Koripallo-ottelun peliaika on FIBA:n virallisissa säännöissä neljä kymmenen minuutin erää eli 40 minuuttia, ja NBA:ssa neljä kahdentoista minuutin erää eli 48 minuuttia. Puhdas peliaika ei kuitenkaan kerro, kauanko istut katsomossa. Kello pysähtyy jokaisesta erotuomarin vihellyksestä, aikalisistä, vapaaheitoista ja videotarkistuksista, joten FIBA-ottelun sääntökirjasta laskettu vähimmäiskesto on jo pelkkien sääntökirjan lukujen perusteella noin 76 minuuttia ja NBA-ottelun noin 97-104 minuuttia lähetystyypistä riippuen, pelkillä pakollisilla tauoilla laskettuna. Nämä ovat teoreettisia alarajoja, ei mitattuja keskiarvoja: käytännössä FIBA-ottelu kestää tyypillisesti noin 1 h 40 min – 2 h ja NBA-ottelu yli kaksi tuntia, kun vihellykset, vapaaheitot ja vaihdot lasketaan mukaan. Luvut on tarkistettu sääntökirjoista 11.8.2026: FIBA:n Official Basketball Rules 2024 ja 2026, NBA:n kauden 2025-26 sääntökirja, FIBA 3×3 -säännöt sekä Suomen Koripalloliiton lasten ja nuorten pelisäännöt.
Peliaika yhdellä silmäyksellä
Alla kuusi Suomessa yleisintä koripallon muotoa ja niiden peliajat. Luvut ovat suoraan kunkin sarjan omasta sääntökirjasta.
| Sarja tai muoto | Peliaika | Jatkoaika | Hyökkäysaika |
|---|---|---|---|
| FIBA (mm. EM- ja MM-kisat, olympialaiset, Korisliiga, Naisten Korisliiga) | 4 x 10 min = 40 min | 5 min, niin monta kuin tarvitaan | 24 s |
| NBA | 4 x 12 min = 48 min | 5 min, niin monta kuin tarvitaan | 24 s |
| FIBA 3×3 | 1 x 10 min tai ensimmäisenä 21 pisteeseen | ensimmäisenä 2 pistettä | 12 s |
| Suomen 13- ja 14-vuotiaat | 4 x 10 min | 5 min | 24 s |
| Suomen 6-9-vuotiaat | 4 x 6 min tai 2 x 12 min | 3 min | 14/24 s, 6-8-vuotiailla vain ohjeellinen |
| Suomen 10-12-vuotiaat | 4 x 8 min tai 2 x 16 min | 3 min | 14/24 s |
FIBA-säännöt: neljä kymmenen minuutin erää
FIBA:n virallisten pelisääntöjen sääntökohta 8 määrittelee peliajan täsmällisesti. Pykälä on sisällöllisesti muuttumaton sekä 1.10.2024 voimaan tulleissa säännöissä että 1.10.2026 voimaan tulevassa versiossa: erien pituudet, tauot ja jatkoaika pysyvät samoina. Ainoa muutos koskee sääntökohtaa 8.9, jossa päivitetään virhetermistöä.
Erät ja tauot
Ottelu käsittää neljä kymmenen minuutin neljännestä. Ennen ottelun aikataulun mukaista alkua on 20 minuutin pelitauko. Ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja neljännen neljänneksen välissä on kahden minuutin pelitauko, ja puoliaikatauko on 15 minuuttia. Kahden minuutin tauko pidetään myös ennen jokaista jatkoaikaa.
Pelitauko alkaa joko 20 minuuttia ennen aikataulun mukaista alkua tai silloin, kun ajanottajan äänimerkki soi erän päättymisen merkiksi. Se päättyy ensimmäisen neljänneksen alkaessa siihen, kun pallo irtoaa päätuomarin käsistä ylösheitossa keskiympyrässä, ja muissa erissä siihen, kun pallo on sisäänheittäjän käytettävissä.
Päätuomari saa ajanottajalta tiedon ja viheltää ennen ensimmäistä ja kolmatta erää, kun alkuun on kolme minuuttia ja puolitoista minuuttia. Ennen toista ja neljättä erää sekä ennen jokaista jatkoaikaa vihelletään, kun aikaa on 30 sekuntia.
Jatkoaika ja tasatilanne
Jos pistetilanne on tasan neljännen neljänneksen päättyessä, peliä jatketaan niin monella viiden minuutin jatkoajalla kuin voittajan selvittämiseen tarvitaan. Sama koskee kahden ottelun yhteistuloksella ratkaistavia sarjoja: jos yhteistulos on tasan toisen ottelun päättyessä, kyseistä ottelua jatketaan viiden minuutin jatkoajoilla.
Sääntökohta 8.8 sisältää yksityiskohdan, joka ratkaisee otteluita: jos virhe tehdään aivan erän tai jatkoajan lopussa, erotuomari määrittää jäljellä olevan peliajan, ja pelikelloon on asetettava vähintään lukema 0,1 sekuntia. Nollaan ei siis voi jäädä, jos peliä on vielä jäljellä.
NBA-säännöt: neljä kahdentoista minuutin erää
NBA:n oma sääntökirja poikkeaa FIBA:sta huomattavasti enemmän kuin pelkän erän pituuden verran. Suurin ero kestoon ei tule peliajasta vaan aikalisäjärjestelmästä, jossa televisiolähetys on kirjoitettu suoraan sääntöihin.
| Asia | FIBA | NBA |
|---|---|---|
| Erien määrä ja pituus | 4 x 10 min | 4 x 12 min |
| Puhdas peliaika | 40 min | 48 min |
| Puoliaikatauko | 15 min | 15 min |
| Tauko 1.-2. ja 3.-4. erän välillä | 2 min | 2:30 paikallislähetyksissä, 3:30 valtakunnallisissa TV-otteluissa |
| Tauko ennen jatkoaikaa | 2 min | 2:30 |
| Jatkoajan pituus | 5 min | 5 min |
| Aikalisiä säännönmukaisella peliajalla | 2 ensimmäisellä puoliajalla, 3 toisella | 7 per joukkue, enintään 4 neljännellä erällä |
| Aikalisärajoitus lopussa | enintään 2 aikalisää, kun 4. erässä on aikaa 2:00 tai vähemmän | enintään 2 aikalisää sen jälkeen, kumpi tapahtuu myöhemmin: 4. erän kolmen minuutin raja tai erän toinen pakollinen aikalisä |
| Aikalisiä jatkoajalla | 1 | 2 |
| Aikalisän pituus | 1 min, neljänneksen ensimmäinen (media-aikalisä) 60-100 s | pakollinen 2:45 paikallislähetyksissä ja 3:15 valtakunnallisissa, muut 1:15 |
| Pakolliset aikalisät | 1 media-aikalisä/neljännes (liite E), pakotetaan jos aikalisää ei pyydetä ennen lukemaa 5:00; yhteensä enintään 6 aikalisää (joukkue+media) 1. puoliajalla, 8 toisella | 2 joka erässä, ensimmäinen viimeistään lukemasta 6:59 ja toinen lukemasta 2:59 |
| Käyttämättömien aikalisien siirto | ei siirry seuraavalle puoliajalle eikä jatkoajalle | siirtyvät, 7 aikalisää koko sääntömukaiselle peliajalle; erilliset katot 4. erässä (4) ja jatkoajoilla (2) |
| Kello pysähtyy korin jälkeen | vain 4. erän ja jatkoaikojen viimeisen 2:00 aikana | 1.-3. erän viimeisen minuutin ja 4. erän sekä jatkoaikojen viimeisen kahden minuutin aikana |
| Pelaajan virheraja | 5 virhettä | 6 virhettä |
| Joukkuevirherangaistus | 4 joukkuevirheen jälkeen erässä, seuraavista 2 vapaaheittoa | 4 joukkuevirheen jälkeen erässä, jatkoajalla 3 jälkeen |
| Vapaaheittäjän aikaraja | 5 s | 10 s |
| Videotarkistus valmentajan pyynnöstä | 1 haaste per ottelu, tulos ei vaikuta määrään | 1 haaste per ottelu, onnistuneesta saa toisen |
| Kymmenyssekunnit pelikellossa | kunkin erän viimeisen minuutin ajan | kunkin erän viimeisen minuutin ajan |
Jos kumpikaan joukkue ei ole pyytänyt aikalisää ennen erän lukemaa 6:59, virallinen pöytäkirjanpitäjä ottaa sen ensimmäisestä kuolleesta pallosta ja merkitsee sen kotijoukkueelle. Jos aikalisää ei sen jälkeen oteta ennen lukemaa 2:59, pöytäkirjanpitäjä ottaa toisen ja merkitsee sen joukkueelle, jolle ei aiemmin merkitty. Joukkue ei siis voi kieltäytyä mainoskatkosta.
NBA:ssa on myös oma joukkuevirhekiemuransa: jos joukkue ei ole tehnyt neljän joukkuevirheen kiintiötään erän ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, se saa tehdä yhden joukkuevirheen viimeisen kahden minuutin aikana ilman rangaistusta. Jatkoajalla vastaava kiintiö on kolme virhettä ensimmäisen kolmen minuutin aikana.
Miksi ottelu kestää paljon peliaikaa kauemmin
Ero syntyy kolmesta lähteestä: kellon pysäytyksistä, sääntökirjaan kirjatuista tauoista ja tapahtumista, joiden kestoa ei ole säännöissä rajattu lainkaan.
Kello pysähtyy jokaisesta vihellyksestä
FIBA:n sääntökohta 49 määrää ajanottajan tehtävät. Pelikello käynnistyy ylösheitossa silloin, kun hyppääjä laillisesti läpsäyttää palloa, epäonnistuneen viimeisen vapaaheiton jälkeen silloin, kun pallo koskettaa jotakuta kentällä olevaa pelaajaa, ja sisäänheitosta silloin, kun pallo koskettaa pelaajaa kentällä.
Kello pysähtyy kuudesta syystä: aika loppuu erän tai jatkoajan päättyessä, erotuomari viheltää pallon ollessa elossa, heittokellon äänimerkki soi joukkueen hallitessa palloa, erotuomari tuomitsee rikkomuksen heittokellon äänimerkin soidessa, aikalisää pyytäneen joukkueen vastustaja tekee korin, tai kori tehdään silloin, kun pelikello näyttää neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla 2:00 minuuttia tai vähemmän.
Normaalissa pelissä kori ei pysäytä kelloa, mutta jokainen virhe, rikkomus ja ulos mennyt pallo pysäyttää. Otteluissa tuomitaan kymmeniä virheitä ja rikkomuksia, ja jokainen niistä syö reaaliaikaa ilman että pelikello liikkuu.
Aikalisät ovat aikataulutettua taukoa
FIBA:ssa jokainen joukkueen oma aikalisä kestää täyden minuutin. Kumpikin joukkue saa kaksi aikalisää ensimmäisellä puoliajalla ja kolme toisella, joista enintään kaksi silloin kun neljännessä erässä on aikaa 2:00 tai vähemmän. Jokaisella jatkoajalla saa yhden. Käyttämättömiä ei voi siirtää seuraavalle puoliajalle tai jatkoajalle.
Tämän lisäksi FIBA:n sääntökirjan liite E lisää jokaiseen neljännekseen yhden pakollisen media-aikalisän, joka ei kulu kummankaan joukkueen omasta kiintiöstä. Neljänneksen ensimmäinen aikalisä, oli se sitten joukkueen pyytämä tai pakollinen, kestää normaalin minuutin sijaan 60, 75, 90 tai 100 sekuntia kilpailutason mukaan. Jos kumpikaan joukkue ei ole pyytänyt aikalisää ennen kuin neljänneksessä on aikaa jäljellä 5:00, media-aikalisä myönnetään automaattisesti seuraavassa kuolleen pallon tilanteessa. Mekanismi on siis sama pakkoperiaate kuin NBA:ssa: ero on aikalisän pituudessa ja määrässä, ei siinä että FIBA:ssa pakollisia aikalisiä ei olisi lainkaan.
Yhteenlaskettuna joukkueiden omat aikalisät ja pakolliset media-aikalisät voivat nousta enintään kuuteen aikalisään ensimmäisellä puoliajalla ja kahdeksaan toisella eli neljääntoista koko ottelussa. Se on selvästi enemmän kuin pelkkä joukkuekiintiö antaisi ymmärtää.
Videotarkistuksilla ei ole aikarajaa
FIBA:n Instant Replay System eli IRS on liitteessä F kuvattu menettely, jolla erotuomarit varmistavat päätöksiään videolta. Sääntö luettelee tarkistettavat tilanteet kolmessa ryhmässä: erän tai jatkoajan lopussa, kun neljännessä erässä tai jatkoajalla on aikaa 2:00 tai vähemmän, sekä milloin tahansa ottelun aikana.
Erän lopussa voidaan tarkistaa, irtosiko onnistunut heitto ennen äänimerkkiä ja paljonko kelloon pitää palauttaa aikaa. Milloin tahansa voidaan tarkistaa muun muassa se, irtosiko kori kahden vai kolmen pisteen alueelta, kuuluuko heittäjälle kaksi vai kolme vapaaheittoa, ja onko virhe luokiteltu oikein.
Sääntö sanoo, että päätuomarin on aloitettava tarkistus niin nopeasti kuin mahdollista, mutta se ei aseta tarkistukselle enimmäiskestoa. Alkuperäistä päätöstä saa muuttaa vain, jos video antaa selkeän ja kiistattoman näytön.
Otteluissa, joissa on käytössä IRS-videojärjestelmä, jokainen päävalmentaja saa lisäksi yhden haasteen ottelua kohti riippumatta siitä, menestyykö se. Haaste tehdään näyttämällä käsimerkki ja sanomalla ääneen englanniksi ”challenge”. Pyyntö on lopullinen ja peruuttamaton sen jälkeen kun erotuomari on myöntänyt sen. Ilman IRS-järjestelmää haastetta ei ole käytössä. NBA:ssa periaate on toinen: onnistunut haaste palauttaa joukkueelle toisen haasteen.
Laskelma: sääntökirjasta laskettu vähimmäiskesto
Alla olevat luvut on laskettu suoraan sääntökirjoista, eivätkä ne ole mitattuja keskiarvoja. Ne kertovat, kuinka paljon aikaa kuluu jo pelkästään säännöissä nimettyihin jaksoihin, ennen kuin yhtäkään virhettä on tuomittu. Todellinen ottelu kestää tätä selvästi kauemmin: FIBA-ottelu tyypillisesti noin 1 h 40 min – 2 h ja NBA-ottelu yli kaksi tuntia, kun mukaan lasketaan vihellykset, vapaaheitot ja vaihdot.
| Erittely | FIBA | NBA, paikallislähetys | NBA, valtakunnallinen TV |
|---|---|---|---|
| Puhdas peliaika | 40 min | 48 min | 48 min |
| Puoliaikatauko | 15 min | 15 min | 15 min |
| Erätauot 1.-2. ja 3.-4. välissä | 2 x 2 min = 4 min | 2 x 2:30 = 5 min | 2 x 3:30 = 7 min |
| Joukkueiden omat aikalisät enimmillään | 10 x 1 min = 10 min | 6 x 1:15 = 7 min 30 s | 6 x 1:15 = 7 min 30 s |
| Pakolliset media-aikalisät (liite E) | 4 x enintään 1:40 = 6 min 40 s | 8 x 2:45 = 22 min | 8 x 3:15 = 26 min |
| Yhteensä | noin 76 min | noin 97 min 30 s | noin 103 min 30 s |
Näihin lukuihin ei sisälly yhtäkään vihellystä, vapaaheittoa, pelaajavaihtoa, loukkaantumista tai videotarkistusta. Kaikki ne tulevat päälle. Siksi ero puhtaan peliajan ja todellisen keston välillä on koripallossa suurempi kuin monessa muussa palloilulajissa.
Yksi konkreettinen mittari löytyy Suomen Koripalloliiton lasten pelisäännöistä, joissa suositellaan varattavaa saliaikaa ikäluokittain. Kuudesta yhdeksään ikävuoteen pelattavaan 4 x 6 minuutin otteluun, eli 24 minuutin peliaikaan, suositellaan varattavaksi yksi tunti. Kymmenvuotiaiden 4 x 8 minuutin otteluun suositellaan tuntia ja 15 minuuttia, ja yksitoista- ja kaksitoistavuotiailla tuntia ja 15 minuuttia tai puoltatoista tuntia. Peliaika on siis noin 40 prosenttia varatusta ajasta.
Hyökkäysaika ja muut kellosäännöt
Peliajan rinnalla juoksee toinen kello, joka pakottaa hyökkäyksen päättymään. FIBA:ssa hyökkäävän joukkueen on yritettävä koriinheittoa 24 sekunnin kuluessa. Heiton on irrottava kädestä ennen äänimerkkiä ja osuttava renkaaseen tai mentävä koriin.
Hyökkäysaika nollataan 24 sekuntiin, jos sisäänheitto tapahtuu joukkueen takakentältä virheen tai rikkomuksen seurauksena. Poikkeus on tilanne, jossa sisäänheitto johtuu pallon menemisestä ulos rajojen yli: silloin kello jatkaa siitä mihin se jäi, eikä nollaudu. Etukentän sisäänheitossa sääntö on porrastettu: jos kellossa on 14 sekuntia tai enemmän, kello jatkaa siitä mihin se jäi, ja jos 13 sekuntia tai vähemmän, kello asetetaan 14 sekuntiin.
| Sääntö | FIBA | NBA | FIBA 3×3 |
|---|---|---|---|
| Hyökkäysaika | 24 s | 24 s | 12 s |
| Uusinta hyökkäyslevypallon jälkeen | 14 s | 14 s | ei erillistä uusinta-arvoa, hyökkäysaika on aina 12 s |
| Pallon vienti etukentälle | 8 s | 8 s | ei sovelleta, yksi kori |
| Kolme sekuntia maalialueella hyökkäyksessä | 3 s | 3 s | 3 s (Art. 26); lisäksi 3 s selkä koria kohti kaaren sisällä (Art. 28) |
| Puolustuksen kolmen sekunnin sääntö | ei ole | on, rangaistus tekninen virhe | ei ole |
| Tarkasti vartioitu pelaaja | 5 s, kun puolustaja on enintään 1 metrin päässä | ei vastaavaa, mutta 5 s selkä koria kohti kuljetuksessa vapaaheittoviivan alapuolella | 5 s, kun puolustaja on enintään 1 metrin päässä |
| Sisäänheiton aikaraja | 5 s | 5 s | 5 s |
| Vapaaheiton aikaraja | 5 s | 10 s | 5 s (Art. 43.2.3) |
Yksi hyökkäysaikaan liittyvä yksityiskohta selittää nykyaikaisia hallivarusteita. FIBA:n sääntö 29 toteaa, että jos korilevyn yläreunassa on keltainen valolista, valo menee äänimerkin edelle. Suomen Korisliigan sarjamääräyksissä hallilta vaaditaan korilevyjen sisäreunoihin punaiset LED-valot osoittamaan peliajan päättymistä ja oranssit LED-valot osoittamaan hyökkäysajan päättymistä.
Peliajat Suomessa: lapset, nuoret ja aikuiset
Suomen Koripalloliitto vahvisti 10.6.2026 lasten pelisäännöt 6-12-vuotiaille. Niissä peliaika, korin korkeus, pallon koko ja pelaajamäärä on porrastettu ikäluokittain, ja monista kohdista voidaan sopia paikallisesti valmentajien kesken ennen ottelua. Aikuisten sarjoissa, kuten Korisliigassa ja Naisten Korisliigassa, noudatetaan FIBA:n peliaikaa.
| Ikäluokka | Peliaika | Jatkoaika | Tauot | Sekuntisäännöt | Varattava saliaika |
|---|---|---|---|---|---|
| 6-8 v, supermikrot | 4 x 6 min tai 2 x 12 min | 3 min | ei puoliaikaa, kaikki erätauot 2 min | vain ohjeellinen 14/24 s, ei 3, 5 eikä 8 s | 1 h |
| 9 v, nuoremmat mikrot | 4 x 6 min tai 2 x 12 min | 3 min | ei puoliaikaa, kaikki erätauot 2 min | 3 s, 5 s ja 14/24 s, ei 8 s | 1 h |
| 10 v, vanhemmat mikrot | 4 x 8 min tai 2 x 16 min | 3 min | ei puoliaikaa, kaikki erätauot 2 min | kaikki voimassa | 1 h 15 min |
| 11 v, nuoremmat minit | 4 x 8 min tai 2 x 16 min | 3 min | ei puoliaikaa, kaikki erätauot 2 min | kaikki voimassa | 1 h 15 min tai 1,5 h |
| 12 v, vanhemmat minit | 4 x 8 min tai 2 x 16 min | 3 min | ei puoliaikaa, kaikki erätauot 2 min | kaikki voimassa | 1 h 15 min tai 1,5 h |
| 13-14 v | 4 x 10 min | 5 min | puoliaikatauko 8 min, erätauot 2 min | kaikki voimassa | ei mainita 13- ja 14-vuotiaiden pelisäännöissä |
| Aikuiset, FIBA-säännöt | 4 x 10 min | 5 min | puoliaikatauko 15 min, erätauot 2 min | kaikki voimassa | ei erikseen määritelty |
Nuorimmissa ikäluokissa ei ole puoliaikaa lainkaan, vaan kaikki kolme erätaukoa ovat kahden minuutin mittaisia. Lyhyemmästä erätauosta voidaan sopia paikallisesti. Tämä on tietoinen valinta: lyhyillä tauoilla 24 minuutin peliaika mahtuu tunnin salivuoroon myös silloin, kun kentän ja korien järjestelyyn menee aikaa.
Toinen ikäluokkakohtainen ero koskee sekuntisääntöjä. Kuudesta kahdeksaan ikävuoteen hyökkäysaika on vain ohjeellinen eikä kolmen, viiden tai kahdeksan sekunnin sääntöjä sovelleta lainkaan. Yhdeksänvuotiailla mukaan tulevat kolmen ja viiden sekunnin säännöt, mutta ei vielä kahdeksan sekunnin sääntöä. Kymmenvuotiaista alkaen kaikki sekuntisäännöt ovat voimassa.
Kolmastoista ja neljästoista ikävuosi on siirtymä aikuisten peliaikaan: erät ovat jo täydet kymmenen minuuttia ja jatkoaika viisi minuuttia, mutta puoliaikatauko on lyhennetty kahdeksaan minuuttiin. Pelipallo on numero 6 sekä tytöillä että pojilla, ja pöytäkirjaan saa merkitä 5-12 pelaajaa.
Varattava saliaika ja pukuhuoneaika ovat kaksi eri asiaa: Korisliigan sarjamääräyksissä joukkueiden pukuhuoneet ovat käytössä 90 minuuttia ennen ottelun alkua, mutta tämä ei kerro koko saliajasta, joka riippuu myös lämmittelystä ja hallin muusta ohjelmasta.
3×3 on eri laji: kymmenen minuuttia ja 21 pistettä
3×3 käyttää FIBA:n omaa erillistä sääntökirjaa, jossa peliaika on kirjoitettu kokonaan uusiksi. Virallinen peliaika on yksi kymmenen minuutin jakso, ja pelikello pysäytetään kuolleen pallon tilanteissa ja vapaaheittojen ajaksi.
Ottelu voi kuitenkin päättyä ennen ajan loppumista. Ensimmäisenä 21 pisteeseen tai enemmän yltävä joukkue voittaa, jos se tapahtuu ennen säännönmukaisen peliajan päättymistä. Jos tilanne on tasan peliajan päättyessä, pelataan jatkoaika, jonka voittaa ensimmäisenä kaksi pistettä tekevä joukkue. Peliajan ja jatkoajan välissä on yhden minuutin tauko.
Hyökkäysaika on 12 sekuntia. Kumpikin joukkue saa yhden 30 sekunnin aikalisän, ja virallisissa FIBA-kilpailuissa tai järjestäjän niin päättäessä pidetään lisäksi kaksi TV-aikalisää ensimmäisestä kuolleesta pallosta sen jälkeen, kun pelikello näyttää 6:59 ja 3:59. Käyttämättömän aikalisän saa siirtää jatkoajalle, mikä poikkeaa isosta koripallosta.
Jos pelikelloa ei ole käytettävissä, järjestäjä päättää juoksevan ajan pituuden ja voittoon vaadittavan pistemäärän. FIBA suosittelee näiden pitämistä linjassa keskenään: 10 minuuttia ja 10 pistettä, 15 minuuttia ja 15 pistettä tai 21 minuuttia ja 21 pistettä.
Tässä jutussa käytetty FIBA 3×3 -sääntöasiakirja on merkitty voimassa olevaksi 18.11.2021 alkaen. Tuoreempaa julkaistua versiota ei ollut saatavilla tarkistushetkellä 11.8.2026, joten 3×3-luvut perustuvat tähän versioon.
Historia: näin peliaika on muuttunut
Koripallon peliaika ei ole ollut vakio. Nykyinen FIBA-muoto on 26 vuotta vanha.
| Vuosi | Mitä tapahtui |
|---|---|
| 1891 | James Naismith kirjoitti 13 alkuperäistä sääntöä Springfieldissä. Peliaika oli kaksi 15 minuutin puoliaikaa ja niiden välissä viiden minuutin lepo. |
| 1954 | Syracuse Nationalsin omistaja Danny Biasone keksi 24 sekunnin hyökkäysajan ja sai NBA:n johdon vakuuttuneeksi. Idea perustui laskelmaan, että joukkueet yrittivät noin 60 heittoa ottelussa. |
| 1954-55 | Hyökkäysajan käyttöönoton myötä NBA-joukkueiden pistekeskiarvo nousi 79,5 pisteestä 93,1 pisteeseen ja heittoyritykset noin 75:stä noin 86:een. |
| Ennen vuotta 2000 | FIBA:n peliaika oli kaksi 20 minuutin puoliaikaa, yhteensä 40 minuuttia. |
| 1999 | FIBA:n keskushallitus hyväksyi kokouksessaan 5. ja 6. toukokuuta suuret sääntömuutokset, jotka otettaisiin käyttöön vuoden 2000 olympialaisten jälkeen. |
| 2000 | Peliajaksi tuli neljä 10 minuutin erää, hyökkäysajan kestoksi vahvistettiin 24 sekuntia, pallo oli vietävä etukentälle 8 sekunnissa, joukkuevirherangaistus alkoi neljän virheen jälkeen erässä, puoliaikatauoksi tuli 15 minuuttia, erätauoiksi 2 minuuttia ja aikalisiä yksi kolmessa ensimmäisessä erässä ja kaksi neljännessä. |
| 2024 | 1.10.2024 voimaan tulleessa versiossa peliaikaan ei koskettu. Muutokset kohdistuivat muun muassa sisäänheittoon viimeisen kahden minuutin aikana, korin häirintään ja pelistä erottamisen menettelyihin. |
| 2026 | 1.10.2026 voimaan tulevassa versiossa peliaika säilyy ennallaan. Muutokset koskevat heittoliikkeen määritelmää, kuljetusta, virheluokkia sekä videotarkistuksen laajentamista. |
Vuoden 2000 muutospaketti on koripallon peliajan tärkein käännekohta. Sitä ennen FIBA pelasi kahta 20 minuutin puoliaikaa; sen jälkeen ottelu on rakentunut neljästä erästä, joissa joukkuevirheet ja aikalisät nollautuvat erä- ja puoliaikakohtaisesti.
Vuoden 2026 versiossa myös virhekategorioiden nimet muuttuvat. Aiempi ”unsportsmanlike foul” korvautuu termillä ”disruptive foul”, ja mukaan tulee uusi luokka ”flagrant foul”. Muutos näkyy myös peliaikapykälässä: sääntökohta 8.9 määrää, että pelitauolla tehdystä teknisestä, flagrant- tai pelistä erottavasta virheestä seuraavat vapaaheitot heitetään ennen seuraavan erän alkua.