Korisliiga ja Suomen koripallon sarjajärjestelmä 2026

Suomen koripallon sarjajärjestelmä on avoin pyramidi. Ylimmällä portaalla on Korisliiga, jossa kaudella 2026–2027 pelaa 12 joukkuetta, ja sen alla kaksi miesten I divisioonaa, naisten oma porras sekä alueelliset divisioonat aina harrastesarjoihin asti. Suomen Koripalloliitto myönsi 10. kesäkuuta 2026 pääsarjapaikat yhteensä 65 joukkueelle, mikä on liiton mukaan ennätys.

Sarjapaikka ei ratkea pelkästään kentällä. Jokaisella portaalla putoaminen on automaattista: Korisliigan runkosarjan viimeinen siirtyy I divisioona A:han ja I divisioona A:n finaalien voittaja nousee liigaan. Urheilullisen tuloksen päälle tulee kuitenkin sarjalisenssi, jossa tarkastellaan seuran taloutta, hallintoa, hallia ja juniorityötä. Jääkiekon Liigassa putoaminen on käytössä siirtymäkaudella 2026–2027 erityismallilla, jossa kolme viimeistä putoaa, ja pysyvän sarjamallin yksityiskohdat olivat syyskuussa 2026 vielä auki.

Suomen koripallosarjat ylhäältä alas

Koripalloliiton kilpailusäännöt jakavat kaiken kilpailutoiminnan neljään luokkaan. Luokka määrää, kuka sarjan järjestää ja mitä seuralta vaaditaan.

Luokka	Sarjat	Järjestäjä
Huippukoripallo	Korisliiga, Naisten Korisliiga, miesten ja naisten SM-karsintasarjat, miesten ja naisten Suomen Cup, miesten I divisioona A ja B, naisten I divisioona	Sarjalisenssiyksikkö tai aikuisten pääsarjaryhmä
Kilpakoripallo	Pyörätuolikoripallon SM-sarja ja I divisioona, 3×3-SM-sarjat, 19-, 17-, 16-, 15- ja 14-vuotiaiden SM-sarjat, karsinnat miesten I divisioona B:hen ja naisten I divisioonaan	Nuorten pääsarjaryhmä, 3×3-ohjausryhmä tai pyörätuolikoripallon ohjausryhmä
Sarjakoripallo	Miesten ja naisten II-V divisioonat, seniorien SM-sarjat, nuorten valtakunnalliset I ja II divisioonat, nuorten SM-karsintasarjat ja alueelliset sarjat	Aluehallituksen nimeämä toimielin tai nuorten pääsarjaryhmä
Harrastekoripallo	Aikuisten kuntosarjat, nuorten Fun-sarjat, Unified-sarjat	Aluehallituksen nimeämä toimielin

Huippukoripallon sisällä sarjalisenssit on porrastettu kolmeen luokkaan. A-sarjalisenssi oikeuttaa pelaamaan Korisliigassa, B-sarjalisenssi naisten Korisliigassa tai miesten I divisioona A:ssa ja C-sarjalisenssi miesten I divisioona B:ssä tai naisten I divisioonassa. Sama seura ei voi pelata kahdella joukkueella samalla sarjatasolla, minkä vuoksi akatemia- ja kakkosjoukkueet, kuten Pyrintö Akatemia tai Tapiolan Honka II, sijoittuvat aina edustusjoukkuetta alemmas.

Kilpailuvuosi kestää 1. heinäkuuta ja 30. kesäkuuta välisen ajan, ja pelaajien siirtotakaraja on helmikuun viimeinen päivä. Seura voi siirtää huippusarjapaikkansa hallinnoinnin määräajaksi sopimusyhteisölle, käytännössä osakeyhtiölle, mutta sarjapaikka pysyy silti yhdistyksen nimissä. Yksityiskohta nousi esiin kesällä 2025, kun BC Nokia ry:n lisenssihakemus hylättiin sen sopimusyhteisön maksamattomien velvoitteiden vuoksi.

Korisliigan joukkueet kaudella 2026–2027

Koripalloliitto vahvisti 12 sarjapaikkaa 10. kesäkuuta 2026. Kaikki 12 urheilullisesti oikeutettua seuraa saivat sarjapaikan, joten täydennysmenettelyä ei tarvittu. Sarjaan nousi I divisioona A:n voittanut Kipinä Basket, joka toi Äänekosken ja Keski-Suomen takaisin liigakartalle 21 vuoden tauon jälkeen. Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm totesi liiton tiedotteessa, että ”koriskartalla on yksi tyhjiö saatu täytettyä”. Edelliskaudella liigassa pelannut Kobra-Basket Lapua sai sarjapaikan miesten I divisioona A:sta.

Joukkue	Sarjapaikan haltijaseura	Kotipaikka	Kotihalli	Perustettu
Bisons Loimaa	Loimaan Korikonkarit	Loimaa	Loimaan Liikuntahalli	1964
Helsinki Seagulls	Helsinki Seagulls	Helsinki	Töölön Kisahalli	2013
Karhu Basket	Karhu Basket	Kauhajoki	IKH Areena	Emoseura Kauhajoen Karhu 1910, Karhu Basket ry 2017
Kataja Basket	Joensuun Kataja	Joensuu	Motonet Areena	Emoseura Joensuun Kataja 1900, koripallotoiminta 1949
Kipinä Basket	Kipinä Basket	Äänekoski	Äänekoski Areena Pankkari	Koiviston Kipinä 1945
Korihait	UU-Korihait	Uusikaupunki	Uusikaupunki Areena, Wintteri	Emoseura Uudenkaupungin Urheilijat 1898, koripallotoiminta 1974, UU-Korihait ry 1993
Kouvot	Kouvot Basket	Kouvola	MLL Areena	1964
KTP-Basket	KTP-Basket	Kotka	Steveco Areena	1927
Lahti Basketball	Lahti Basketball	Lahti	Luhta Areena	2015
Salon Vilpas	Salon Vilpas Koripallo	Salo	Salohalli	Emoseura Salon Vilpas 1908
Tampereen Pyrintö	Tampereen Pyrintö	Tampere	Pyynikin Palloiluhalli	Emoseura Tampereen Pyrintö 1896
Tapiolan Honka	Tapiolan Honka	Espoo	Tapiolan Liikuntahalli	1957

Joukkueet ja haltijaseurat on kirjattu siinä muodossa kuin ne ovat Koripalloliiton 10.6.2026 julkaisemassa lisenssipäätöksessä. Kotihallit on poimittu Koripalloliiton 26.1.2026 vahvistamasta kauden 2025–2026 Korisliigan jatkosarjojen sarjaohjelmasta ja Kipinän osalta liiton lisenssitiedotteesta, joten kauden 2026–2027 ottelupaikat voivat poiketa niistä. Perustamisvuosi tarkoittaa monella rivillä emoseuraa eikä koripallon erikoisseuraa: esimerkiksi Joensuun Kataja on yleisseura vuodelta 1900, mutta sen koripallotoiminta alkoi 1949. Uudenkaupungin Urheilijat perustettiin 1898, ja seura otti koripallon ohjelmaansa 1974, kun taas nykyinen UU-Korihait ry perustettiin joulukuussa 1993. Hallien nimet ovat nimikkosopimuksista riippuvaisia ja voivat vaihtua kesken kauden. Haltijaseurat, kotihallit ja Korihaiden vuosiluvut on tarkistettu 16.10.2026.

Näin Korisliiga pelataan kaudella 2026–2027

Sarjakaava muuttui olennaisesti edelliseen kauteen verrattuna. Kaudella 2025–2026 pelattiin 22 ottelun kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen sijat 1–6 jatkoivat ylempään ja sijat 7–12 alempaan jatkosarjaan, molemmat 10 ottelun mittaisia. Pudotuspeleihin selvisi kahdeksan joukkuetta. Kaudella 2026–2027 rakenne on seuraava:

Kolminkertainen runkosarja ja tasoituskierros, yhteensä 34 ottelua ja 34 kierrosta.
Ensimmäisen kierroksen ottelupareja ei arvota, vaan ne perustuvat edellisen kilpailuvuoden rankingiin.
Kierros 12 on tasoituskierros, jossa rankingin seitsemäs pelaa kotonaan ykköstä vastaan, kahdeksas kakkosta vastaan ja niin edelleen.
Pudotuspeleihin selviää 10 joukkuetta. Sijat 7–10 pelaavat Play In -ottelut kaavalla 2:2.
Puolivälierissä ovat runkosarjan kuusi parasta sekä Play In -otteluiden voittajat. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan kaikki muodossa paras seitsemästä.
Pudotuspelikaavio on 1.–8./9., 4.–5., 2.–7./10. ja 3.–6.
Runkosarjan viimeinen eli 12. putoaa I divisioona A:han.

Liiton tavoitteena on 12 joukkuetta myös kilpailuvuonna 2027–2028. Otteluita ei pelata FIBA-ikkunoiden aikana, jolloin maajoukkueet ovat koossa; kaudella 2025–2026 sarja pelattiin aikaväleillä 1.10.–22.12.2025 ja 27.12.2025–31.5.2026. Kaikissa Korisliigan otteluissa käytetään kolmen erotuomarin järjestelmää, ja komissaari nimetään välieriin, finaaleihin ja pronssiotteluun. Liiton kaudelle 2026–2027 vahvistamassa kaaviossa mainitaan miesten osalta vain puolivälierät, välierät ja finaalit, kun taas naisten sarjaan pronssiottelu on kirjattu erikseen.

Nousu ja putoaminen pyramidin jokaisella portaalla

Sarja	Joukkueita 2026–2027	Nousu	Putoaminen
Korisliiga	12	I divisioona A:n finaalien voittaja	Runkosarjan 12.
Miesten I divisioona A	12	I divisioona B:n finaalien voittaja	Runkosarjan 12.
Miesten I divisioona B	11	Kaksi villikorttipaikkaa kaudeksi 2027–2028	Runkosarjan 11. alueelliseen II divisioonaan
Naisten Korisliiga	9	Naisten I divisioonan finaalien voittaja	Runkosarjan 9.
Naisten I divisioona	21 kahdessa lohkossa	Lohko B:n kaksi parasta lohko A:han	Lohko A:n 10. lohko B:hen, lohko B:n 11. alueelliseen II divisioonaan

Miesten I divisioona A pelaa kaksinkertaisen 22 ottelun runkosarjan ja I divisioona B 20 ottelun runkosarjan; kummassakin kahdeksan parasta jatkaa pudotuspeleihin. Miesten I divisioona B:n karsintoja ei pelata keväällä 2027, eikä naisten I divisioonan karsintoja myöskään. Sen sijaan liitto myöntää kumpaankin kaksi sarjalisenssiä villikortilla kaudeksi 2027–2028. Tavoitetilaksi on kirjattu 12 joukkuetta molempiin miesten I divisiooniin ja 11 joukkuetta kumpaankin naisten I divisioonan lohkoon.

Käytännössä urheilullinen nousu ei aina toteudu. Kaudelle 2025–2026 naisten I divisioonan voittanut PuHu Juniorit ei hakenut liigalisenssiä määräaikaan 15.12.2024 mennessä, ja miesten I divisioona B:n voittanut PeU-Basket jätti niin ikään hakematta. Kaudelle 2026–2027 naisten I divisioonan voittanut Espoo Basket Team II ei voinut ottaa paikkaa vastaan, koska seuralla oli jo urheilullisesti ansaittu paikka naisten Korisliigassa. Paikka tarjottiin edellisellä kaudella yhdeksänneksi sijoittuneelle Kouvottarille, joka otti sen vastaan.

Täydentäminen tapahtuu sarjamääräyksissä kirjatun ranking-järjestyksen mukaan. Listan kärjessä ovat Suomen mestari ja Suomen Cupin voittaja, ja sen hännillä on kiinnostava yksityiskohta: I divisioona A:n finaalien voittaja on rankingissa ennen Korisliigan viimeistä joukkuetta.

Naisten Korisliiga on oma kokonaisuutensa

Naisten Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1944, jolloin mestariksi tuli Helsingin Tarmo. Sarjaa pelattiin nimellä koripallon naisten SM-sarja kauteen 2012–2013 asti, ja nimi vaihtui Naisten Korisliigaksi kaudeksi 2013–2014.

Kaudella 2026–2027 sarjassa pelaa yhdeksän joukkuetta: BC Nokia, Espoo Basket Team, Kouvottaret, HBA-Märsky, Peli-Karhut, Tampereen Pyrintö, Tapiolan Honka, Torpan Pojat ja Vimpelin Veto. Runkosarja on kolminkertainen, 24 ottelua 27 kierroksen aikana, ja ensimmäisen kierroksen ottelupareissa käytetään edellisen kauden rankingia. Pudotuspeleihin selviää kahdeksan joukkuetta, puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan muodossa paras viidestä ja pronssi ratkaistaan yhdellä ottelulla. Runkosarjan viimeinen putoaa naisten I divisioonaan. Liiton tavoitteena on 8–10 joukkuetta kaudella 2027–2028.

Naisten pääsarjoissa on kaudella 2026–2027 yhteensä 30 joukkuetta, kun naisten I divisioonaan myönnettiin 21 sarjapaikkaa. Sarja pelataan kahdessa lohkossa, joissa on 10 ja 11 joukkuetta, ja lohkojen välillä pelataan play in -ottelut A7-B2 ja A8-B1.

Keväällä 2026 mestaruuden vei Peli-Karhut, joka voitti finaalisarjan HBA-Märskyä vastaan otteluvoitoin 3–1. Ratkaisuottelu päättyi Helsingissä lukemin 72–71, ja finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Lauren Heard upotti voittokorin kuusi sekuntia ennen loppua. Kyseessä oli Peli-Karhujen toinen peräkkäinen ja kaikkiaan kymmenes Suomen mestaruus. HBA-Märskylle hopea oli seuran ensimmäinen mitali.

Naisten mestaruustilastoa johtaa Peli-Karhut kymmenellä mestaruudella. Kahdeksan mestaruutta on Nokian Urheilijoilla, Tampereen Pyrinnöllä, Lahden Sammolla ja Forssan Alulla, kuusi Helsingin Työväen Uimareilla ja Catz Lappeenrannalla.

Mestaruushistoria: 1939 alkaen

Miesten Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939. Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 sisäsarjan, jossa oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi Kotkan seudulta ja kaksi Viipurista. Ensimmäisen mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat. Liiton historiateokseen Koritalkoot nojaavien tietojen mukaan vuoden 1941 alussa sarjaan asetettiin nykynäkökulmasta erikoinen rajoitus: yli 190-senttiset pelaajat eivät saaneet pelata sarjaa. Jatkosodan vuoksi SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943.

Sarjan nimi on vaihtunut useasti. Miesten pääsarjaa pelattiin nimellä koripallon SM-sarja vuoteen 1999, sen jälkeen nimellä SM-koris vuoteen 2004, kaudella 2004–2005 pääsponsorin mukaan Sparliigana ja kaudesta 2005–2006 alkaen Korisliigana. Kilpailusäännöissä sarjan virallinen nimi on yhä miesten SM-sarja, ja voittaja on ollut kaikilla nimillä Suomen mestari.

Kausi	Kulta	Hopea	Pronssi
2025–2026	Salon Vilpas	Kataja Basket	Korihait
2024–2025	Helsinki Seagulls	Karhu Basket	Salon Vilpas
2023–2024	BC Nokia	Helsinki Seagulls	Karhu Basket
2022–2023	Helsinki Seagulls	Karhu Basket	Kataja Basket
2021–2022	Karhu Basket	Salon Vilpas	Helsinki Seagulls
2020–2021	Salon Vilpas	Karhu Basket	Helsinki Seagulls
2019–2020	Kausi keskeytettiin koronapandemian vuoksi
2018–2019	Karhu Basket	Kouvot	KTP-Basket
2017–2018	Karhu Basket	Salon Vilpas	Helsinki Seagulls
2016–2017	Kataja Basket	Salon Vilpas	Helsinki Seagulls
2015–2016	Kouvot	Tampereen Pyrintö	BC Nokia
2014–2015	Kataja Basket	Bisons Loimaa	KTP-Basket

Kevään 2026 finaalisarja oli poikkeuksellinen. Kataja Basket avasi sarjan 2–0-johtoon, mutta Salon Vilpas voitti lopulta otteluvoitoin 4–3. Ratkaisuottelu päättyi lukemin 100–69, ja finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin 32 pistettä tehnyt Samu Adler. Kyseessä oli Vilppaan toinen mestaruus; ensimmäinen tuli keväällä 2021. Seitsemänteen otteluun asti finaalisarja oli venynyt vain kerran aiemmin: liiton mukaan finaaleja pelattiin ensimmäistä kertaa seitsemänteen otteluun asti vuonna 2024, kun BC Nokia voitti Helsinki Seagullsin ratkaisuottelussa 76–75 ja juhli seuransa ensimmäistä mestaruutta.

Kaikkien aikojen mestaruustilastossa kärjessä on helsinkiläinen Pantterit 14 mestaruudella. Torpan Pojilla on yhdeksän, Helsingin NMKY:llä ja Espoon Hongalla seitsemän, KTP:llä ja Tapiolan Hongalla kuusi, Helsingin Kisa-Tovereilla viisi sekä Kouvoilla ja Turun NMKY:llä neljä. Kymmenennellä sijalla on Tampereen Pyrintö kolmella mestaruudella. Yhtä monta on myös Karhu Basketilla, joka voitti mestaruuden vuosina 2018, 2019 ja 2022. Vertailua hankaloittaa myös se, että moni seura on vaihtanut nimeään tai fuusioitunut, ja liiton historiatilastot käsittelevät esimerkiksi Espoon Hongan ja Tapiolan Hongan erillisinä riveinä.

Sarjalisenssi, halliehdot ja talouden reunaehdot

Sarjalisenssin tarkoitus on varmistaa, että sarjaan lähtevillä joukkueilla on riittävä valmius ja yhdenvertaiset lähtökohdat. Seuran on toimitettava muun muassa vahvistettu tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, päättyneen kauden tuloslaskelma ja tase, verovelkatodistus, vakuutusyhtiön todistus ammattiurheilijaturvan maksamisesta, kaupparekisteriote sekä kuukausitasolle eritelty talouden rakenne. Joulukuun 15. päivään mennessä on lisäksi raportoitava toteuma ajalta 1.7.–30.11. ja ennuste loppukaudelle.

Talouden kovin yksittäinen ehto koskee omaa pääomaa. Seuran ja sen sopimusyhteisön yhteenlaskettu oma pääoma ei saa olla negatiivinen enempää kuin 30 prosenttia viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen yhteenlasketuista kokonaistuloista. Poikkeus on mahdollinen, jos kokonaistulos on positiivinen ja negatiivisuus jää 30 ja 50 prosentin väliin, mutta rajaa ei saa ylittää neljänä perättäisenä tarkastusajankohtana.

Sarja	Sarjamaksu 2025–2026	Home grown -pelaajia, kun pöytäkirjassa 12	Juniorijoukkuevaatimus
Korisliiga	8 500 euroa	8	6 joukkuetta 4 ikäluokassa tai kehitysjoukkue miesten I divisioonassa
Naisten Korisliiga	5 500 euroa	9	6 joukkuetta 4 ikäluokassa tai kehitysjoukkue naisten I divisioonassa
Miesten I divisioona A	5 500 euroa	9	6 joukkuetta 4 ikäluokassa
Miesten I divisioona B	5 500 euroa	10	5 joukkuetta 4 ikäluokassa
Naisten I divisioona	2 800 euroa	10	5 joukkuetta 4 ikäluokassa

Taulukon sarjamaksut, kiintiöt ja juniorivaatimukset ovat kauden 2025–2026 sarjamääräyksistä, joten kauden 2026–2027 luvut voivat poiketa niistä. Home grown -pelaajaksi katsotaan kilpailusääntöjen mukaan pelaaja, joka voi edustaa liittoa kansainvälisessä kilpailussa tai joka on ennen 22 ikävuottaan pelannut liiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena aikaisempana kilpailuvuotena. Korisliigan kiintiö on pyramidin väljin: 12 pelaajan pöytäkirjassa saa olla enintään neljä pelaajaa, jotka eivät täytä ehtoa. Kiintiö skaalautuu pöytäkirjan koon mukaan, eli kahdeksan pelaajan pöytäkirjassa home grown -pelaajia tarvitaan neljä. Kyse ei ole kansalaisuudesta, sillä myös ulkomaalainen pelaaja voi olla home grown, jos hän on pelannut Suomessa riittävän nuorena.

Halliehdot erottavat Korisliigan muista sarjoista selvimmin. Pelikentän on oltava 28,0 x 15,0 metriä ja pelialustan puuta. Katsomon paikkaluvun on oltava vähintään 1 200, katsomot on oltava kentän molemmilla pitkillä sivuilla, ja poikkeuslupa on mahdollinen vain yhdeksi kilpailuvuodeksi kerrallaan eikä lainkaan finaaliotteluihin. Valaistuksen on oltava vähintään 1 000 luksia, hallin lämpötilan 16–25 astetta ja vapaan korkeuden vähintään 7,0 metriä alimmassa kohdassaan. Lisäksi vaaditaan defibrillaattori, viisi lukittavaa pukuhuonetta kotijoukkueelle, vierasjoukkueelle, erotuomareille, ensiavulle ja dopingtestaukselle, vähintään 20 neliömetrin videotaulu sekä LED-mainospinnat kentän laidalla ja päädyissä. Alemmilla sarjatasoilla riittää kiinteä katsomo ilman paikkalukuvaatimusta.

Myös organisaatio on määritelty tarkasti. Seuralla on oltava kokoaikainen toiminnanjohtaja tai hallinnosta vastaava, myynnistä ja markkinoinnista vastaava sekä viestinnästä vastaava, eikä sama henkilö saa hoitaa kahta roolia. Joukkueella on oltava kokoaikainen päävalmentaja A-lisenssillä, fysioterapeutti tai sopimus hoitolaitoksen kanssa, lääkäri tai sopimus lääkäriaseman kanssa sekä pelaajasopimus vähintään 12 pelaajan kanssa. Sarjamääräyksissä jokaiselle vaatimukselle on oma rikemaksunsa: puuttuvasta päävalmentajasopimuksesta 2 500 euroa, puuttuvasta pelaajasopimuksesta tai organisaation muusta henkilöstä 500 euroa sekä puuttuvasta juniorijoukkueesta 2 000 euroa ja puuttuvasta ikäluokasta niin ikään 2 000 euroa. Seuran organisaatiotoimintojen järjestämisen laiminlyönnistä määrätään vähintään 500 ja enintään 5 000 euron rikemaksu.

Nuorten sarjat ja pelaajapolku

Nuorten sarjoja pelataan kilpailusääntöjen mukaan 11 ikäluokassa 8-vuotiaista 19-vuotiaisiin. Kaudella 2026–2027 19-vuotiaiden sarjoihin ovat kelpoisia vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneet, 17-vuotiaiden sarjoihin 2010 ja myöhemmin syntyneet ja 16-vuotiaiden sarjoihin 2011 ja myöhemmin syntyneet.

SM-sarjoja pelataan viidessä ikäluokassa: 19-, 17-, 16-, 15- ja 14-vuotiaissa. Näistä 19-, 17- ja 16-vuotiaiden sarjat pelataan kymmenen joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Pudotuspeleihin selviää neljä parasta, ja sekä välierät että finaali pelataan muodossa paras kolmesta. Ottelusarjat alkavat runkosarjassa heikommin sijoittuneen kotikentällä, ja pronssi ratkaistaan yhdellä ottelulla paremmin sijoittuneen kotona. Viisitoistavuotiaiden SM-sarja tunnetaan nimellä Robert Petersen Cup, ja 14-vuotiaiden SM-sarja huipentuu lopputurnaukseen.

Sarjapaikat 19-vuotiaissa ratkaistaan syksyn SM-karsinnassa, joka pelataan cup-muotoisesti kahden tappion kaaviolla. Karsinnan kymmenen parasta pääsee SM-sarjaan ja loput valtakunnalliseen I divisioonaan. Jos ilmoittautuneita on yli 25, ensin pelataan esikarsinta. Kun varsinaisessa SM-karsinnassa on 20 joukkuetta, ne jaetaan viiteen neljän joukkueen lohkoon, ja jokaisesta lohkosta kaksi voittoa saavuttaneet joukkueet saavat SM-sarjapaikan. Ikärajoista pidetään kiinni: SM-karsinnassa ja SM-sarjassa yli-ikäisiä ei saa käyttää, ja 19-vuotiaiden valtakunnallisessa I divisioonassa yhdessä ottelussa saa pelata enintään kaksi yhden vuoden yli-ikäistä pelaajaa.

Nuorten sarjamaksut ovat murto-osa aikuisten pääsarjojen maksuista. Valtakunnallinen karsinta maksaa 220 euroa ja sekä SM-sarja että I divisioona 330 euroa. Ilmoittautuminen tapahtuu eLSA-järjestelmässä, ja kauden 2026–2027 viimeinen ilmoittautumispäivä oli 1.8.2026.

Polku kytkeytyy aikuisten sarjoihin kahdella tavalla. Ensinnäkin home grown -sääntö palkitsee seuroja, jotka saavat pelaajansa pelaamaan liiton sarjoissa kolmena kautena ennen 22 vuoden ikää. Toiseksi sarjalisenssi vaatii Korisliiga-seuralta joko kuutta juniorijoukkuetta neljässä eri ikäluokassa tai yhtä kehitysjoukkuetta miesten I divisioona A:ssa tai B:ssä; miesten sarjassa juniorijoukkueiden on oltava poikajoukkueita ja naisten sarjassa tyttöjoukkueita.

Harrastajapohja on kasvanut nopeasti. Koripalloliitto tiedotti 9.3.2026 uudesta lisenssiennätyksestä: lisenssejä oli myyty 22 735, kun edellinen huippu oli 22 682 kaudella 2023–2024. Eniten lisenssejä ostettiin 10–12-vuotiaille, ja seuroista suurimmat olivat Helsingin NMKY (1 402), Tapiolan Honka (1 232) ja Lahti Basketball Juniorit (812). Pidemmän aikavälin kehitystä kuvaa Koripalloliiton sivuilla julkaistu katsaus Koripallon pelaajamäärät 2014/15–2022/23 (Timo Mannonen ja Markku Salmikivi, 2.7.2023). Sen mukaan kaudella 2022–2023 lisenssipelaajia oli ennätykselliset 19 855, ja junioripelaajien osuus oli 63,9 prosenttia eli seurantajakson suurin. Katsaus laskee lisenssipelaajia, kun taas liiton vuoden 2026 tiedote kertoo myytyjen lisenssien määrän. Liiton levinneisyyskatsauksen mukaan koripalloseura, jossa on vähintään viisi lisenssipelaajaa, toimi kaudella 2022–2023 yhteensä 66 kunnassa eli 21 prosentissa Suomen kunnista.

Miten Suomen malli eroaa muualta

Kotimainen vertailukohta löytyy jääkiekosta. Korisliigassa viimeinen putoaa joka kausi ja I divisioona A:n finaalivoittaja nousee. Jääkiekon Liigassa järjestelmä on parhaillaan muutoksessa. SM-liiga Oy:n yhtiökokous päätti marraskuussa 2025 siirtymisestä kahden tason malliin, jossa ylemmässä sarjassa pelaa kaudesta 2027–2028 alkaen 14 ja alemmassa 10 joukkuetta. Siirtymäkaudella 2026–2027 Liigassa pelaa 17 joukkuetta: runkosarjan 12 parasta jatkaa pudotuspeleihin, ja kolme viimeistä putoaa suoraan uuteen alempaan sarjaan. Kaudesta 2027–2028 alkaen kaavailtu malli, jossa sijat 13 ja 14 pelaisivat playout-sarjan ja häviäjä vaihtaisi paikkaa alemman sarjan mestarin kanssa, oli syyskuun 2026 alussa vielä ehdotus. Koripallossa sarjapaikka ratkeaa kentällä, mutta lisenssiehdot toimivat urheilullisen tuloksen päällä suodattimena, joka on kesällä 2025 estänyt sarjapaikan myös urheilullisesti siihen oikeutetulta seuralta.

Kansainvälisesti Korisliiga pelaa FIBA:n säännöillä. Osa säännöistä on identtisiä NBA:n kanssa: jatkoaika on molemmissa viisi minuuttia, puoliaikatauko 15 minuuttia ja heittokello 24 sekuntia, joka nollataan hyökkäyslevypallon jälkeen 14 sekuntiin. Moni luulee juuri nollauksen erottavan FIBA:n ja NBA:n säännöt, mutta käytäntö on sama: FIBA otti 14 sekunnin nollauksen käyttöön kaudella 2014–2015 ja NBA seurasi perässä kaudeksi 2018–2019. Todelliset erot ovat toisaalla.

Sääntö	FIBA ja Korisliiga	NBA
Peliaika	Neljä 10 minuutin neljännestä	Neljä 12 minuutin jaksoa
Pelaajan virheraja	5 virhettä	6 virhettä
Aikalisät	2 ensimmäisellä ja 3 toisella puoliajalla, 1 jatkoajalla	7 ottelussa
Kolmen pisteen kaari	6,75 metriä korin keskipisteestä	23 jalkaa 9 tuumaa eli noin 7,24 metriä
Kolmen pisteen alueen kulmaviiva	0,90 metriä sivurajan sisäreunasta	3 jalkaa eli noin 0,91 metriä sivurajasta

Kentällä ero näkyy ennen kaikkea siinä, että FIBA-ottelussa pelataan 40 minuuttia ja NBA-ottelussa 48. Joukkuevirheet ovat täynnä neljän virheen jälkeen neljänneksessä. Kumpikin joukkue saa merkitä pöytäkirjaan enintään 12 pelikelpoista pelaajaa, mikä selittää sen, miksi Korisliigan home grown -kiintiöt on kirjattu juuri 12 pelaajan pöytäkirjaa vasten.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Korisliiga?

Korisliiga on miesten koripallon ylin sarjataso Suomessa ja Koripalloliiton kilpailusäännöissä huippukoripallosarjaksi luokiteltu miesten SM-sarja. Sarjan voittaja on Suomen mestari. Sarjaa hallinnoi liiton sarjalisenssiyksikkö, ja pelaamiseen tarvitaan A-sarjalisenssi, joka on lisenssiportaista tiukin.

Mitkä joukkueet pelaavat Korisliigassa?

Kaudella 2026–2027 Korisliigassa pelaavat Bisons Loimaa, Helsinki Seagulls, Karhu Basket, Kataja Basket, Kipinä Basket, Korihait, Kouvot, KTP-Basket, Lahti Basketball, Salon Vilpas, Tampereen Pyrintö ja Tapiolan Honka. Sarjaan noussut Kipinä Basket on joukkueista ainoa uusi tulokas. Kobra-Basket Lapua putosi liigasta ja pelaa miesten I divisioona A:ssa.

Onko koripallon SM-sarja sama asia kuin Korisliiga?

Kyllä. Kilpailusäännöissä sarjan virallinen nimi on miesten SM-sarja ja markkinointinimi Korisliiga. Sarjaa pelattiin nimellä SM-sarja vuoteen 1999, sen jälkeen nimellä SM-koris vuoteen 2004 ja kaudella 2004–2005 Sparliigana. Nimi Korisliiga otettiin käyttöön kaudeksi 2005–2006.

Mitkä ovat Suomen koripallosarjat järjestyksessä?

Miehillä järjestys on Korisliiga, miesten I divisioona A, miesten I divisioona B ja sen alla alueelliset II-V divisioonat. Naisilla ylimpänä on Naisten Korisliiga, sitten naisten I divisioona kahdessa lohkossa ja alueelliset II-V divisioonat. Näiden rinnalla kulkevat nuorten SM-sarjat, valtakunnalliset I divisioonat, alueelliset sarjat, pyörätuolikoripallon ja 3×3:n omat SM-sarjat sekä harrastesarjat.

Kuka putoaa Korisliigasta ja kuka nousee?

Kaudella 2026–2027 Korisliigan runkosarjan 12. putoaa miesten I divisioona A:han ja nousija on I divisioona A:n finaalien voittaja. Nousu edellyttää lisäksi sarjalisenssin ehtojen täyttämistä. Jos urheilullisesti oikeutettu seura ei hae paikkaa tai ei saa lisenssiä, sarja täydennetään sarjamääräyksissä määritellyn ranking-järjestyksen mukaan.

Millä seuralla on eniten Suomen mestaruuksia?

Miehissä eniten mestaruuksia on helsinkiläisellä Panttereilla, jolla on 14 Suomen mestaruutta. Seuraavina ovat Torpan Pojat yhdeksällä sekä Helsingin NMKY ja Espoon Honka seitsemällä. Naisissa kärjessä on Peli-Karhut kymmenellä mestaruudella, ja kahdeksaan ovat yltäneet Nokian Urheilijat, Tampereen Pyrintö, Lahden Sampo ja Forssan Alku.

Mitä home grown -sääntö tarkoittaa?

Home grown -pelaaja on pelaaja, joka voi edustaa Suomea kansainvälisessä kilpailussa tai joka on ennen 22 ikävuottaan pelannut Koripalloliiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena aikaisempana kilpailuvuotena. Korisliigassa 12 pelaajan ottelupöytäkirjassa on oltava vähintään kahdeksan home grown -pelaajaa. Naisten Korisliigassa ja miesten I divisioona A:ssa raja on yhdeksän ja I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa kymmenen.