Luistinkaupan yleisin virhe ei ole väärä merkki vaan väärä numero. Luistimen koko ei noudata kengän kokoa, ja lestin leveys jää useimmilta kokonaan valitsematta. Tässä ovat molemmat: valmistajien omat millimetritaulukot, ne kohdat joissa Bauer ja CCM eroavat toisistaan, sekä merkit joista tunnistat liian pienen tai liian ison luistimen.
Miksi luistinkoko ei ole kenkäkoko
Kenkäkoot ja luistinkoot on rakennettu eri tarkoitukseen. Manner-Euroopan kenkänumerointi perustuu Pariisin pisteeseen, joka on 2/3 senttimetriä eli noin 6,7 millimetriä; puolikas numero on siis noin 3,3 millimetriä. Brittiläinen ja amerikkalainen järjestelmä perustuu ohranjyvään, 1/3 tuumaan eli noin 8,5 millimetriin.
Ratkaiseva ero on lestivara. ISO/TS 19407 -standardin kaava laskee kenkäkoon jalan pituudesta lisäämällä kahden kokonumeron varan: EU-järjestelmässä se on noin 13 millimetriä ja UK-järjestelmässä noin 17 millimetriä. Tyypilliset lestit ovat jalkaa 13-25 millimetriä pidempiä. Kyse on kävelyvarasta: varpaat tarvitsevat tilaa rullata askeleessa.
Luistimessa tuota varaa ei tarvita, koska jalka ei rullaa kengän sisällä samalla tavalla. Luistintohtorin taitoluistinoppaan mukaan Edea-kengässä aikuinen lisää jalan mittaan enintään 5 millimetriä ja lapsi enintään 10 millimetriä. Risportilla vastaavat luvut ovat kilpaluistelijoilla ja aikuisilla enintään 10 millimetriä ja lapsilla enintään 15 millimetriä, ja opas sanoo suoraan pitävänsä näitä omasta mielestään liian väljinä. Kun kengässä on toistakymmentä millimetriä varaa ja luistimessa viisi, ero on kokonainen numero tai kaksi.
Siitä syntyy tuttu nyrkkisääntö, ja se näkyy valmistajan omassa taulukossa. CCM:n kokotaulukossa luistinkoko 8 vastaa jalan pituutta 26,8 senttimetriä ja US-kenkäkokoa 9,5. Aikuisen jääkiekkoluistin on siis noin 1,5 numeroa pienempi kuin miesten US-kenkäkoko. Junioripuolella ero kutistuu: luistin 3 on US-kenkäkoko 4, eli yhden numeron.
CCM:n oma ohje on ristiriidassa CCM:n oman taulukon kanssa
Tämä kannattaa tietää, koska se hämmentää monta ostajaa. CCM:n suomenkielisellä sivulla lukee, että luistinta valitessa pitää yleensä ottaa yhtä tai kahta kokoa suurempi kuin tavallinen kenkäkoko, ja esimerkkinä annetaan: jos käytät kokoa 40 tavallisissa kengissä, katso taulukosta kokoa 41 tai 42. Ohje koskee siis taulukon EU-saraketta, ei luistimen numeroa. Saman sivun taulukossa EU-rivi 42 tarkoittaa luistinkokoa 7, eli luistimen numero on yhä selvästi kenkänumeroa pienempi.
Ongelma on siinä, että ohje vie ostajan taulukossa ylöspäin. EU-koon 40 käyttäjällä jalka on tyypillisesti noin 25 senttimetriä, mikä osuu CCM:n taulukossa kokoon 6. Ohjeen mukaan valittaisiin 6,5 tai 7, eli puolesta kokonaiseen senttimetriin pidempi luistin kuin mitä jalan mitta antaa. CCM itse sanoo toisen koon olevan kasvunvaraa. Luota siis mitattuun millimetriin ja taulukon senttimetrisarakkeeseen, älä kenkänumero-ohjeeseen.
CCM:n kokotaulukot: lapset, juniorit ja aikuiset
Alla olevat luvut ovat CCM:n oman kokotaulukon mukaiset (ccmhockey.com, suomenkielinen sivu). Sama taulukko on julkaistu myös Prisman jääkiekkoluistinten valintaoppaassa, ja arvot täsmäävät rivi riviltä. Senttimetrisarake tarkoittaa jalan todellista pituutta, ei kengän sisämittaa.
CCM jakaa kokohaarukan neljään luokkaan: youth 6-13,5, junior 1-3,5, intermediate 4-6,5 ja senior 7-12. Raja ei kulje pyöreässä senttiluvussa vaan kokoluokkien välissä: junioritaulukko päättyy 23,1 senttimetriin, intermediate kattaa 23,5-25,5 senttimetriä ja senior alkaa 26,0 senttimetristä.
Lapset, CCM youth
| Jalan pituus (mm) | Luistinkoko | EU-kenkäkoko | US-kenkäkoko |
|---|---|---|---|
| 145 | Y6 | 24 | 7 |
| 152 | Y7 | 25 | 8 |
| 162 | Y8 | 26 | 9 |
| 170 | Y9 | 27 | 10 |
| 174 | Y9.5 | 27,5 | 10,5 |
| 178 | Y10 | 28 | 11 |
| 182 | Y10.5 | 29 | 11,5 |
| 187 | Y11 | 29,5 | 12 |
| 191 | Y11.5 | 30 | 12,5 |
| 195 | Y12 | 31 | 13 |
| 199 | Y12.5 | 31,5 | 13,5 |
| 203 | Y13 | 32 | 1 |
| 206 | Y13.5 | 33 | 1,5 |
Juniorit ja intermediate, CCM 1-6,5
| Jalan pituus (mm) | Luistinkoko | Kokoluokka | EU-kenkäkoko | US-kenkäkoko |
|---|---|---|---|---|
| 210 | 1.0 | Junior | 33,5 | 2 |
| 214 | 1.5 | Junior | 34 | 2,5 |
| 218 | 2.0 | Junior | 35 | 3 |
| 222 | 2.5 | Junior | 35,5 | 3,5 |
| 226 | 3.0 | Junior | 36 | 4 |
| 231 | 3.5 | Junior | 36,5 | 4,5 |
| 235 | 4.0 | Intermediate | 37,5 | 5 |
| 239 | 4.5 | Intermediate | 38 | 5,5 |
| 243 | 5.0 | Intermediate | 38,5 | 6 |
| 247 | 5.5 | Intermediate | 39 | 6,5 |
| 251 | 6.0 | Intermediate | 40,5 | 7,5 |
| 255 | 6.5 | Intermediate | 41 | 8 |
Aikuiset, CCM senior
| Jalan pituus (mm) | Luistinkoko | EU-kenkäkoko | US-kenkäkoko (miehet) |
|---|---|---|---|
| 260 | 7.0 | 42 | 8,5 |
| 264 | 7.5 | 42,5 | 9 |
| 268 | 8.0 | 43 | 9,5 |
| 272 | 8.5 | 44 | 10 |
| 277 | 9.0 | 44,5 | 10,5 |
| 281 | 9.5 | 45 | 11 |
| 285 | 10.0 | 45,5 | 11,5 |
| 289 | 10.5 | 46 | 12 |
| 294 | 11.0 | 47 | 12,5 |
| 298 | 11.5 | 47,5 | 13 |
| 302 | 12.0 | 48 | 13,5 |
Missä Bauer ja CCM eroavat toisistaan
Bauer ei julkaise omilla sivuillaan vastaavaa senttimetritaulukkoa vaan ohjaa ostajan valtuutetun jälleenmyyjän FitLab-skannaukseen. Bauerin taulukot löytyvät kuitenkin jälleenmyyjiltä, ja Prisman valintaopas julkaisee CCM:n ja Bauerin taulukot erikseen ja rinnakkain. Niitä vertaamalla näkee, että valmistajat ovat aikuiskoossa lähes identtiset mutta eroavat reunoilla. Nämä erot kannattaa tietää, koska niitä ei saa tasoittaa keskiarvoksi.
- Aikuiskoot 7-12 ovat identtiset. Molemmilla koko 7 on 26,0 senttimetriä ja koko 12 on 30,2 senttimetriä. Tässä haarukassa numero kääntyy suoraan merkiltä toiselle.
- Bauerin asteikko jatkuu pidemmälle. Prisman Bauer-taulukossa on lisäksi koot 13 (31,0 cm), 14 (31,8 cm) ja 15 (32,6 cm). CCM:n oma taulukko päättyy kokoon 12. Bauerin Tuuk-terätaulukossa koot 13, 14 ja 15 on merkitty vain kahteen terämalliin, joten saatavuus on rajallinen.
- Bauerin senioriasteikko alkaa alempaa. Tuuk-taulukossa senioriosio alkaa koosta 6, kun CCM luokittelee koot 6 ja 6,5 intermediateksi.
- Junioripuolella on millimetrin heittoja. Bauerilla koko 1,5 on 21,5 senttimetriä, CCM:llä 21,4. Kokoa 6 vastaa Bauerilla US-kenkäkoko 7 ja CCM:llä 7,5.
- Lastenkoot eivät mene ristiin. CCM tarjoaa puolikkaat 9,5, 12,5 ja 13,5, joita Bauerin taulukossa ei ole lainkaan. Bauerin YO10,5 on 18,3 senttimetriä ja CCM:n 10,5 on 18,2. Bauerin YO6 vastaa EU-kokoa 23,5, CCM:n Y6 kokoa 24.
Käytännön johtopäätös: mittaa jalka millimetreinä ja katso sen merkin taulukkoa, jonka luistinta olet ostamassa. Lastenkoossa ja yli kokoa 12 menevissä aikuiskoissa merkkien välillä ei voi olettaa yhtäläisyyttä.
Lesti ja leveys: mitä kirjaimet tarkoittavat
Lesti on se muotti, jonka ympärille kenkä rakennetaan. Se määrää leveyden ja tilavuuden, eli myös sen, paljonko päkiälle ja jalkapöydälle jää tilaa. Väärä leveys johtaa lähes aina väärään pituuteen: kapea luistin puristaa päkiästä, jolloin kokoa nostetaan, ja pituudesta tulee liikaa.
- Bauer: kirjainmerkinnät D ja EE. Bauerin oma Tuuk-terätaulukko tuntee vain nämä kaksi leveyttä. Uudemmissa malleissa käytetään Fit-asteikkoa, jossa Fit 1 on kapea ja matala, Fit 2 keskimittainen ja Fit 3 leveä ja korkea.
- CCM: Tapered on kapein ja pienivolyymisin, Regular keskitie ja Wide tilavin.
- Suomalainen jälleenmyyjä: Intersportin varusteoppaassa valinta tiivistyy kahteen, normaaliin D-lestiin tai leveämpään EE-lestiin, ja opas mainitsee myös jalan skannauksen apuvälineenä.
- Edea: neljä leveyttä kattaa Edean mukaan yli 90 prosenttia jaloista, ja yleisin on C. Asteikko on B kapea, C normaali, D leveä ja E erittäin leveä.
- Risport: leveys valitaan valmistajan omasta taulukosta.
Edea kertoo omilla sivuillaan käyttävänsä kaksoislestijärjestelmää, jossa leveyksien ero ei ole vain päkiän kohdalla vaan myös kannassa ja kengän sisätilavuudessa. Sama sivu sanoo, että tärkein yksittäinen tekijä sovituksessa on kanta: kantakupin pitää olla oikean kokoinen ensin, ja vasta sen jälkeen tarkistetaan päkiän leveys, koska sitä aluetta on helpompi muokata jälkikäteen. Jos vaihdat merkkiä, Edea muistuttaa erikseen, etteivät leveydet vastaa muiden valmistajien leveyksiä.
Näin mittaat jalan kotona
- Pue jalkaan luistinsukka. Luistintohtorin ohje on ohut, hyvin istuva urheilusukka, mieluiten saumaton, ja vain yhdet sukat kerrallaan. Villasukka ei kuulu luistimeen.
- Seiso suorana paperin päällä, paino tasaisesti molemmilla jaloilla, polvet kevyesti koukussa. Edean oma ohje on sama asento mutta paljain jaloin, joten pane muistiin kumman ohjeen mukaan mittasit.
- Pyydä toista piirtämään ääriviiva niin, että viiva vastaa jalkaa: kynä sopivasti kallellaan, ettei kärki työnny jalan alle mutta ei myöskään kopioi jalkaa liian isona.
- Mittaa kummankin jalan suurin pituus kantapäästä pisimmän varpaan kärkeen millimetreinä ja valitse suurempi lukema.
- Mittaa myös jalan ympärys: mittanauha viistosti päkiän leveimmästä kohdasta, kevyesti kireällä, molemmat jalat, suurempi lukema käyttöön. Pituus ja ympärys yhdessä kertovat leveystarpeen.
- Mittaa iltapäivällä. Edea sanoo suoraan, ettei aamulla istualtaan tehty mittaus anna oikeaa kokoa, koska kuormitettuna ja lämmenneenä jalka voi kasvaa viisi prosenttia.
Liikkeessä on vielä pohjallistesti. Ota pohjallinen ulos ja seiso sen päällä: sopivassa luistimessa pohjallista ei juuri näy jalan alta. Luistintohtori huomauttaa, että menetelmä on vain summittainen, koska erikokoisissa luistimissa voi olla samankokoiset pohjalliset. Käytössä pohjalliseen painuu jalan kuva, ja se paljastaa loput: sopivassa kengässä varpaiden jäljet ovat terävät ja pikkuvarpaalla on tilaa mutta kenkä ei ole väljä, kun taas liian isossa pohjallinen on nukkaantunut eivätkä jäljet ole teräviä.
Sovituksessa varpaiden kärjet saavat välillä kevyesti hipaista luistimen kärkeä, mutta kosketus ei saa tuntua ikävältä eikä jalka saa liikkua niin, että varpaat iskeytyvät kärkeen. Polvien koukistaminen voi riittää poistamaan kosketuksen. Kantapää koputetaan lattiaan ennen nauhoitusta, jotta se menee kunnolla kantakuppiin.
Kasvuvara: mitä valmistajat oikeasti sanovat
Ohjeet menevät tässä ristiin, ja ero on syytä erottaa kahdeksi eri asiaksi. Sovitusvara tarkoittaa sitä, paljonko jalan mittaan lisätään oikeaa kokoa määritettäessä. Kasvuvara tarkoittaa sitä, ostetaanko lisäksi tarkoituksella liian isot.
- Sovitusvara. Edea: aikuisella enintään 5 millimetriä, lapsella enintään 10. Risport: kilpaluistelijalla ja aikuisella enintään 10 millimetriä, lapsella enintään 15. Luistintohtori pitää Risportin lukuja liian väljinä.
- Kasvuvara. Edea sallii kasvavalle lapselle enintään kaksi kokoa eli 10 millimetriä ja sanoo, ettei sen yli kannata mennä, koska se voi haitata suoritusta ja aiheuttaa vammoja. Intersportin varusteopas sanoo, että kasvavalle jalalle kantapään ja luistimen väliin voi jäädä 1-2 senttimetriä tyhjää tilaa. Luistintohtorin kanta on jyrkin: kasvuvara on väärä ajattelutapa, luistimen pitää olla sopiva koko ajan, ja kun jalka kasvaa, hankitaan uudet.
Risport ei ota kasvuvaraan kantaa lainkaan, joten sen 15 millimetriä ei ole kasvuvaraa vaan sovitusvara. Jos nämä lasketaan yhteen, lopputulos on kaksi numeroa liian iso luistin.
Ero ei ole makuasia. Liian isossa luistimessa jalka liikkuu kengässä, mikä synnyttää hiertymiä. Löysä kertyy jonnekin: jos se tulee jalkaterän alueelle, kenkään tulee pahimmillaan lapikasmainen nokka, ja jos löysää on varressa, nauhakujaan tulee äkillinen levenemä tai ryppyjä ja varsi murtuu nopeasti. Luistintohtori huomauttaa, ettei takuu kata vikoja, jotka johtuvat liian isoista luistimista.
Pienimmille on olemassa myös säädettävät harjoitusluistimet, joissa pituus säätyy useamman numeron verran. Ne ratkaisevat kustannuskysymyksen ensimmäisillä jääkerroilla, mutta eivät anna samaa tukea kuin kiinteä kenkä. Kasvuvarasuositus kannattaa lukea suosituksena eikä sääntönä: valmistajien luvut ovat ylärajoja, eivät tavoitteita.
Luistintyypit ja miten koko eroaa
Kaukaloluistin eli hokkari
Numerointi on US-johdettu, sovitus napakka, ja kantapään pitää lukittua kantakuppiin. Leveys valitaan D:n ja EE:n väliltä tai Fit-asteikolta. Koko haetaan valmistajan senttimetritaulukosta, ei kenkänumerosta.
Taitoluistin
Koko ilmoitetaan millimetreinä. Edean koot etenevät viiden millimetrin välein, ja sovitusvaraa on aikuisella viisi ja lapsella kymmenen millimetriä. Risportilla mondo-koko on jalan pituus plus valmistajan lisävara. Kenkä ja terä ostetaan usein erikseen, ja terän koko määräytyy kengän mukaan. Kenkä valitaan luistelijan painon ja liikkeiden mukaan: 15-kiloinen luistelukoululainen tarvitsee eri kengän kuin 60-kiloinen aikuinen, vaikka liikkeet olisivat samat.
Maalivahdin luistin
Sovitusperiaate on sama kuin kenttäpelaajalla. Bauerin leveysmerkinnät ovat D ja EE, kalliimmissa malleissa Fit-asteikko, ja CCM:llä tapered, regular ja wide.
Retkiluistin
Retkiluistimessa ei ole omaa kenkää lainkaan. Terä kiinnitetään siteellä monoon tai tukevaan kenkään, joten koko määräytyy kokonaan kengän mukaan. Terän pituus valitaan käyttötavan mukaan: lyhyempi terä kääntyy ketterämmin, pitkä liukuu pidemmälle ja on vakaampi suoralla järvijäällä.
Vapaa-ajan luistin
Pehmeävartiset vapaa-ajan luistimet myydään usein suoraan kenkänumeroilla. Ne ovat mukavia ensimmäisillä kerroilla, mutta antavat vähemmän sivuttaistukea, mikä näkyy heti kun vauhti kasvaa.
Terän pituus seuraa kokoa, ja siinäkin on merkkiero
Kun luistinkoko on selvillä, terän pituus tulee suoraan sen mukana. Bauerin Tuuk-taulukossa D-lestin senioriterät menevät parittain: koot 6 ja 6,5 saavat 254 millimetrin terän, koot 7 ja 7,5 saavat 263 millimetriä ja niin edelleen. EE-lestissä sama numero saa usein askeleen pidemmän terän, koska leveämpi kenkä on myös hieman pidempi.
| Luistinkoko | CCM:n terän pituus (mm) | Bauer Tuuk, D-lesti (mm) |
|---|---|---|
| 1.0 | 215 | 212 |
| 2.0 | 221 | 221 |
| 3.0 | 230 | 230 |
| 4.0 | 238 | 238 |
| 5.0 | 247 | 246 |
| 6.0 | 255 | 254 |
| 7.0 | 263 | 263 |
| 8.0 | 271 | 272 |
| 9.0 | 280 | 280 |
| 10.0 | 287 | 288 |
| 11.0 | 295 | 296 |
| 12.0 | 304 | 306 |
Bauerin Tuuk-taulukon lastenterät ovat Y06 150 millimetriä, Y08 166, Y10 180, Y11 191, Y12 198 ja Y13 207 millimetriä. Tuuk-taulukossa näkyy myös pohjoismainen erikoisuus: juniorikokoinen Bandy Runner on merkitty saatavaksi vain Eurooppaan, kun taas senioriosion Bandy Runnerissa vastaavaa rajausta ei ole.
Teroitus: kyse on uran säteestä, ei syvyydestä
Moni luulee luistimen olevan väärän kokoinen, kun kyse on teroituksesta. Terän alle hiotaan kovera ura, ja se ilmoitetaan tuumina tai milleinä. Suomen Taitoluisteluliiton haastattelema teroittaja sanoo asian täsmällisesti: numero viittaa ympyrän säteeseen, ja mitä isompi säde, sitä loivempi kaari. Logiikka menee siis käänteisesti, pienempi numero tarkoittaa syvempää uraa ja parempaa pitoa. CCM käyttää suomenkielisellä sivullaan samaa termiä, kovera hionta eli radius of hollow.
Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut tapana hioa hyvin pieni säde: uran säde vaihtelee Suomessa usein 8-11 millimetrin välillä. Venäläiset luistelevat enemmän 16-21 millimetrin säteellä. Syvä ura pureutuu jäähän tiukemmin, mutta vaikeuttaa liukua ja tekee käännöksistä raskaampia; loivempi ura tuo liukua ja kehittää luistelijan taitoa. Kyse on tottumuksesta, ei tasosta: sama lähde korostaa, että sekä huippu- että aloittelija voi luistella kummalla tahansa. Vaihto kannattaa tehdä kisakauden jälkeen ja aste kerrallaan.
CCM lisää oman muuttujansa: teroitus mukautetaan pelaajan painon, iän ja mieltymysten mukaan, koska aikuinen ei tarvitse yhtä syvää teroitusta kuin lapsi, kun suurempi kehonpaino painaa terän jäähän itsestään.
Uran lisäksi terällä on profiili eli pituussuuntainen kaari. CCM:n mukaan aloittelijoille ja lapsille riittää yleensä vakioprofiili, joka antaa leveän luistelupinnan ja vakauden, kun taas kokeneemmat pelaajat voivat valita erikoisprofiileja tai yhdistelmäsäteitä. Liian aikaisin valittu edistynyt profiili voi vaikeuttaa tasapainon löytämistä. Teroitusvälistä CCM sanoo, että juniorijääkiekossa teroitetaan usein kerran viikossa, mieluiten ennen ottelua. Taitoluistelupuolella Suomen Taitoluisteluliiton aineisto ei anna kiinteää väliä vaan neuvoo pitämään terän tasaisen hyvässä kunnossa. Yksinkertainen testi on vetää kynttä kevyesti terän kanttia pitkin: terävä terä viilaa hieman kynnen pintaa.
Merkit siitä, että luistin on väärän kokoinen
Liian pieni
- Varpaiden kärkiin kohdistuu jatkuva paine, ei vain kevyt kosketus.
- Kynnen alle tulee verenpurkauma eli musta varvas.
- Varpaat puutuvat tai kramppaavat, jalat ovat jatkuvasti kylmät.
- Nauhakuja levenee ja iltti pullistuu ulospäin, koska jalka ei mahdu kunnolla sisään, eikä kenkä enää tue nilkkaa suunnitellusti.
- Liian pieni luistin on Luistintohtorin mukaan yleensä liian kapea, koska liian lyhyt sattuu heti varpaisiin.
Liian iso
- Kantapää nousee kantakupista, vaikka nauhat on sidottu.
- Nauhoja joutuu kiristämään yli, mikä kaventaa nauhakujaa ja repii nauhanreikiä.
- Pohjallisessa näkyy epätarkka jalan kuva ja nukkaantunut pinta.
- Varsi murtuu nopeasti, ja nauhakujaan tulee äkillinen levenemä tai ryppyjä.
Suuruusluokasta on yksi usein siteerattu luku. Luistintohtorin oppaassa lainataan Edean julkaisemaa havaintoa, jonka mukaan 95 luistelijan otoksessa 89 prosentilla oli yhdestä neljään numeroa liian iso kenkä. Opas sanoo itse, että otos on pieni ja voi olla vinoutunut, mutta että suunta vastaa sen omaa kokemusta ja koskee myös jääkiekkoilijoita.
Yleisimmät ostovirheet
- Ostetaan kenkänumerolla. Luistimen numero on eri asteikolla ja lestivara on toinen. Ainoa riidaton yksikkö on jalan pituus millimetreinä.
- Mitataan vain toinen jalka. Luistin valitaan aina pidemmän jalan mukaan.
- Sovitetaan paksuilla sukilla. Villasukka vääristää sekä pituuden että leveyden.
- Valitaan leveys vahingossa. Jos liikkeessä on vain D-lestiä, moni ostaa pituutta lisää saadakseen leveyttä.
- Ostetaan liian jäykkä malli. Kenkä, joka on painoon ja tasoon nähden liian kova, ei elä jalan mukana ja hiertää.
- Luotetaan lämpömuovaukseen liikaa. Grafin ohje on 100 asteen uuni ja 3-4 minuuttia, nauhoitus niin auki että jalka menee kenkään painamatta, sitten kevyt nauhoitus ja seisonta polvet lievästi eteen työnnettyinä. Edean kenkiä ei saa uunittaa lainkaan, vain paikalliset lämpökäsittelyt ovat sallittuja. Luistintohtori muotoilee rajan selvästi: lämpökäsittely parantaa hyvältä tuntuvaa kenkää, mutta ei tee epäsopivista kengistä edes välttäviä.
- Luovutetaan liian aikaisin. Uuden luistimen sisäänajo voi vaatia jopa parikymmentä luistelukertaa, ja kotona kävely nopeuttaa muokkautumista.
Jos jokin tuntuu väärältä vielä sisäänajon jälkeen, kyse on harvoin siitä, ettei mitään olisi tehtävissä. Paikalliset lämpökäsittelyt, venytykset, pohjalliset ja nauhoitustekniikka ratkaisevat monta ongelmaa, mutta yksikään niistä ei korvaa oikeaa numeroa ja oikeaa lestiä.