kristiina Mäkelä, 19.8.2022 München

Kolmiloikan Suomen ennätys on hyvä esimerkki siitä, miten tuulisääntö rajaa listaa. Kolmiloikka ja pituushyppy kuuluvat lajeihin, joissa yli 2,0 metrin sekuntimyötätuulella tehty tulos ei kelpaa ennätykseksi, vaikka mitta olisi kuinka pitkä. Lipsasen 17,14 loikattiin vastatuuleen 0,5 metriä sekunnissa.

Heitot

Laji	Miehet	Haltija	Naiset	Haltija
Kuulantyöntö	22,09	Mika Halvari, 7.2.2000 Tampere	18,57	Asta Ovaska, 20.8.1989 Tukholma
Kiekonheitto	69,97	Frantz Kruger, 15.9.2007 Helsingborg	67,02	Ulla Lundholm, 23.8.1983 Helsinki
Moukarinheitto	83,30	Olli-Pekka Karjalainen, 14.7.2004 Lahti	77,35*	Krista Tervo, 28.5.2026 Bergen
Keihäänheitto	93,09	Aki Parviainen, 26.6.1999 Kuortane	64,90	Paula Huhtaniemi, 10.8.2003 Helsinki

Aki Parviaisen 93,09 vuodelta 1999 on yhä yksi kaikkien aikojen pisimmistä keihäänheitoista. Krista Tervo puolestaan avasi kauden 2026 heittämällä Bergenissä 77,35, mikä on 21 senttiä pidempi kuin hänen edellinen ennätyksensä 77,14 Lahdesta 11.6.2025.

Moniottelut

Moniotteluissa ennätyskelpoisuus arvioidaan lajikohtaisesti: jokaisen osalajin on täytettävä yleiset vaatimukset erikseen. Ainoa poikkeus on tuulisääntö, jossa käytetään keskiarvoa. Kokonaispistemäärä voidaan hyväksyä, vaikka jollain pikamatkalla olisi saatu vain käsiaika, sillä käsiajoille on omat pistetaulukot.

Laji	Pisteet	Haltija	Aika ja paikka
Kymmenottelu, miehet	8730	Eduard Hämäläinen	5.-6.8.1997 Ateena
Seitsenottelu (lyhyt rata), miehet	6026	Petri Keskitalo	12.2.1995 Kuopio
Seitsenottelu, naiset	6563	Saga Vanninen	19.-20.7.2025 Bergen
Viisiottelu (lyhyt rata), naiset	4922	Saga Vanninen	9.3.2025 Apeldoorn
Kymmenottelu, naiset	6515	Milla Kelo	10.-11.9.2005 Helsinki

Hämäläisen 8730 syntyi Ateenan MM-kisoissa 1997 ja toi hopeaa. Ottelun osasuoritukset olivat 10,81 sadalla, 756 pituudessa, 15,71 kuulassa, 197 korkeudessa, 46,71 neljälläsadalla, 13,74 aidoissa, 50,50 kiekossa, 520 seipäässä, 59,82 keihäässä ja 4.37,10 puolellatoista kilometrillä.

Maantie ja kävely

Maantielajeissa ennätyskelpoisuus vaatii, että reitti on WA:n hyväksymän reitinmittaajan mittaama ja varmentama. Vanhoja tuloksia hyväksytään takautuvasti vain, jos reitin oikeasta pituudesta voidaan olla täysin varmoja. Kävelylajeissa aikuisten SE edellyttää kolmea kansainvälistä kävelytuomaria.

Laji	Miehet	Haltija	Naiset	Haltija
5 km maantie	13.42	Risto Ulmala (1993)	15.10	Ilona Mononen (2026)
10 km maantie	27.50	Mustafe Muuse (2026)	31.26	Nathalie Blomqvist (2024)
20 km maantie	58.49	Jussi Utriainen (2003)	1.06.28	Annemari Sandell (1998)
Puolimaraton	1.02.50	Jussi Utriainen (2011)	1.09.30	Alisa Vainio (2024)
Maraton	2.10.46	Janne Holmén (2008)	2.20.39	Alisa Vainio (2026)
100 km	6.46.16	Henri Ansio (2016)	7.15.35	Satu Lipiäinen (2022)
3 000 m ratakävely	11.19,49	Reima Salonen (1989)	11.59,60	Sari Essayah (1993)
5 000 m ratakävely	18.39,01	Veli-Matti Partanen (2022)	20.28,62	Sari Essayah (1994)
10 000 m ratakävely	38.44,13	Veli-Matti Partanen (2018)	42.37,0h	Sari Essayah (1993)
10 km kävely	38.34	Veli-Matti Partanen (2024)	42.20	Sari Essayah (1995)
20 km kävely	1.18.22	Veli-Matti Partanen (2023)	1.32.05	Sari Essayah (1996)
35 km kävely	2.28.22	Aleksi Ojala (2022)	2.57.42	Elisa Neuvonen (2022)
50 km kävely	3.39.34	Valentin Kononen (2000)	4.29.25	Tiia Kuikka (2019)

Sari Essayahin ote naisten kävelylistasta on poikkeuksellinen: taulukon seitsemästä naisten kävelyennätyksestä viisi on hänen nimissään, vanhimmat vuodelta 1993. Kaksi jäljelle jäävää ovat Elisa Neuvosen 35 kilometriltä ja Tiia Kuikan 50 kilometriltä. Miesten puolella Veli-Matti ”Aku” Partasen nimissä on neljä taulukon seitsemästä kävelyennätyksestä, ja lisäksi hänen on miesten 30 kilometrin kävelyn SE 2.06.49 Budapestin MM-kisoista 24.8.2023.

SUL päätti toukokuussa 2026 uusien kävelylajien tulosrajoista. Kilpakävelyn puolimaratonissa raja on miehillä 1.27.00 ja naisilla 1.43.00, kilpakävelyn maratonissa 3.15.00 ja 3.50.00. Sekaviestin 4 x 100 metrin tulosraja on 42,00. Seurantajakso kestää 31.12.2027 asti. Samassa kokouksessa päätettiin, ettei 300 metrin aitajuoksusta oteta SE-lajia.

Viestit

Viestien ennätyskirjanpito on kaksiosainen: erikseen noteerataan absoluuttinen Suomen ennätys ja seurajoukkueiden Suomen ennätys. Alla ovat päälajit. Sen lisäksi luettelossa ovat muun muassa 4 x 800 metrin (Kokkolan Veikot 8.38,52, 7.7.2007 Turku) ja 4 x 1 500 metrin (Lahden Ahkera 15.13,55, 4.7.1993 Lahti) seurajoukkue-ennätykset.

Viesti	Miehet	Aika ja paikka	Naiset	Aika ja paikka
4 x 100 m	38,92	12.8.2018 Berliini	43,37	22.8.1993 Stuttgart
4 x 400 m	3.01,12	10.9.1972 München	3.25,7	8.9.1974 Rooma
Ruotsalaisviesti	1.53,42	5.6.1992 Sheffield	2.10,91	13.6.1989 Turku
4 x 200 m, lyhyt rata	1.25,61	14.2.2015 Bærum	1.36,13	9.2.2013 Växjö
4 x 400 m sekaviesti	3.15,60	29.6.2025 Madrid	Yhteinen	Sama tulos

Naisten ruotsalaisviestin ennätys on seurajoukkueen, Turun Urheiluliiton, nimissä. Miesten 4 x 400 metrin 3.01,12 Münchenin olympiakisoista on koko ennätyskirjan vanhimpia merkintöjä.

Halliennätykset vastaan ulkoradat: miksi listoja on kaksi

Erillisiä halliennätyksiä ei enää ole. World Athletics poisti ne maailmanennätyssäännöistään vuoden 2024 alusta, ja SUL siirtyi samaan käytäntöön toukokuussa 2024. Nyt jako kulkee radan pituuden mukaan: pitkällä radalla kiertävä pituus saa olla enintään 402,3 metriä ja lyhyellä radalla enintään 201,2 metriä. Pitkän radan ennätyksen voi siis tehdä myös hallissa, kunhan suorituspaikka täyttää tekniset vaatimukset.

Muutos siirsi kaksi miesten ennätystä uusiin nimiin kertaheitolla. Mika Halvarin kuulantyönnön 22,09 Tampereelta vuodelta 2000 oli tehty hallissa, ja se korvasi Reijo Ståhlbergin vuoden 1979 ulkoradoilla työntämän 21,69:n. Osku Torron korkeushypyn 233 Tampereelta vuodelta 2011 syrjäytti Mika Polun ja Toni Huikurin jakaman 231:n. Aiemmat hallissa tehdyt kenttälajitulokset hyväksyttiin takautuvasti virallisiksi ennätyksiksi.

Lyhyen radan ennätyksiä noteerataan matkoilla 200 metristä 5 000 metriin, moniotteluissa, kävelyissä ja viesteissä. Poikkeuksena 60 metriä ja 60 metrin aidat juostaan vain lyhyellä radalla, joten niistä noteerataan vain yksi Suomen ennätys, joka on yllä olevissa juoksu- ja aitataulukoissa. Yli 201,2 metrin halliradoilla tehtyjä tuloksia voidaan kutsua kaikkien aikojen parhaiksi tuloksiksi pitkillä sisäradoilla, mutta niillä ei ole lyhyen radan SE-statusta. Lyhyen radan moniottelun tulos hyväksytään SE:ksi, vaikka rata olisi ollut yli 201,2 metriä.

Lyhyen radan laji	Miehet	Haltija	Naiset	Haltija
200 m	20,72	Jonathan Åstrand (2013)	23,03	Sanna Kyllönen (1993)
400 m	47,09	Jussi Heikkilä (2008)	51,42	Mette Baas (2026)
800 m	1.47,36	Markku Taskinen (1978)	2.01,55	Eveliina Määttänen (2025)
1 000 m	2.22,74	Wilson Kirwa (2001)	2.42,33	Marjo Venäläinen (1999)
1 500 m	3.38,16	Antti Loikkanen (1978)	4.06,14	Sara Kuivisto (2022)
3 000 m	7.51,13	Tuomas Heikkilä (2025)	8.51,95	Nathalie Blomqvist (2025)
5 000 m	13.29,51	Mustafe Muuse (2026)	15.31,58	Nathalie Blomqvist (2026)

Vanhimmat yhä voimassa olevat ennätykset

Suomen ennätyskirjan vanhin merkintä on Seppo Tuomisen kaksoissuoritus Colombesista 2.10.1971. Samassa juoksussa syntyivät sekä 20 000 metrin ennätys 59.05,8 että tunnin juoksun 20 296 metriä. Molemmat täyttivät 2.10.2026 pyöreät 55 vuotta.

Laji	Tulos	Haltija	Päivä	Ikä 16.10.2026
M 20 000 m	59.05,8	Seppo Tuominen	2.10.1971	55 v
M tunnin juoksu	20 296 m	Seppo Tuominen	2.10.1971	55 v
M 3 000 m (käsiaika)	7.43,2h	Lasse Virén	27.7.1972	54 v
M 400 m	45,49	Markku Kukkoaho	7.9.1972	54 v
M 4 x 400 m	3.01,12	Suomen maajoukkue	10.9.1972	54 v
M 5 000 m	13.16,3h	Lasse Virén	14.9.1972	54 v
M 30 000 m	1.34.05,0	Reino Paukkonen	23.9.1972	54 v
N 200 m	22,39	Mona-Lisa Pursiainen	20.8.1973	53 v
N 400 m	50,14	Riitta Salin	4.9.1974	52 v
N 4 x 400 m	3.25,7	Suomen maajoukkue	8.9.1974	52 v
M 25 000 m	1.14.16,8	Pekka Päivärinta	15.5.1975	51 v
M 3 000 m (paras sähköaika)	7.43,20	Ari Paunonen	22.6.1977	49 v
M 1 maili	3.55,65	Ari Paunonen	26.6.1977	49 v

Listalta putosi kesäkuussa 2024 yksi kuuluisimmista. Joonas Rinne juoksi Turun Paavo Nurmi Gamesissa 18.6.2024 aikaan 3.35,20 ja alitti Pekka Vasalan Münchenin olympiafinaalissa 10.9.1972 juokseman 1 500 metrin ennätyksen, joka oli seissyt lähes 52 vuotta. Rinteen aika ehti olla ennätyksenä kaksi vuotta, kunnes Santtu Heikkinen juoksi Troyesissa 3.34,89 kesäkuussa 2026.

Miesten 10 000 metrin ennätys 27.30,99 vuodelta 1978 kuuluu Martti Vainiolle, joka menetti Los Angelesin 1984 olympiakisojen 10 000 metrin hopeansa positiivisen dopingtestin takia. Ennätys itsessään on vuodelta 1978 ja on yhä SUL:n listalla.

Miten Suomen ennätykset suhtautuvat maailmanennätyksiin

Vertailussa käytetään kaikissa lajeissa absoluuttista maailmanennätystä. Naisten maratonilla se tarkoittaa Ruth Chepngetichin 2.09.56:ta Chicagosta 13.10.2024, ei Tigst Assefan naisten oman kisan ennätystä 2.15.41 Lontoosta 26.4.2026. Chepngetichin tulos on World Athleticsin luettelossa voimassa, vaikka hän sai myöhemmin kolmen vuoden dopingsulun, koska rikkomus todettiin vasta viisi kuukautta ennätyksen jälkeen.

Laji	Suomen ennätys	Maailmanennätys	Ero
M keihäänheitto	93,09 (Parviainen 1999)	98,48 (Železný 1996)	5,39 m
M moukarinheitto	83,30 (Karjalainen 2004)	86,74 (Sedyh 1986)	3,44 m
M kuulantyöntö	22,09 (Halvari 2000)	23,56 (Crouser 2023)	1,47 m
M kolmiloikka	17,14 (Lipsanen 2017)	18,29 (Edwards 1995)	1,15 m
M seiväshyppy	582 (Lehtonen 1993)	631 (Duplantis 2026)	49 cm
M 100 m	10,12 (Samuelsson 2023)	9,58 (Bolt 2009)	0,54 s
M 400 m	45,49 (Kukkoaho 1972)	43,03 (van Niekerk 2016)	2,46 s
M maraton	2.10.46 (Holmén 2008)	1.59.30 (Sawe 2026)	11 min 16 s
N moukarinheitto	77,35* (Tervo 2026)	82,98 (Włodarczyk 2016)	5,63 m
N seiväshyppy	485 (Murto 2022)	506 (Isinbajeva 2009)	21 cm
N 400 m	50,14 (Salin 1974)	47,60 (Koch 1985)	2,54 s
N maraton	2.20.39 (Vainio 2026)	2.09.56 (Chepngetich 2024)	10 min 43 s

Lähimpänä maailman kärkeä ollaan seiväshypyssä: Wilma Murron 485 jää 21 senttiä Jelena Isinbajevan ennätyksestä. Naisten maratonilla ero on 10 minuuttia 43 sekuntia, ja miesten maratonilla se kasvoi yli 11 minuuttiin sen jälkeen, kun Sabastian Sawe alitti kahden tunnin rajan Lontoossa 26.4.2026. Naisten omissa kisoissa juostuun Assefan aikaan verrattuna Alisa Vainion ero jää 4 minuuttiin 58 sekuntiin.

Vertailussa kannattaa huomata, että osa maailmanennätyksistä on erittäin vanhoja. Naisten 400 metrin ennätys on vuodelta 1985 ja miesten moukarin vuodelta 1986. Suomen ennätysten ikä ei siis yksin kerro tason jälkeenjääneisyydestä: myös maailmanlistan huipulla on merkintöjä, joita ei ole liikutettu neljään vuosikymmeneen.

Miten yleisurheilutilastoja luetaan

h tarkoittaa käsiajanottoa. Merkintä 7.43,2h ei ole vertailukelpoinen sähköisen 7.43,20:n kanssa ilman sääntökirjan muunnoslisää.
sh tarkoittaa lyhyellä radalla tehtyä tulosta. Kansainvälisissä tilastoissa vastine on short track.
Tuulilukema merkitään pikamatkojen ja vaakasuuntaisten hyppyjen perään. Yli 2,0 metrin sekuntimyötätuulella tehty tulos on tilastokelpoinen henkilökohtaisena huippuna mutta ei ennätyksenä.
Aktiivinen ja historiallinen SE ovat eri asioita. Kun laji poistuu kilpailuohjelmasta tai välinepaino muuttuu, vanha ennätys siirtyy historiallisten SE:iden joukkoon.
Ikäsarjat ovat M, N, M/N22, M/N19, M/N17 ja M/N15. Muissa sarjoissa tehdyillä tuloksilla ei ole SE-statusta, vaan niitä kutsutaan kaikkien aikojen parhaiksi tuloksiksi.
Sivuttu tulos näkyy luettelossa kahtena päiväyksenä samalla lukemalla. Näin on esimerkiksi miesten 60 metrillä, miesten 60 metrin aidoissa ja naisten 60 metrillä.

Tärkein tulkintavirhe koskee kansallisuutta. Suomen ennätys ei ole sama asia kuin ennätyksen haltijan henkilökohtainen ennätys. Kiekonheittäjä Frantz Kruger, joka tuli suomalaiseksi avioliiton kautta, heitti vuonna 2002 Etelä-Afrikkaa edustaessaan 70,32. Se on Afrikan ennätys, ei Suomen. Hänen Suomen ennätyksensä on 69,97 vuodelta 2007. Sama pätee kymmenottelija Eduard Hämäläiseen: hänen kaikkien aikojen parhaansa 8735 syntyi 1994 Valko-Venäjää edustaessa, ja Suomen ennätykseksi jää 8730 vuodelta 1997. Ennätykseen lasketaan vain tulokset, jotka on tehty Suomen edustusoikeuden aikana.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka vahvistaa Suomen ennätykset?

SUL:n kilpailuvaliokunta. Se kokoontuu vahvistamaan sisäratakauden ennätykset toukokuussa ja ulkoratakauden ennätykset marraskuussa. Päivitetty luettelo julkaistaan Tilastopajan sivuilla. Vahvistettu ennätys astuu voimaan takautuvasti siltä päivältä, jona se tehtiin, ei vahvistuspäivästä.

Voiko ulkomailla tehty tulos olla Suomen ennätys?

Voi, mutta ehdoin. Kilpailun tulee olla kyseisen maan kansallisen liiton alainen ja esiintyä World Athleticsin kalenterissa. Urheilijan tai huoltajan on koottava kilpailudokumentit ja toimitettava ne SUL:lle heti matkalta palattua. Arvokisoissa tai teknisen delegaatin kisassa erillistä ennätysilmoitusta ei tarvita.

Miksi halliennätyksiä ei enää ole?

World Athletics poisti erilliset halliennätykset maailmanennätyssäännöistään vuoden 2024 alusta, ja SUL siirtyi samaan käytäntöön toukokuussa 2024. Ennätykset jaetaan nyt radan kiertävän pituuden mukaan pitkän radan (enintään 402,3 m) ja lyhyen radan (enintään 201,2 m) ennätyksiin. Hallissa tehty tulos kelpaa pitkän radan ennätykseksi, jos suorituspaikka on sääntöjen mukainen.

Mikä on Suomen vanhin voimassa oleva yleisurheiluennätys?

Seppo Tuomisen 20 000 metrin 59.05,8 ja tunnin juoksun 20 296 metriä, molemmat samasta juoksusta Colombesissa 2.10.1971. Ne täyttivät 2.10.2026 tasan 55 vuotta. Kolmantena tulee Lasse Virénin 3 000 metrin käsiaika 7.43,2h Oulusta 27.7.1972.

Tulokset on koottu Tilastopajan SUL:n toimeksiannosta ylläpitämästä ennätysluettelosta, SUL:n ennätyssäännöstöstä 12.5.2026 ja kilpailuvaliokunnan pöytäkirjasta 2/2026. Maailmanennätykset on tarkistettu World Athleticsin tiedotteista. Tarkistuspäivä 11.8.2026. Miesten 200 metrin ennätys päivitetty 16.10.2026.

Juttua päivitetty 16.10.2026: miesten 200 metrin Suomen ennätys korjattiin Riku Illukan Birminghamin EM-välierän aikaan 20,38 (13.8.2026), ja vanhimpien ennätysten iät ja aikamuodot päivitettiin.