Jalkapallon säännöt mahtuvat yhteen kirjaan, jossa on 17 pykälää. Niitä ylläpitää International Football Association Board (IFAB), ja Suomessa Palloliitto valvoo ylimpänä elimenä, että IFABin vahvistamia ja FIFAn julkaisemia sääntöjä noudatetaan. Käytännössä katsojaa kiinnostavat kuitenkin vain muutamat kohdat: milloin tulee keltainen ja milloin punainen, mistä vapaapotku potkaistaan, kuinka pitkä ottelu on ja mihin VAR saa puuttua. Tämä juttu käy ne läpi järjestyksessä, kansallisine poikkeuksineen. Sääntö- ja mittaluvut on tarkistettu IFABin Laws of the Game 2026/27 -kirjasta ja Palloliiton Jalkapallosäännöt 2026 -kirjasta, kansalliset seuraamukset varoitus- ja kentältäpoistomääräyksistä 2026 ja lasten ja nuorten poikkeukset Kaikki Pelaa -säännöistä.
Jalkapallon 17 pelisääntöä pähkinänkuoressa
Numerointi kannattaa opetella, koska erotuomarit ja lajimedia viittaavat sääntöihin numerolla: ”sääntö 12” tarkoittaa aina kiellettyä peliä ja ”sääntö 11” paitsiota. Järjestys on: 1 pelikenttä, 2 pallo, 3 pelaajat, 4 pelaajien varusteet, 5 erotuomari, 6 muu erotuomaristo, 7 ottelun kesto, 8 pelin aloittaminen ja jatkaminen, 9 pallo pelissä ja poissa pelistä, 10 lopputuloksen määrittäminen, 11 paitsio, 12 kielletty peli ja sopimaton käytös, 13 vapaapotkut, 14 rangaistuspotku, 15 rajaheitto, 16 maalipotku ja 17 kulmapotku.
Sääntökirjaan kuuluu numeroitujen sääntöjen lisäksi videoerotuomariprotokolla sekä joukko erillisiä ohjeistuksia: väliaikaiset kentältäpoistot, edestakaiset vaihdot, aivotärähdysvaihdot, kentän ulkopuolinen hoito, rajaheiton ja maalipotkun laskentaprotokolla sekä Vain kapteeni -ohjeistus. Ne eivät ole numeroituja sääntöjä, mutta niillä on sama sitovuus silloin kun kilpailu on ottanut ne käyttöön.
Kentän ja pallon viralliset mitat
Kenttä on suorakaide, jossa sivurajan on oltava pidempi kuin päätyrajan. Kansallisissa otteluissa mittahaarukka on väljä ja kansainvälisissä kapeampi; kumpaankin pätee, että kilpailu saa itse määrätä mitat haarukan sisältä. Etäisyydet mitataan rajan ulkoreunasta, sillä rajat kuuluvat siihen alueeseen, jota ne rajoittavat. Rangaistuspotkupiste mitataan kuitenkin merkin keskeltä päätyrajan takareunaan.
| Kohde | Mitta |
|---|---|
| Sivurajan pituus, kansallinen | 90-120 m |
| Päätyrajan pituus, kansallinen | 45-90 m |
| Sivurajan pituus, kansainvälinen | 100-110 m |
| Päätyrajan pituus, kansainvälinen | 64-75 m |
| Maalitolppien välinen etäisyys | 7,32 m |
| Yläriman alareuna maasta | 2,44 m |
| Rangaistusalue tolpan sisäreunasta | 16,5 m |
| Maalialue tolpan sisäreunasta | 5,5 m |
| Rangaistuspotkupiste päätyrajasta | 11 m |
| Keskiympyrän säde | 9,15 m |
| Rangaistusalueen kaari potkupisteestä | 9,15 m |
| Kulma-alueen säde | 1 m |
| Kulmalipputangon korkeus | vähintään 1,5 m |
| Rajojen leveys | enintään 12 cm |
| Pallon ympärysmitta | 68-70 cm |
| Pallon paino ottelun alussa | 410-450 g |
| Pallon ilmanpaine merenpinnan tasolla | 0,6-1,1 ilmakehää |
Peliaika, lisäaika ja jatkoaika
Ottelu kestää kaksi 45 minuutin puoliaikaa, ellei erotuomarin ja joukkueiden kesken sovita kilpailumääräysten sallimalla tavalla toisin. Puoliaikatauko saa olla enintään 15 minuuttia. Kello ei pysähdy pelikatkoilla, joten menetetty aika korvataan lisäajalla puoliajan lopussa.
Erotuomari lisää aikaa muun muassa pelaajavaihdoista, loukkaantuneiden arvioinnista ja siirtämisestä, pelin viivyttämisestä, henkilökohtaisista rangaistuksista, VAR-tarkastuksista ja videotarkasteluista, maalien juhlinnoista sekä kilpailumääräysten sallimista tauoista. Juomatauko ei saa ylittää minuuttia, vilvoittelutauko on 90 sekunnista kolmeen minuuttiin. Neljäs erotuomari näyttää lisäajan vähimmäismäärän puoliajan viimeisen minuutin lopulla. Erotuomari voi lisätä aikaa vielä sen jälkeen, mutta ei vähentää. Ensimmäisen puoliajan ajanoton virhettä ei saa hyvittää muuttamalla toisen puoliajan kestoa.
Jos rangaistuspotku on potkaistava tai uusittava puoliajan päättyessä, puoliaikaa jatketaan kunnes potku on suoritettu. Kun kilpailumääräykset vaativat voittajan tasapelistä, sallittuja keinoja ovat vain vierasmaalisääntö, kaksi enintään 15 minuutin jatkoajan puoliaikaa ja rangaistuspotkukilpailu. Näitä voi myös yhdistellä. Huomaa, että sääntökirjan suomenkielinen termi muuttui kaudeksi 2026: aiempi ”jatko-ottelu” on nyt ”jatkoaika”.
Rangaistuspotkukilpailu lyhyesti
Molemmat joukkueet potkaisevat viisi potkua vuorotellen, ja jokaisen potkun potkaisee eri pelaaja. Jos tilanne on tasan viiden potkun jälkeen, jatketaan kunnes ero syntyy samalla potkumäärällä. Kilpailuun saavat osallistua vain ne pelaajat, jotka ovat ottelun päättyessä kentällä tai tilapäisesti sen ulkopuolella. Jos joukkueella on enemmän pelaajia kuin vastustajalla, sen on vähennettävä pelaajamääränsä samaksi. Ottelun aikana kentältä poistettu pelaaja ei saa potkaista.
Kortit: milloin keltainen ja milloin punainen
Keltainen kortti tarkoittaa varoitusta ja punainen kentältäpoistoa. Kortin voi näyttää vain pelaajalle, vaihtopelaajalle, pois vaihdetulle pelaajalle tai taustahenkilölle. Kaksi varoitusta samassa ottelussa johtaa punaiseen korttiin, ja punaisen voi saada myös suoraan. Erotuomarin rankaisuvalta alkaa siitä hetkestä, kun hän astuu kentälle ottelua edeltävässä tarkastuksessa, ja kestää siihen asti kun hän poistuu ottelun jälkeen, rangaistuspotkukilpailu mukaan lukien.
Varoitettavat rikkomukset
- pelin jatkamisen viivyttäminen
- protestointi sanoin tai elein
- kentälle tuleminen, palaaminen tai tarkoituksellinen poistuminen ilman lupaa
- sääntömääräisen etäisyyden noudattamatta jättäminen erotuomaripallossa, kulmapotkussa, vapaapotkussa tai rajaheitossa
- jatkuva sääntöjen rikkominen, jota ei ole sidottu mihinkään tiettyyn rikemäärään
- epäurheilijamainen käytös, kuten näytteleminen tai lupaavan hyökkäyksen katkaiseminen käsivirheellä
- erotuomarin videotarkastelualueelle meneminen tai videotarkastelun merkin liiallinen käyttö
Maalin juhlinnassa varoitus tulee, jos pelaaja kiipeää turva-aidalle, elehtii provosoivasti, peittää kasvonsa naamiolla tai riisuu paitansa. Varoitus annetaan silloinkin, kun maali lopulta hylätään.
Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset
- maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen tarkoituksellisella käsivirheellä
- maalin tai ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen rikkeellä, kun rike ei ollut yritys pelata palloa
- raaka peli eli taklaus tai kamppailu, joka vaarantaa vastustajan turvallisuuden
- väkivaltainen käytös, pureminen tai sylkeminen
- hävytön, loukkaava tai solvaava kielenkäyttö ja eleet
- toinen varoitus samassa ottelussa
- videohuoneeseen meneminen
Jos puolustaja vie ilmeisen maalintekomahdollisuuden rangaistusalueella yrittäessään aidosti pelata palloa, seurauksena on rangaistuspotku ja varoitus, ei punaista. Jos kyse oli kiinnipitämisestä, repimisestä tai työntämisestä ilman mahdollisuutta pelata palloa, pelaaja poistetaan kentältä.
Suomessa kortit kertyvät pelikielloiksi
Suomessa varoitusten kertyminen on henkilökohtaista ja sarjakohtaista, ja pelaajana tai taustahenkilönä saadut varoitukset lasketaan yhteen. Sarjamuotoisissa sarjoissa yhden ottelun pelikielto tulee ensimmäisistä neljästä varoituksesta, seuraavista neljästä, sitten seuraavista kolmesta ja sen jälkeen aina seuraavista kahdesta. Kertymäsääntö on voimassa kaikissa 14-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjoissa. Suomen Cupissa, Regions’ Cupissa ja Roots Cupissa pelikielto tulee jo kahdesta varoituksesta ja sen jälkeen aina kahden välein. Suomen Cupissa kertymä lasketaan vasta kolmannelta kierrokselta alkaen, ja varoitustili nollataan ennen välierää. Jos pelaaja tai taustahenkilö saa kauden aikana kolme pelikieltoa, seurauksena on yhden ottelun ylimääräinen pelikielto.
Punaisesta kortista seuraa automaattinen pelikielto kentältäpoiston syyn mukaan. Alla oleva taulukko on Palloliiton varoitus- ja kentältäpoistomääräyksistä 2026, ja luvut tarkoittavat otteluita. Nolla ei tarkoita, ettei teolla olisi seurauksia: 11-vuotiaissa ja sitä nuoremmissa toimitaan Kaikki Pelaa -ohjelman mukaisesti ja tapaus voidaan tarvittaessa viedä kurinpitokäsittelyyn.
| Koodi | Kentältäpoiston syy | Aikuiset ja nuoret P/T 14-21 | P/T 12-13 (lasketaan pelikieltokertymään) | P/T 11 ja nuoremmat (tarvittaessa kurinpitokäsittely) |
|---|---|---|---|---|
| H | Raaka peli | 2 | 1 | 0 |
| I | Väkivaltainen käytös | 2 | 2 | 0 |
| J | Sylkeminen toisen päälle tai kohti | 2 | 2 | 0 |
| K | Maalin estäminen tarkoituksellisella käsivirheellä | 2 | 0 | 0 |
| L | Ilmeisen maalintekomahdollisuuden estäminen | 2 | 0 | 0 |
| M | Hävytön, loukkaava tai solvaava kielenkäyttö tai eleet | 2 | 2 | 0 |
| N | Toinen varoitus samassa ottelussa | 1 | 0 | 0 |
Jos pelaaja poistetaan kentältä kahdesta varoituksesta, nämä kaksi varoitusta eivät kerrytä varoituskertymää. Suoran punaisen kortin saanut pelaaja sen sijaan säilyttää aiemmat varoituksensa kertymässä.
Vapaapotkut: suora, epäsuora ja muuri
Suorasta vapaapotkusta voi tehdä maalin suoraan. Epäsuorasta ei: jos pallo menee vastustajan maaliin koskematta toiseen pelaajaan, tuomitaan maalipotku. Erotuomari osoittaa epäsuoran nostamalla kätensä pään yläpuolelle ja pitää merkin, kunnes pallo koskee toista pelaajaa, menee pois pelistä tai on selvää ettei maalia voi syntyä.
Suora vapaapotku tuomitaan, kun pelaaja taklaa, hyppää päälle, potkaisee, työntää, lyö, kamppaa tai kamppailee holtittomasti, piittaamattomasti tai kohtuutonta voimaa käyttäen. Sama koskee käsivirhettä, kiinnipitämistä, etenemisen estämistä kontaktilla, puremista ja sylkemistä sekä esineen heittämistä. Epäsuora vapaapotku tulee vaarallisesta pelistä, etenemisen estämisestä ilman kontaktia, protestoinnista ja maalivahdin rikkeistä omalla rangaistusalueella.
Etäisyyssääntö on 9,15 metriä. Vastapelaajien on oltava vähintään sen päässä pallosta, kunnes pallo on pelissä, elleivät he seiso omalla päätyrajallaan maalitolppien välissä. Kun kolme tai useampi puolustaja muodostaa muurin, hyökkäävän joukkueen pelaajien on pysyttävä vähintään metrin päässä muurista. Jos hyökkääjä menee lähemmäs, tuomitaan epäsuora vapaapotku. Nopea vapaapotku on sallittu, ja jos liian lähellä oleva vastustaja sattuu estämään pallon kulun, peli jatkuu. Tarkoituksellinen nopean potkun estäminen on varoituksen paikka.
Rangaistuspotku ja sen tarkat ehdot
Rangaistuspotku tuomitaan suoran vapaapotkun aiheuttavasta rikkeestä puolustavan joukkueen omalla rangaistusalueella. Pallon on oltava paikallaan potkupisteellä, ja potkaisijan on oltava selvästi tunnistettu. Kaikkien muiden paitsi potkaisijan ja maalivahdin on oltava vähintään 9,15 metrin päässä potkupisteestä, potkupisteen takana, kentällä ja rangaistusalueen ulkopuolella.
Maalivahdin on pysyttävä päätyrajalla tolppien välissä kasvot potkaisijaan päin, eikä hän saa koskea tolppiin, ylärimaan tai verkkoon. Potkuhetkellä ainakin osan toisesta jalasta on oltava päätyrajalla, sen yläpuolella tai takana. Harhauttaminen vauhdinoton aikana on sallittua, mutta harhauttaminen vauhdinoton päätyttyä ei: siitä seuraa epäsuora vapaapotku ja varoitus potkaisijalle. Epäsuora vapaapotku tuomitaan myös silloin, kun pallo potkaistaan taaksepäin tai potkun potkaisee joku muu kuin tunnistettu potkaisija. Näistä kahdesta vain jälkimmäinen tuo varoituksen, ja se annetaan potkun tosiasiassa suorittaneelle pelaajalle.
Maalivahdin rikkomuksessa on kolme eri lopputulosta. Jos pallo menee maaliin, maali hyväksytään. Jos maalivahti torjuu rikkoen, potku uusitaan ja maalivahtia huomautetaan ensimmäisellä kerralla, seuraavista tulee varoitus. Jos pallo menee ohi tai osuu maalikehikkoon, potku uusitaan vain siinä tapauksessa, että maalivahdin rike selvästi vaikutti potkaisijaan.
Kaksoiskosketus tarkennettiin kaudeksi 2026. Jos potkaisija osuu palloon vahingossa molemmilla jaloilla tai pallo osuu hänen toiseen jalkaansa heti potkun jälkeen, ratkaisu riippuu lopputuloksesta: maalista potku uusitaan, epäonnistuneesta potkusta tuomitaan epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle. Tahallisesta toisesta kosketuksesta seuraa aina epäsuora vapaapotku. Kaudesta 2026/27 alkaen potkaisijaa ei enää automaattisesti varoiteta silloin, kun hän ja maalivahti rikkovat samanaikaisesti.
Rajaheitto, kulmapotku ja maalipotku
Rajaheitossa heittäjän on seistävä kasvot kenttään päin, molemmat jalat osittain sivurajalla tai maassa sen ulkopuolella, ja heitettävä pallo molemmin käsin pään takaa ja yli siitä kohdasta, josta pallo meni ulos. Vastapelaajien on oltava vähintään kahden metrin päässä. Rajaheitosta ei voi tehdä maalia suoraan. Jos heitto tehdään väärin, rajaheitto siirtyy vastustajalle.
Maalipotku potkaistaan mistä tahansa maalialueelta, ja vastustajien on oltava rangaistusalueen ulkopuolella kunnes pallo on pelissä. Maalipotkusta voi tehdä maalin suoraan. Kulmapotku suoritetaan siltä kulma-alueelta, joka on lähimpänä kohtaa, jossa pallo ylitti päätyrajan. Vastapelaajien on oltava vähintään 9,15 metrin päässä kulma-alueen kaaresta. Pallon ei tarvitse poistua kulma-alueelta ollakseen pelissä, eikä kulmalipputankoa saa siirtää.
Kaudesta 2026 alkaen kulmapotku on myös maalivahdin ajanpeluun rangaistus. Jos maalivahti hallitsee palloa käsin tai käsivarsin yli kahdeksan sekuntia, vastustaja saa kulmapotkun aiemman epäsuoran vapaapotkun sijaan. Erotuomari laskee viimeiset viisi sekuntia näkyvästi nostetulla kädellä. Potku annetaan siltä kulma-alueelta, joka on lähimpänä maalivahdin sijaintia rangaistuksen määräämishetkellä.
Vaihdot: montako ja miten
Virallisissa kilpailuissa pelaajavaihtojen enimmäismäärän, enintään viisi, määrittää FIFA, maanosaliitto tai kansallinen liitto. Miesten ja naisten ylimmissä sarjoissa ja A-maaotteluissa, joissa viisi vaihtoa on sallittu, kumpikin joukkue saa käyttää enintään kolme vaihtotapahtumaa. Puoliaikatauolla tehdyt vaihdot eivät kuluta vaihtotapahtumaa. Kilpailumääräyksissä on määrättävä, montako vaihtopelaajaa nimetään, kolmesta viiteentoista.
Vaihtopelaaja saa tulla kentälle vain pelikatkolla, keskirajalta, vaihdettavan pelaajan poistuttua ja erotuomarin luvalla. Vaihto on suoritettu sillä hetkellä, kun vaihtopelaaja astuu kentälle. Aikuisten A-maajoukkueiden ystävyysotteluissa saa nimetä viisitoista vaihtopelaajaa, joista kahdeksaa saa käyttää, tai yhtätoista jos joukkueet sopivat siitä ja kertovat erotuomarille ennen ottelua; vaihtotapahtumien rajoitus koskee näitäkin otteluita. Muissa kuin virallisissa kilpailuotteluissa vaihtoja saa tehdä enemmän, jos joukkueet sopivat määrästä ja kertovat siitä erotuomarille ennen ottelua. Jos sopua ei synny, sallitaan kuusi vaihtoa kummallekin.
Edestakaiset vaihdot ovat sallittuja vain juniori-, JKKI-, erityisryhmä- ja grassroots-jalkapallossa kansallisen liiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä. Suomessa ne ovat käytössä lasten ja nuorten sarjoissa.
VAR: mihin se puuttuu ja mihin ei
Videoerotuomari saa avustaa erotuomaria vain viidessä kategoriassa ja vain, jos kyseessä on selkeä ja ilmeinen virhe tai vakava huomaamatta jäänyt tapahtuma:
- maali tai ei maalia
- rangaistuspotku tai ei rangaistuspotkua
- punainen kortti, mukaan lukien selvästi virheellisestä toisesta varoituksesta seurannut punainen
- rangaistuksen kohdentaminen väärälle pelaajalle, kummassa joukkueessa tahansa
- selvästi virheellisesti tuomittu kulmapotku, jos kilpailu on ottanut tämän kohdan käyttöön
Kaikki muu jää tarkastelun ulkopuolelle. Vapaapotkuja keskikentällä, rajaheittoja tai tavallisia keltaisia kortteja ei tarkasteta. Erotuomarin on aina tehtävä ensin oma päätöksensä, eikä hän voi jättää ratkaisua tekemättä ja siirtää sitä videolle. Alkuperäistä päätöstä ei muuteta, ellei tarkastelu osoita sitä selkeäksi ja ilmeiseksi virheeksi. Videotarkastelun voi aloittaa vain erotuomari, ja lopullinen päätös on aina hänen. Aikarajaa tarkastelulle ei ole, koska tarkkuus menee nopeuden edelle.
Pelaaja tai taustahenkilö, joka menee erotuomarin videotarkastelualueelle tai näyttää liiallisesti TV-merkkiä, saa varoituksen. Videohuoneeseen menevä poistetaan kentältä. Ottelua ei myöskään mitätöidä sillä perusteella, että VAR-teknologia pettää tai videoerotuomari tekee virheen.
Lista laajeni kaudeksi 2026/27, kun IFAB hyväksyi muutokset 140. yleiskokouksessaan 28. helmikuuta 2026. Uutta on kolme asiaa. Ensinnäkin punainen kortti, joka syntyi selvästi virheellisestä toisesta varoituksesta, on nyt tarkastettavissa. Toiseksi väärään osoitteeseen mennyt kortti voidaan korjata myös silloin, kun erotuomari on rankaissut väärää joukkuetta; aiemmin tarkastus rajoittui rikkoneen joukkueen sisällä tapahtuneeseen sekaannukseen. Kolmanneksi kulmapotkutarkastus tuli mukaan, mutta se ei ole pakollinen osa protokollaa, vaan kukin kilpailu päättää erikseen sen käyttöönotosta. Jos kulmapotku ehditään potkaista nopeasti, päätöstä ei enää muuteta.
Rajaus säilyi silti tiukkana. Väärin kohdennetussa kortissa tarkastellaan vain tekijän henkilöllisyyttä, ei itse rikettä, ellei kyse ole maalista, rangaistuspotkusta tai suorasta punaisesta kortista. Palloliiton oma tiedote muutoksista puhuu lyhyesti rangaistuksen kohdentamisesta väärälle pelaajalle, mikä on epätarkka tiivistys: juuri se kohta oli protokollassa jo ennen uudistusta.
Paitsio lyhyesti
Pelaaja on paitsioasemassa, jos mikä tahansa pään, vartalon tai jalkojen osa on vastustajan kenttäpuolella ja lähempänä vastustajan päätyrajaa kuin sekä pallo että toiseksi alin vastustaja. Kädet ja käsivarret eivät vaikuta arviointiin, ja käsivarren ylärajana on kainalo. Paitsioasemassa oleminen ei sinänsä ole rikkomus. Rangaistus tulee vasta, kun pelaaja osallistuu aktiivisesti peliin: pelaa palloa, häiritsee vastustajaa tai saa etua kimmokkeesta tai torjunnasta. Paitsiota ei tuomita, jos pallo tulee suoraan maalipotkusta, rajaheitosta tai kulmapotkusta. Rangaistus on epäsuora vapaapotku rikkomuspaikasta. Paitsiotilanteen arviointi ratkaistaan sillä hetkellä, jolloin joukkuetoveri viimeksi koskettaa palloa, ei sillä hetkellä, jolloin paitsioasemassa oleva pelaaja saa pallon.
Miten säännöt ovat muuttuneet
Alla olevat vuosiluvut on tarkistettu IFABin omista aineistoista: taustasivulta vuosien 1863 ja 1886 osalta ja IFABin julkaisemista vanhoista sääntökirjoista vuoden 1925 paitsiomuutoksen osalta. Kausien 1924-25 ja 1925-26 sääntökirjojen sääntö 6 eroaa juuri tässä kohdassa: kolmesta vastustajasta tuli kaksi.
| Vuosi | Muutos | Tausta |
|---|---|---|
| 1863 | Ensimmäiset yleispätevät säännöt | Säännöt laadittiin Englannissa; IFABin oma historiikki käyttää tätä vuosilukua |
| 1886 | IFAB perustetaan | Tarve yhtenäisille säännöille kansainvälisissä otteluissa |
| 1913 | FIFA liittyy IFABiin | Sääntöjä ylläpitävä elin laajenee brittiliitoista maailmanlaajuiseksi |
| 1925 | Paitsiossa kolme puolustajaa muuttuu kahdeksi | Maalimäärien nostaminen; muutos näkyy IFABin sääntökirjoissa kausien 1924-25 ja 1925-26 välillä |
| 1970 | Keltainen ja punainen kortti käyttöön MM-kisoissa | Ken Astonin idea liikennevaloista kielimuurin ratkaisuksi |
| 1992 | Palautussääntö eli takaisinsyöttökielto | Ajanpeluun kitkeminen vuoden 1990 MM-kisojen jälkeen |
| 2018 | VAR kirjataan sääntöihin | Kokeilujakson jälkeen käyttöön myös MM-kisoissa |
| 2022 | Viisi vaihtoa pysyväksi | Koronakaudella 2020 aloitettu väliaikainen muutos vakinaistettiin |
| 2025 | Maalivahdin kahdeksan sekunnin sääntö | Epäsuora vapaapotku vaihtui kulmapotkuun, koska vanha rangaistus ei purrut |
| 2026 | Viiden sekunnin laskenta rajaheitoissa ja maalipotkuissa | Rajaheitto siirtyy vastustajalle, maalipotku muuttuu kulmapotkuksi |
Mikä muuttui kaudella 2026/27
IFABin 140. yleiskokous 28. helmikuuta 2026 keskittyi tehokkaaseen peliaikaan ja pelaajien käytökseen. Muutokset tulivat kansainvälisesti voimaan 1. heinäkuuta 2026, ja ne olivat käytössä jo kesän MM-kilpailuissa.
- Kenttäpelaajan, jota arvioidaan tai hoidetaan kentällä tai jonka loukkaantuminen katkaisee pelin, on poistuttava kentältä ja pysyttävä poissa minuutin ajan pelin jatkumisesta. Hoitohenkilökunnan pitää saada tehdä alkuarvio kentällä, mutta varsinainen hoito kuuluu kentän ulkopuolelle, ellei vamma ole vakava.
- Vaihdettavalla pelaajalla on kymmenen sekuntia aikaa poistua vaihtotaulun näyttämisestä. Erotuomari voi jättää rajan soveltamatta esimerkiksi silloin, kun vamma estää poistumisen ajoissa.
- Rajaheiton ja maalipotkun viivyttelystä käynnistyy näkyvä viiden sekunnin laskenta. Rajaheitto siirtyy vastustajalle ja maalipotku muuttuu vastustajan kulmapotkuksi.
- Videoerotuomariprotokolla laajeni neljästä viiteen kategoriaan.
- Ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemisestä ei enää anneta varoitusta, jos erotuomari soveltaa hyötysääntöä ja maali syntyy.
- Erotuomaripallo pudotetaan sille joukkueelle, joka olisi saanut pallon haltuunsa; jos erotuomari tai ulkopuolinen häiritsee peliä, pallo pudotetaan häiriön kohdalla.
- Asusteet ovat sallittuja, jos ne eivät ole vaarallisia ja ne on peitetty turvallisesti.
- Vain kapteeni -ohjeistus, eli se että vain kapteeni saa lähestyä erotuomaria tietyissä tilanteissa, muuttuu pakolliseksi kaikissa kilpailuissa 1. heinäkuuta 2027.
Suomi eroaa muusta maailmasta ajoituksessa
IFABin sääntömuutokset astuvat kansainvälisesti voimaan 1. heinäkuuta. Suomessa kansallisissa sarjoissa muutokset on perinteisesti otettu käyttöön vuodenvaihteessa, koska kausi pelataan keväästä syksyyn eikä keskellä kautta haluta vaihtaa sääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ajaa noin puoli vuotta jäljessä. IFABin keväällä 2025 hyväksymä paketti, kahdeksan sekunnin sääntö mukaan lukien, tuli Suomessa voimaan vasta kaudeksi 2026.
Kaudella 2026 tästä perinteestä poikettiin. Palloliiton hallitus hyväksyi 22. toukokuuta 2026 IFABin helmikuussa 2026 päättämien muutosten porrastetun käyttöönoton Veikkausliigan aloitteesta. Uudet säännöt tulivat Veikkausliigassa voimaan 13. kesäkuuta 2026, miesten Suomen Cupissa aikaisintaan samasta päivästä siinä vaiheessa, jossa mukana on mahdollisesti enää Veikkausliiga-joukkueita, ja kaikissa muissa kansallisissa sarjoissa vasta 1. tammikuuta 2027. Muutokset koskevat minuutin pakollista kentältä poistumista huollon jälkeen, kymmenen sekunnin aikaa poistua vaihdossa sekä viiden sekunnin laskentaa rajaheitoissa ja maalipotkuissa. Laskennan seuraamus on konkreettinen: jos pallo ei ole pelissä laskennan päättyessä, rajaheitto siirtyy vastustajalle ja viivästynyt maalipotku muuttuu vastustajan kulmapotkuksi. Jos vaihdettava pelaaja ei poistu kymmenessä sekunnissa, vaihtopelaaja pääsee kentälle vasta ensimmäisessä pelikatkossa sen jälkeen, kun peliä on jatkettu ja minuutti on kulunut.
Toinen selvä ero on VAR. Veikkausliigan vuosikokous linjasi marraskuussa 2025, ettei VAR tule täysimittaisesti käyttöön kaudelle 2026, ja että kauden 2027 osalta päätöksiä tehdään lisäselvitysten jälkeen kevään 2026 aikana. Järjestelmä on ollut pilottikäytössä muutamissa Veikkausliigan otteluissa kausina 2024 ja 2025. Vuonna 2026 päivitettyä VAR-protokollaa käytetään Suomessa vain niissä otteluissa, joissa VAR on käytössä: miesten Suomen Cupin välierissä, miesten ja naisten Suomen Cupin finaaleissa sekä Veikkausliigakarsinnassa.
Kolmas ero koskee väliaikaisia kentältäpoistoja. Sääntökirjan mukaan sin bin on mahdollinen nuorten, veteraanien, vammaisten ja ruohonjuuritason kilpailuissa kansallisen liiton, maanosaliiton tai FIFAn hyväksymänä, ja se voidaan ottaa käyttöön joko kaikkiin tai vain osaan varoitettavista rikkomuksista. Palloliiton sääntökirjassa on tästä oma huomautuksensa: väliaikaiset kentältäpoistot eivät ole käytössä Suomessa.
Nuorten ja lasten sarjojen poikkeukset Suomessa
Lasten ja nuorten kilpailutoiminnassa sovelletaan Kaikki Pelaa -ohjelmaa ja sen perusteella tehtyjä sarjakohtaisia määräyksiä. 11v11-peleissä noudatetaan normaaleja jalkapallosääntöjä, mutta pienpeleissä poikkeuksia on paljon.
Alla olevat poikkeukset perustuvat Kaikki Pelaa -sääntöjen tiivistelmään. Sarjakohtaiset pelaajamäärät, peliajat ja kenttäkoot vahvistetaan erikseen sarjakohtaisissa määräyksissä Tulospalvelussa, eivätkä ne ole tässä mukana. Osa säännöistä eroaa lasten (6-11-vuotiaat) ja nuorten (12 vuotta täyttäneet) välillä, ja ne on merkitty erikseen.
- Kortteja ei käytetä 11-vuotiaissa ja sitä nuoremmissa. Pelinohjaaja voi huomauttaa tai poistaa pelaajan kentältä sanallisesti, mutta joukkue jatkaa täysilukuisena.
- Vihreä kortti on lasten jalkapallon ainoa kortti. Sillä palkitaan ottelun jälkeen yksi pelaaja kummastakin joukkueesta reilusta pelistä.
- Etäisyyssääntö on 5,5 metriä 9,15 metrin sijaan alkupotkuissa, vapaapotkuissa, maalipotkuissa, kulmapotkuissa ja rangaistuspotkuissa. Lasten peleissä sama etäisyys koskee myös rajaheittoja ja sivurajakuljetuksia.
- Rangaistuspotkupiste on 7,5 metrin päässä maalirajasta.
- Rangaistusalueella tuomittu epäsuora vapaapotku potkaistaan rikkomuspaikkaa lähinnä olevasta rangaistusalueen rajan kohdasta, ei rikkomuspaikalta.
- Paitsiota ei ole 4v4- ja 5v5-peleissä. 10-11-vuotiaiden 8v8-peleissä on käytössä paitsioalue, joka alkaa rangaistusalueen tasalta ja ulottuu päätyrajalle. 12-vuotiaista alkaen 8v8-peleissä on normaali paitsiosääntö.
- Jokeripelaaja: joukkue saa lisäpelaajan kentälle, kun vastustaja johtaa vähintään viidellä maalilla, ja etu menetetään kun ero kaventuu kahteen. Nuorissa tämä koskee vain 5v5-pelejä ja 14-15-vuotiaiden 8v8-pelejä; 12-13-vuotiaiden 8v8:ssa jokeripelaajaa ei ole.
- Vaihdot ovat edestakaiset, ja lasten peleissä myös lentävät.
- Palautussääntö on porrastettu: 6-vuotiailla sitä ei ole, 7- ja 8-vuotiailla ensimmäinen palautus sallitaan ja ohjataan, 9-vuotiaista alkaen sääntö on normaali.
- Pallokoot: 3 kuusivuotiaista yhdeksänvuotiaisiin ja 4 ikäluokissa 10-13. Koko 5 on käytössä viimeistään 15-vuotiaiden sarjoissa. 14-vuotiaiden riviä ei Kaikki Pelaa -tiivistelmän taulukossa ole, joten heidän osaltaan pallokoko määräytyy sarjakohtaisissa määräyksissä.
Osio vanhenee lähivuosina. Palloliitto kertoi joulukuussa 2025, että jalkapallossa siirrytään uusiin pelimuotoihin kaudella 2027 ja futsalissa kaudella 2026-2027. Uudistuksessa 3v3 tulee uutena pelimuotona 7-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäluokkiin, 5v5-vaihe jatkuu 10-vuotiaisiin asti ja 8v8-vaihe 13-vuotiaisiin asti. Palloliiton koulutuspäällikkö Matti Lähitien mukaan tavoitteena on enemmän peliaikaa, pallokosketuksia ja pelitekoja pelaajaa kohden.
Usein kysytyt kysymykset
Montako pelaajaa joukkueella on oltava, jotta ottelu jatkuu?
Vähintään seitsemän. Ottelua ei aloiteta eikä jatketa, jos jommallakummalla joukkueella on kentällä alle seitsemän pelaajaa. Jos pelaajamäärä laskee sen alle siksi, että pelaajia on tarkoituksellisesti poistunut kentältä, erotuomarin ei ole pakko keskeyttää peliä heti, vaan hyötysääntöä voi soveltaa. Peliä ei kuitenkaan jatketa pallon mentyä pois pelistä.
Montako vaihtopelaajaa maaotteluun saa nimetä?
Virallisissa kilpailuissa kilpailumääräykset päättävät nimettävien määrän kolmen ja viidentoista väliltä, ja käytettäviä vaihtoja on enintään viisi. Aikuisten A-maajoukkueiden ystävyysotteluissa saa nimetä viisitoista vaihtopelaajaa, joista kahdeksaa saa käyttää. Jos joukkueet sopivat asiasta ja kertovat siitä erotuomarille ennen ottelua, käytettäviä vaihtoja voi olla jopa yksitoista.
Rangaistuspotku osui tolppaan ja maalivahti oli rikkonut. Uusitaanko potku?
Uusitaan vain, jos maalivahdin rikkomus selvästi vaikutti potkaisijaan. Jos maalivahti torjuu rikkoen, potku uusitaan aina ja maalivahtia huomautetaan ensimmäisellä kerralla. Jos pallo menee maaliin maalivahdin rikkomuksesta huolimatta, maali hyväksytään eikä potkua uusita.
Voiko VAR tarkastaa keltaisen kortin?
Tavallista keltaista ei. Kaudesta 2026/27 alkaen VAR voi kuitenkin tarkastaa punaisen kortin, joka syntyi selvästi virheellisestä toisesta varoituksesta, sekä tilanteen, jossa kortti meni väärälle pelaajalle. Rikettä itseään ei silloinkaan tarkasteta, ellei kyse ole maalista, rangaistuspotkusta tai suorasta punaisesta kortista.
Milloin uudet säännöt tulevat voimaan Suomen muissa sarjoissa?
Veikkausliigassa ne otettiin käyttöön 13. kesäkuuta 2026 ja miesten Suomen Cupissa aikaisintaan samasta päivästä siinä vaiheessa, jossa mukana on mahdollisesti enää Veikkausliiga-joukkueita. Kaikissa muissa kansallisissa sarjoissa, Veikkausliigakarsinta mukaan lukien, muutokset astuvat voimaan 1. tammikuuta 2027.
Miksi pelikieltoja voi tulla lisää kesken kauden?
Kolmas kauden aikana saatu pelikielto tuottaa yhden ottelun ylimääräisen pelikiellon, ja sama toistuu jokaisesta seuraavasta. Laskentaan otetaan mukaan myös varoituskertymästä tulleet kiellot, vaikka itse varoituskertymä nollattaisiin sarjan päättyessä.