Koripallon säännöt: virheet, pisteet ja pelipaikat

Koripallo näyttää yksinkertaiselta: pallo koriin, eniten pisteitä voittaa. Sääntökirja on kuitenkin yli sata sivua pitkä, ja suurin osa katsojan hämmennyksestä syntyy kolmesta asiasta: sekuntisäännöistä, virheiden luokittelusta ja siitä, milloin vapaaheittoja saa. Tämä juttu käy läpi koripallon säännöt FIBA:n virallisen sääntökirjan pohjalta. FIBA:n vuoden 2026 sääntömuutokset tulivat Koripalloliiton alaisissa sarjoissa voimaan 1.9.2026 ja kansainvälisesti 1.10.2026. Suurin muutos koskee virheitä: epäurheilijamainen virhe jaettiin pysäyttävään ja räikeään virheeseen, ja tekniset virheet jaettiin kahteen luokkaan. Muilta osin juttu nojaa suomenkieliseen sääntökirjaan Koripallon viralliset pelisäännöt 2024, joka on suomennos FIBA:n julkaisusta Official Basketball Rules 2024.

Koripallon perusidea ja pelin kulku

Sääntökirjan avausmääritelmä on lyhyt: kumpikin joukkue yrittää tehdä korin vastustajan koriin ja estää toista joukkuetta tekemästä pisteitä. Kentällä on kerrallaan viisi pelaajaa kummastakin joukkueesta.

Ottelu koostuu neljästä 10 minuutin neljänneksestä. Ensimmäisen ja toisen sekä kolmannen ja neljännen neljänneksen välissä on kahden minuutin tauko, ja sama kahden minuutin tauko pidetään myös ennen jokaista jatkoaikaa. Puoliajalla tauko on 15 minuuttia. Ennen ottelun alkua on 20 minuutin pelitauko. Jos tilanne on neljännen neljänneksen päätyttyä tasan, pelataan 5 minuutin jatkoaikoja niin monta kuin tasatilanteen ratkaisemiseen tarvitaan.

Ottelu alkaa kiistapallolla keskiympyrässä. Kaikki muut neljännekset ja jatkoajat alkavat sisäänheitolla, ja pallon saava joukkue määräytyy vuorotteluperiaatteella eli suuntanuolen mukaan. Tämä on yksi selvimmistä eroista NBA:han, jossa jokainen neljännes ei ala samalla logiikalla.

Kenttä ja mitat

Kaikki alla olevat mitat ovat FIBA:n sääntökirjasta ja sen varusteliitteestä. Vuoden 2026 sääntömuutokset eivät muuttaneet taulukon mittoja, vaan kenttää koskeva muutos liittyi viivojen väreihin. Kentän mitat mitataan rajaviivan sisäreunasta, eikä rajaviiva itse kuulu kenttään.

Kohde	Mitta
Kentän pituus	28 m
Kentän leveys	15 m
Lattia-alue esteettömänä (vähintään)	32 m x 19 m
Viivojen leveys	5 cm
Keskiympyrän säde	1,80 m
Vapaaheiton puoliympyrän säde	1,80 m
Vapaaheittoviivan etäisyys päätyrajasta	5,80 m
Vapaaheittoviivan pituus	3,60 m
Kolmen sekunnin alueen leveys	4,90 m (2,45 m päätyrajan keskipisteestä kumpaankin suuntaan)
Kolmen pisteen kaaren säde	6,75 m
Kolmen pisteen suorien etäisyys sivurajasta	0,90 m
Korin keskipisteen etäisyys päätyrajasta	1,575 m
Sisäänheittoviivan etäisyys päätyrajasta	8,325 m
Törmäyskaaren säde	1,30 m
Joukkuepenkin istuinpaikkoja	16
Korilevyn koko	1 800 mm x 1 050 mm (kehyksineen)
Korilevyn takana olevan suorakulmion ulkomitat	590 mm x 450 mm
Korirenkaan yläreunan korkeus lattiasta	3 050 mm (± enintään 6 mm)
Korirenkaan sisähalkaisija	450–459 mm
Renkaan lähimmän sisäpisteen etäisyys korilevystä	151 mm (± enintään 2 mm)
Pallo, koko 7 (miehet)	ympärysmitta 750–770 mm, paino 580–620 g
Pallo, koko 6 (naiset)	ympärysmitta 715–730 mm, paino 510–550 g
Pallo, koko 5 (lapset)	ympärysmitta 685–700 mm, paino 465–495 g
Pelipaidan numero selässä / edessä (vähintään)	16 cm / 8 cm korkea

Kaksi lukua kannattaa panna merkille, ja molemmat ovat laskettuja, eivät sääntökirjassa sellaisenaan ilmoitettuja. Kolmen pisteen kaari on 6,75 metriä korin keskipisteen alla olevasta pisteestä, mutta kulmassa raja kulkee 0,90 metrin päässä sivurajasta. Koska kentän puolikas on 7,50 metriä leveä, kulmakolmonen on sääntökirjan luvuista laskettuna vain 6,60 metrin päässä. Toiseksi korilevyn etupinta on 1,20 metrin päässä päätyrajasta, joten vapaaheittoviiva on korilevystä mitattuna 4,60 metrin päässä.

Suomenkielinen sääntökirja käyttää alueesta korin edessä johdonmukaisesti nimitystä kolmen sekunnin alue, ei maalialue. Termi maalialue on jalkapallon ja käsipallon sanastoa, eikä sitä esiinny virallisessa koripallosääntökirjassa kertaakaan.

Joukkue ja viisi pelipaikkaa

Joukkueessa saa olla enintään 12 pelikelpoista pelaajaa kapteeni mukaan lukien, yksi päävalmentaja ja enintään kahdeksan joukkueen mukana kulkevaa henkilöä, apuvalmentajat mukaan lukien. Kentällä on viisi pelaajaa. Viisi virhettä tehnyt pelaaja on kentältä poistettu pelaaja, eikä hän ole enää pelikelpoinen.

Yksi asia kannattaa sanoa selvästi: sääntökirja ei määrittele pelipaikkoja lainkaan. Numerot 1–5 ovat vakiintunut valmennuksen ja median käytäntö, eivät sääntö. Pelaaja saa seistä missä tahansa laillisessa kohdassa kenttää. Suomenkieliset nimitykset vaihtelevat seuroittain: Ylen koripallosanakirja käyttää kolmospaikasta nimeä laituri ja nelospaikasta nimiä iso laituri ja voimalaituri.

1: Pelinrakentaja

Ykköspaikan pelaaja tuo pallon takakentältä etukentälle ja käynnistää hyökkäykset. Käytännössä häneen kohdistuu suurin osa 8 sekunnin säännön paineesta, koska juuri hän kuljettaa pallon keskirajan yli. Suomeksi käytetään myös nimitystä pelintekijä.

2: Heittävä takamies

Kakkospaikan päätehtävä on korinteko kehältä. FIBA siirsi kolmen pisteen kaaren 6,25 metristä 6,75 metriin, eli kolmosheiton matka piteni puolella metrillä. Muutos astui korkeimmalla tasolla voimaan 1.10.2010.

3: Laituri

Kolmospaikka on kaksisuuntainen laitapelaaja, joka toimii sekä kehällä että lähellä koria. Modernissa pelissä tämä paikka on hämärtynyt eniten, koska sama pelaaja voi ottelun aikana puolustaa sekä pelinrakentajaa että sentteriä.

4: Iso laituri

Nelospaikan pelaaja työskentelee lähellä kolmen sekunnin aluetta, hakee levypalloja ja pelaa selkä koriin päin. Kolmen sekunnin sääntö rajoittaa juuri tämän ja viitospaikan liikkumista: vastustajan kolmen sekunnin alueella ei saa oleskella yli kolmea peräkkäistä sekuntia.

5: Sentteri

Viitospaikan pelaaja on yleensä joukkueen pisin ja puolustaa korialuetta. Häneen kohdistuvat myös useimmat kielletyn torjunnan ja korin häirinnän tilanteet, koska hän on lähimpänä rengasta silloin kun heitto tulee alas.

Pisteytys: 1, 2 ja 3 pistettä

Kori on tehty, kun elossa oleva pallo tulee koriin yläpuolelta ja jää sinne tai menee kokonaan läpi. Pallon katsotaan olevan korissa, kun pieninkin osa siitä on korissa renkaan tason alapuolella.

1 piste: vapaaheitosta tehty kori.
2 pistettä: kahden pisteen alueelta heitetty kori.
3 pistettä: kolmen pisteen alueelta heitetty kori.

Ratkaisevaa on se, mistä heitto irtoaa kädestä, ei se, missä pelaaja laskeutuu. Kolmen pisteen viiva ei itse kuulu kolmen pisteen alueeseen, eli viivan päällä oleva heitto on kahden pisteen heitto.

Sääntökirjassa on myös kolme erikoistapausta, jotka menevät helposti väärin. Jos viimeinen vapaaheitto koskettaa rengasta ja kuka tahansa pelaaja koskee palloon sääntöjen mukaisesti ennen kuin se menee koriin, kori on kahden pisteen arvoinen. Jos pelaaja tekee vahingossa korin omaan koriinsa, kori on kahden pisteen arvoinen ja se merkitään pöytäkirjaan vastustajajoukkueen kentällä olevan kapteenin tekemäksi. Jos pelaaja tekee sen tahallaan, kyseessä on rikkomus eikä koria hyväksytä.

Kellon loppuhetkiin on oma sääntönsä. Pelikellossa tai heittokellossa on oltava vähintään 0,3 sekuntia, jotta pelaaja ehtii ottaa pallon haltuunsa sisäänheitosta tai viimeisen vapaaheiton levypallosta ja yrittää koriinheittoa. Jos kellossa on 0,2 tai 0,1 sekuntia, ainoa hyväksyttävä kori syntyy lyömällä tai donkkaamalla pallo suoraan koriin.

Sekuntisäännöt: 24, 14, 8, 5 ja 3

Kello	Mitä se vaatii	Rangaistus rikkomuksesta
24 sekuntia	Pallon haltuun saaneen joukkueen on yritettävä koriinheittoa. Pallon on irrottava kädestä ennen äänimerkkiä ja osuttava sen jälkeen renkaaseen tai mentävä koriin.	Pallo vastustajalle sisäänheitolla
14 sekuntia	Uusi hyökkäysaika hyökkäyslevypallon jälkeen sekä useissa etukentän sisäänheittotilanteissa	Sama kuin 24 sekunnin rikkomuksessa
8 sekuntia	Pallo on vietävä takakentältä etukentälle	Pallo vastustajalle sisäänheitolla
5 sekuntia (tarkasti vartioitu)	Tarkasti vartioidun pelaajan on syötettävä, heitettävä tai aloitettava kuljetus. Tarkka vartiointi tarkoittaa aktiivista laillista puolustusasentoa enintään metrin päässä.	Pallo vastustajalle sisäänheitolla
5 sekuntia (sisäänheitto)	Sisäänheittäjän on irrotettava pallo kädestään	Pallo vastustajalle sisäänheitolla
5 sekuntia (vapaaheitto)	Vapaaheittäjän on heitettävä sen jälkeen, kun pallo on annettu hänen käytettäväkseen	Heitto hylätään
3 sekuntia	Hyökkääjä ei saa oleskella vastustajan kolmen sekunnin alueella yli kolmea peräkkäistä sekuntia joukkueen hallitessa palloa etukentällä pelikellon käydessä	Pallo vastustajalle sisäänheitolla

Heittokellon nollaaminen on tarkempi kuin moni luulee. Jos peli pysäytetään ja sama joukkue saa sisäänheiton omalla etukentällään, kelloa ei nollata 24:ään: jos näytössä oli 14 sekuntia tai enemmän, kello jatkaa siitä mihin se jäi, ja jos näytössä oli 13 sekuntia tai vähemmän, se nollataan 14 sekuntiin. Kun pallo osuu vastustajan renkaaseen, kello nollataan 24 sekuntiin vain jos puolustanut joukkue saa pallon; jos sama joukkue saa levypallon, uutta aikaa on 14 sekuntia.

Aikalisät ja media-aikalisät

Kukin aikalisä kestää yhden minuutin. Joukkue saa kaksi aikalisää ensimmäisellä puoliajalla ja kolme toisella, mutta enintään kaksi näistä silloin kun pelikellossa on neljännellä neljänneksellä 2:00 minuuttia tai vähemmän. Jatkoajalla saa yhden. Käyttämättömät aikalisät eivät siirry seuraavalle puoliajalle tai jatkoajalle. Aikalisää ei myönnetä pelitilannekorin tehneelle joukkueelle, kun neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla on aikaa 2:00 tai vähemmän, ellei erotuomari ole keskeyttänyt peliä.

Tähän loppuu se osa, jonka moni tietää. Sääntökirjan liite E käsittelee media-aikalisiä, ja se on syytä lukea ennen kuin väittää, ettei FIBA:n säännöissä olisi pakollisia aikalisiä. Kilpailun järjestävä organisaatio päättää itse, käytetäänkö media-aikalisiä ja mikä on niiden kesto: 60, 75, 90 tai 100 sekuntia. Jos ne otetaan käyttöön, jokaisella neljänneksellä pidetään yksi media-aikalisä normaalien joukkueaikalisien lisäksi. Jatkoajalla media-aikalisää ei pidetä.

Menettely on määrätty tarkasti. Jos kumpikaan joukkue ei ole pyytänyt aikalisää ennen kuin neljännestä on jäljellä viisi minuuttia, media-aikalisä määrätään heti tilaisuuden tullen pallon kuoltua ja pelikellon pysähdyttyä, eikä sitä kirjata kummankaan joukkueen tiliin. Jos jompikumpi joukkue on ehtinyt pyytää aikalisän ennen viiden minuutin rajaa, tuo aikalisä pidetään media-aikalisänä ja se lasketaan sekä media-aikalisiin että pyytäneen joukkueen tiliin. Näin jokaisella neljänneksellä on vähintään yksi aikalisä, ensimmäisellä puoliajalla enintään kuusi ja toisella puoliajalla enintään kahdeksan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sarjatasolla, joka on ottanut media-aikalisät käyttöön, katkoja tulee enemmän kuin pelkkien joukkueaikalisien perusteella laskisi. Se selittää myös osan siitä, miksi 40 minuutin ottelu venyy kellossa selvästi pidemmäksi.

Virheet: henkilökohtainen, pysäyttävä, räikeä, tekninen ja pelistä erottava

Virhe on sääntörikkomus, joka koskee joko sääntöjen vastaista henkilökohtaista kosketusta vastustajaan tai epäurheilijamaista käytöstä. Virheiden määrää ei ole rajoitettu joukkuetta kohti, mutta jokainen virhe merkitään tekijälleen.

Virhetyyppi	Mitä se on	Rangaistus
Henkilökohtainen virhe	Kiinnipitäminen, sulkeminen, työntäminen, törmääminen, kamppaaminen tai etenemisen estäminen	Sisäänheitto vastustajalle, tai vapaaheittoja jos kohteena heittotilanteessa oleva pelaaja tai joukkuevirheet ovat täynnä
Sisäänheittovirhe	Puolustajan henkilökohtainen virhe, kun neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla on aikaa 2:00 tai vähemmän ja pallo on vielä erotuomarilla tai sisäänheittäjän käytettävissä	Yksi vapaaheitto ja sisäänheitto samalle joukkueelle, riippumatta joukkuevirheistä
Kaksoisvirhe	Kaksi vastustajaa tekee virheen toisilleen suunnilleen samaan aikaan	Virhe kummallekin, ei vapaaheittoja
Tekninen virhe	Luokka 1, joka lasketaan automaattiseen pelistä erottamiseen: epäkunnioittava käytös tai kommunikointi, vastustajan ärsyttäminen tai provosointi, näkökentän peittäminen, kohtuuton kyynärpään heiluttaminen ilman kontaktia, virheen näytteleminen. Luokka 2, jota ei lasketa: pelin viivyttäminen, renkaassa roikkuminen, puolustajan kielletty torjunta viimeisessä vapaaheitossa	Yksi vapaaheitto vastustajalle, minkä jälkeen peli jatkuu siltä joukkueelta, jolla pallo oli
Pysäyttävä virhe	Tarpeeton kosketus ilman aitoa yritystä pelata palloa vastahyökkäyksen pysäyttämiseksi tai kellon pysäyttämiseksi neljänneksen tai jatkoajan lopussa, tai kosketus takaa tai sivulta kohti koria etenevään pelaajaan, jonka edessä ei ole puolustajia. Ei laske automaattiseen pelistä erottamiseen	2 vapaaheittoa (tai onnistuneen heiton lisäksi 1, tai epäonnistuneesta 2–3) ja sisäänheitto etukentän sisäänheittoviivalta
Räikeä virhe	Kosketus, joka ei ole normaalia koripalloa, holtiton, väkivaltainen tai vaarallinen teko tai kohtuuttoman kova kosketus. Laskee automaattiseen pelistä erottamiseen	Sama kuin pysäyttävässä virheessä
Pelistä erottava virhe	Räikeä epäurheilijamainen teko keneltä tahansa pelaajalta, vaihtopelaajalta, valmentajalta tai taustahenkilöltä	Tekijä poistuu välittömästi, aikaa enintään 30 sekuntia. Lisäksi vastustajalle 2 vapaaheittoa (kosketusvirheessä onnistuneen heiton lisäksi 1 tai epäonnistuneesta 2–3) ja sen jälkeen sisäänheitto etukentän sisäänheittoviivalta

Virhemäärillä on kaksi eri rajaa, jotka menevät helposti sekaisin. Viisi virhettä tehnyt pelaaja poistuu pelistä. Sen lisäksi pelaaja erotetaan pelistä välittömästi, jos hän saa kaksi luokan 1 teknistä virhettä, kaksi räikeää virhettä tai yhden kumpaakin. Pysäyttäviä virheitä ja luokan 2 teknisiä virheitä ei lasketa tähän rajaan, mutta ne kirjataan pelaajalle, kerryttävät viiden virheen rajaa ja lasketaan joukkuevirheisiin. Päävalmentaja erotetaan kahdesta omasta epäurheilijamaisesta käytöksestä tuomitusta luokan 1 teknisestä virheestä tai kolmesta luokan 1 teknisestä virheestä, joista osa voi tulla penkin muiden henkilöiden käytöksestä. Ennen vuoden 2026 sääntömuutoksia pelaaja erotettiin jo kahdesta teknisestä tai kahdesta epäurheilijamaisesta virheestä tai yhdestä kumpaakin.

Joukkuevirheet ovat oma kirjanpitonsa. Joukkueen virheet ovat täynnä, kun sen pelaajat ovat tehneet neljä joukkuevirhettä yhdellä neljänneksellä. Sen jälkeen jokainen henkilökohtainen virhe pelaajaan, joka ei ole heittotilanteessa, tuottaa kaksi vapaaheittoa sisäänheiton sijasta. Poikkeus on tärkeä: jos virheen tekee palloa hallitsevan tai palloon oikeutetun joukkueen pelaaja, seurauksena on sisäänheitto vastustajalle, ei vapaaheittoja. Pelitauolla tehdyt joukkuevirheet lasketaan seuraavaan neljännekseen, ja jatkoajalla tehdyt joukkuevirheet lasketaan neljänteen neljännekseen.

Vapaaheitot ja milloin niitä saa

Vapaaheitto on mahdollisuus tehdä yksi piste esteettä vapaaheittoviivan takaa puoliympyrän sisältä. Heittäjä ei saa koskettaa vapaaheittoviivaa eikä astua kolmen sekunnin alueelle ennen kuin pallo on mennyt koriin tai koskettanut rengasta, eikä hän saa näytellä heittoa.

Tilanne	Vapaaheittoja
Virhe heittäjään, kori menee sisään	Kori hyväksytään ja 1 vapaaheitto
Virhe heittäjään kahden pisteen alueelta, heitto ei mene	2
Virhe heittäjään kolmen pisteen alueelta, heitto ei mene	3
Virhe pelaajaan, joka ei ole heittotilanteessa, joukkuevirheet täynnä	2
Virhe pelaajaan, joka ei ole heittotilanteessa, joukkuevirheet eivät täynnä	0, peli jatkuu sisäänheitolla
Palloa hallitsevan joukkueen pelaajan tekemä virhe	0, sisäänheitto vastustajalle joukkuevirheistä riippumatta
Tekninen virhe	1
Pysäyttävä tai räikeä virhe, kohteena ei heittotilanteessa oleva pelaaja	2 ja sisäänheitto
Pelistä erottava virhe, kohteena ei heittotilanteessa oleva pelaaja	2 ja sisäänheitto
Sisäänheittovirhe viimeisen kahden minuutin aikana	1 ja sisäänheitto

Vapaaheiton reunapaikat ovat metrin syvyisiä, ja niissä olevat pelaajat eivät saa astua kolmen sekunnin alueelle ennen kuin pallo on irronnut heittäjän kädestä. Muut pelaajat pysyvät vapaaheittoviivan jatkeen ja kolmen pisteen viivan takana. Jos vapaaheitto menee sisään ja rikkomuksen tekee joku muu kuin heittäjä, piste hyväksytään ja rikkomus jätetään huomiotta.

Askelvirhe, kaksoiskuljetus ja paluu

Nämä kolme rikkomusta ymmärretään usein väärin, ja niistä syntyy suurin osa katsomon riidoista.

Askelsääntö. Sääntökohta 25.2.1 erittelee neljä tapausta. Jos pelaaja ottaa pallon kiinni seisten molemmat jalat maassa, tukijalaksi tulee se jalka, joka jää maahan sillä hetkellä kun toinen nostetaan. Jos pelaaja laskeutuu yhdelle jalalle, vain se jalka voi olla tukijalka. Jos hän pysähtyy ensimmäisellä askeleella molemmat jalat maassa tai ne osuvat lattiaan yhtä aikaa, hän saa kääntyä kummalla jalalla tahansa. Jos hän hyppää ensimmäisellä askeleella yhdeltä jalalta ja laskeutuu tasajalkaa, hän ei saa kääntyä kummallakaan. Liikkeessä pallon kiinni ottava tai kuljetuksen lopettava pelaaja saa ottaa kaksi askelta pysähtyäkseen, syöttääkseen tai heittääkseen. Ensimmäinen askel on se, kun jalka tai molemmat jalat koskettavat kenttää pallon haltuunoton jälkeen, ja toinen askel on seuraava kosketus. Kuljetuksen aloittamiseksi pallon on irrottava kädestä ennen kuin tukijalka nousee.

Kaatuminen ei ole virhe. On sallittua kaatua ja liukua kentällä pallo kädessä tai saada pallo haltuun maaten tai istuen. Rikkomus syntyy vasta, jos pelaaja sen jälkeen kierii tai yrittää nousta ylös pallo kädessään.

Kuljetussäännöt. Kuljetus päättyy, kun pelaaja koskettaa palloa molemmin käsin samanaikaisesti tai kannattaa palloa. Sen jälkeen uutta kuljetusta ei saa aloittaa, ellei pallo ole välillä käynyt koriinheittoyrityksenä, vastustajan koskettamana tai syöttönä toisen pelaajan kautta. Pallon kannatus taas tarkoittaa, että pelaaja asettaa kätensä pallon alle ja siirtää pallon paikasta toiseen tai pysäyttää sen ja jatkaa kuljetusta.

Sääntökirja luettelee myös sen, mikä ei ole kuljetusta: peräkkäiset koriinheittoyritykset, kohelointi kuljetuksen alussa tai lopussa, pallon lyöminen toisen pelaajan hallusta, syötön katkaiseminen ja pallon heittäminen korilevyyn ja sen haltuunotto. Kun pallo ei kosketa kättä, askelten määrää ei ole rajoitettu.

Paluusääntö. Joukkue hallitsee palloa etukentällään, kun pelaaja koskettaa etukenttää molemmilla jaloillaan pallon kanssa tai kun palloa syötellään pelaajien välillä etukentällä. Palautus on rikkomus, jos saman joukkueen pelaaja koskee palloon ensimmäisenä takakentällä. Poikkeus: pelaaja saa hypätä etukentältä, ottaa pallon ilmassa haltuun ja laskeutua takakentälle ilman rangaistusta.

Erot FIBA:n ja NBA:n välillä

NBA pelaa omalla sääntökirjallaan. Erot eivät ole kosmeettisia: ne muuttavat pelin rytmiä ja tilankäyttöä.

Asia	FIBA	NBA
Neljänneksen pituus	10 min	12 min
Ottelun peliaika	40 min	48 min
Jatkoaika	5 min	5 min
Puoliaika	15 min	15 min
Kentän koko	28 m x 15 m	94 x 50 jalkaa (noin 28,65 m x 15,24 m)
Kolmen pisteen kaari	6,75 m	23 jalkaa 9 tuumaa (noin 7,24 m)
Kolmonen kulmasta	6,60 m (laskettu)	22 jalkaa (noin 6,71 m)
Kolmen sekunnin alueen leveys	4,90 m	16 jalkaa (noin 4,88 m)
Vapaaheittoviiva korilevystä	4,60 m (laskettu)	15 jalkaa (noin 4,57 m)
Korin korkeus	3,05 m	10 jalkaa (3,05 m)
Renkaan sisähalkaisija	450–459 mm	18 tuumaa (noin 457 mm)
Korilevy	1 800 x 1 050 mm	6 x 3,5 jalkaa (noin 1 829 x 1 067 mm)
Pelaajan virheraja	5	6
Joukkuevirheet täynnä	4 neljänneksessä	4 neljänneksessä, 3 jatkoajalla
Hyökkäysaika	24 s, nollaus 14 s	24 s, nollaus 14 s
Pallo etukentälle	8 s	8 s
Hyökkäyksen 3 sekuntia	kyllä	kyllä
Puolustuksen 3 sekuntia	ei ole	on, rangaistus tekninen virhe
5 sekuntia selkä koriin	ei ole	on, vapaaheittoviivan jatkeen alapuolella
Joukkueaikalisät	2 + 3 + 1 jatkoajalla	7 varsinaisella peliajalla, enintään 4 neljännellä neljänneksellä, 2 jatkoajalla
Media-aikalisät	1 neljännestä kohti, jos kilpailun järjestäjä ottaa liitteen E käyttöön; ei jatkoajalla	Pakolliset aikalisät osa sääntökirjaa
Aikalisän pituus	1 min, media-aikalisä 60–100 s	1:15, pakolliset aikalisät 2:45 tai 3:15
Kiistapallo	vain ensimmäisen neljänneksen alussa	ottelun ja jokaisen jatkoajan alussa
Pelikelpoisia pelaajia	enintään 12	ei määritelty pelisäännöissä

Käytännön seuraus: NBA:n kaukaisempi kolmen pisteen kaari avaa enemmän tilaa kuljettajalle, kun taas FIBA:n lyhyempi peliaika ja tiukempi virheraja tekevät jokaisesta virheestä arvokkaamman. Kentän koko sen sijaan ei selitä tilaeroa: NBA:n kenttä on FIBA:n kenttään verrattuna vain noin 65 senttiä pidempi ja 24 senttiä leveämpi. Myös vapaaheittoviivan etäisyys korilevystä on molemmissa käytännössä sama, noin 4,6 metriä.

Lasten pelisäännöt Suomessa

Lasten koripalloa pelataan pääsääntöisesti virallisilla säännöillä, mutta ikäluokittaisia poikkeuksia on paljon. Alla olevat tiedot ovat Koripalloliiton liittohallituksen 10.6.2026 vahvistamasta dokumentista Lasten pelisäännöt 6–12-vuotiaat, joka koskee kautta 2026–27 ja korvaa aiemmin käytössä olleen mini- ja mikrosääntödokumentin. Yksityiskohdista päättää alueellisella sarjamääräyksellä aluehallitus, joten oman sarjan säännöt on aina tarkistettava sarjamääräyksistä.

Ikäluokka	Pelaajamäärä	Pallo	Korin korkeus	Peliaika	Sekuntisäännöt
6–8-vuotiaat (supermikrot)	3vs3 tai 4vs4	koko 4, vaihtoehtoisesti 3 tai 5	190–260 cm	4 x 6 min tai 2 x 12 min	vain ohjeellinen 14/24 s
9-vuotiaat (nuoremmat mikrot)	4vs4 tai 3vs3	koko 4 tai 5	190–260 cm	4 x 6 min tai 2 x 12 min	3 s, 5 s ja 14/24 s (ei 8 s)
10-vuotiaat (vanhemmat mikrot)	4vs4 tai 3vs3	koko 5 tai 4	260 cm	4 x 8 min tai 2 x 16 min	kaikki voimassa
11-vuotiaat (nuoremmat minit)	4vs4, vaihtoehtoisesti 3vs3 tai 5vs5	koko 5 tai 4	260 cm	4 x 8 min tai 2 x 16 min	kaikki voimassa
12-vuotiaat (vanhemmat minit)	5vs5 tai 4vs4	koko 5	305 cm tai 260 cm	4 x 8 min tai 2 x 16 min	kaikki voimassa

Osa poikkeuksista on pedagogisesti kiinnostavia. Nuorimmissa ikäluokissa, 6–9-vuotiailla, ei ole paluusääntöä lainkaan. Vapaaheittoviiva teipataan kenttään: 6–9-vuotiailla 2 metrin ja 10–12-vuotiailla 4 metrin päähän korilevystä, ja etäisyydestä voidaan sopia paikallisesti välillä 2–4 metriä. Puoliaikaa ei ole, vaan kaikki erätauot ovat kahden minuutin mittaisia, ja jatkoaika on kolme minuuttia.

Kolmen pisteen viiva on oma erikoisuutensa. Ikäluokissa 9, 10 ja 11 kolmen pisteen viivaksi teipataan niin sanottu espanjalainen laatikko, eli neliö, jonka sivut ovat 5,8 metriä ja jonka yksi sivu on päätyraja. Olennainen ero virallisiin sääntöihin: heitto on kolmen pisteen arvoinen vasta, kun sekä heitto että alastulo tapahtuvat laatikon ulkopuolella, kun taas virallisissa säännöissä ratkaisee pelkkä irrotushetki. Jos laatikkoa ei saada merkittyä, peli pelataan ilman kolmen pisteen heittoa. 12-vuotiailla kolmen pisteen heitto on jo pelisääntöjen mukainen, ellei alueen sarjamääräyksissä toisin mainita. Supermikroilla eli 6–8-vuotiailla kolmen pisteen heitosta ei ole mainintaa lainkaan.

Pelaajavartiointi eli miespuolustus on pakollinen koko ottelun ajan, mikä sulkee aluepuolustuksen pois. Auttaminen, palloon sijoittuminen, vaihtaminen ja hetkellinen tuplaaminen ovat silti sallittuja. Jos määräystä rikotaan tahallaan, erotuomarilla on viisiportainen ohjeistus, joka alkaa opastuksesta ja päättyy valmentajan teknisiin virheisiin. Kilpailullista painetta on kevennetty myös kirjanpidosta: 6–8-vuotiaiden sarjoissa ei pidetä pöytäkirjaa eikä julkaista tuloksia tai sarjataulukoita, ja 9-vuotiaiden sarjoissa pidetään pöytäkirjaa ja julkaistaan tulokset, mutta ei sarjataulukoita. Suositus on, että pelaaja on kentällä vähintään noin puolet peliajasta. Jokaisen ottelun päätteeksi erotuomari valvoo, että joukkueet kättelevät.

Tuomarin merkit

Sääntökirja toteaa, että siinä kuvatut käsimerkit ovat ainoat kelvolliset erotuomarin merkit.

Merkki	Miltä se näyttää
Kello seis	Avoin kämmen ylhäällä
Kello seis virheen vuoksi	Yksi nyrkki ylhäällä
Kello käyntiin	Kädellä lyövä liike
Yksi piste	Yksi sormi, ranteesta heilautus
Kaksi pistettä	Kaksi sormea, ranteesta heilautus
Kolme pistettä	Kolme sormea ojennettuna, yksi käsi yritys, molemmat onnistunut
Askelrikkomus	Nyrkkien pyöritys
Kaksoiskuljetus	Taputtava liike käsillä
Pallon kannatus	Avokämmenen puolipyöritys
Kolme sekuntia	Kolme sormea ojennetussa kädessä
Viisi sekuntia	Viisi sormea ylhäällä
Kahdeksan sekuntia	Kahdeksan sormea ylhäällä
Hyökkäysaikarikkomus	Sormet taputtavat olkapäätä
Pallon palautuminen takakentälle	Käden heiluttaminen vartalon edessä
Kielletty torjunta tai korin häirintä	Etusormen pyöritys toisen käden yläpuolella
Kiinnipitäminen	Tartu ranteeseen
Estäminen tai väärä skriini	Molemmat kädet lanteilla
Pallollisen törmäys	Isku nyrkillä avokämmeneen
Tekninen virhe	T-kirjain avokämmenin
Pysäyttävä virhe	Toinen käsi nyrkissä ylhäällä, sen jälkeen kaksi sormea kasvojen korkeudella
Räikeä virhe	Tartu pystyssä olevan käden ranteeseen
Pelistä erottava virhe	Molemmat nyrkit ylös
Virheen näytteleminen	Kyynärvarren laskeminen kahdesti
Aikalisä	Etusormi ojentuu avokämmeneen
Media-aikalisä	Oma merkkinsä liitteessä A, erillään joukkueaikalisästä
Videotarkistus	Ojennetun etusormen pyöritys vaakatasossa
Päävalmentajan haasto	Päävalmentaja piirtää käsillään suorakulmion ja sanoo selvästi ”challenge”; erotuomari vahvistaa pyynnön omalla merkillään

Miten säännöt ovat muuttuneet

Koripallon säännöt on kirjoitettu uusiksi useaan kertaan, ja lähes jokainen muutos on pyrkinyt samaan: enemmän hyökkäyksiä, vähemmän pallon pitkittämistä.

Ensimmäinen suuri askel oli NBA:n 24 sekunnin heittokello, jonka omistajat hyväksyivät huhtikuussa 1954. Idea oli Syracuse Nationalsin omistajan Danny Biasonen. Vaikutus näkyi heti: liigan keskimääräinen pistemäärä joukkuetta kohti nousi 79,5:stä kaudella 1953–54 lukemaan 93,1 kaudella 1954–55, ja heittoyritysten määrä kasvoi 75,4:stä 86,4:ään ottelua kohti.

Kolmen pisteen viiva tuli NBA:han kaudeksi 1979–80 aluksi vuoden kokeiluna. FIBA otti kolmosen käyttöön 1984, jolloin kaari oli 6,25 metriä.

FIBA yhtenäisti sääntöjään kansainvälisesti vuonna 2000, jolloin hyökkäysaika lyheni 30 sekunnista 24:ään, pallon kuljettamiseen etukentälle jäi 10 sekunnin sijasta 8 sekuntia ja kaksi 20 minuutin puoliaikaa korvattiin neljällä 10 minuutin neljänneksellä.

FIBA:n keskushallitus hyväksyi Pekingissä 25.–26.4.2008 muutospaketin, joka astui korkeimman tason kilpailuissa voimaan 1.10.2010 ja muilla tasoilla 1.10.2012. Silloin kolmen sekunnin alue muuttui puolisuunnikkaasta suorakulmioksi, kolmen pisteen kaari siirtyi 6,25 metristä 6,75 metriin, sisäänheittoviivat merkittiin 8,325 metrin päähän päätyrajasta ja korin alle tuli törmäyskaari. Puolisuunnikkaan muotoinen alue oli ollut käytössä 1950-luvulta asti.

Vuonna 2014 FIBA muutti sääntökohtaa 29 niin, että heittokello nollataan hyökkäyslevypallon jälkeen 24 sekunnin sijasta 14 sekuntiin. NBA otti saman käytännön käyttöön vasta kaudesta 2018–19 alkaen. Koripallon viralliset pelisäännöt 2024 tulivat Suomessa voimaan 1.10.2024. Uusin päivitys on FIBA:n keskushallituksen Berliinissä 23.4.2026 hyväksymä sääntöpaketti, joka tuli Koripalloliiton sarjoissa voimaan 1.9.2026 ja kansainvälisesti 1.10.2026. Siinä epäurheilijamainen virhe jaettiin pysäyttävään ja räikeään virheeseen ja tekniset virheet kahteen luokkaan. Lisäksi heittotilanteessa olevan pelaajan on nyt oltava etukentällä, paitsi jos heitto on viimeinen ennen neljänneksen, jatkoajan tai hyökkäysajan päättymistä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta virhettä koripallossa saa tehdä?

Pelaaja poistuu ottelusta viiden virheen jälkeen FIBA:n säännöillä. NBA:ssa raja on kuusi. Sen lisäksi pelaaja erotetaan pelistä välittömästi, jos hän saa kaksi luokan 1 teknistä virhettä, kaksi räikeää virhettä tai yhden kumpaakin. Joukkueella ei ole ylärajaa virheiden määrälle, mutta neljän joukkuevirheen jälkeen jokainen henkilökohtainen virhe pelaajaan, joka ei ole heittotilanteessa, maksaa vastustajalle kaksi vapaaheittoa. Heittotilanteessa olevalle pelaajalle tulee vapaaheittoja joka tapauksessa, ja hyökkäävän eli palloa hallitsevan joukkueen tekemästä virheestä seuraa sisäänheitto.

Kuinka kauan koripallo-ottelu kestää?

Varsinainen peliaika on neljä 10 minuutin neljännestä eli 40 minuuttia. Neljännesten välissä on kahden minuutin tauko ja puoliajalla 15 minuuttia, eli pelkkä peliaika ja tauot ovat jo 59 minuuttia. Päälle tulevat aikalisät, mahdolliset media-aikalisät ja kaikki kellon pysäytykset vapaaheittojen, virheiden ja pallon ulos menemisen vuoksi. Käytännössä FIBA-ottelu kestää alusta loppuun noin kaksi tuntia. Tasatilanteessa pelataan 5 minuutin jatkoaikoja niin monta kuin ratkaisuun tarvitaan.

Kuka voi pyytää aikalisän ja milloin?

Vain päävalmentajalla tai ensimmäisellä apuvalmentajalla on oikeus pyytää aikalisä, ja pyyntö tehdään saamalla katsekontakti toimitsijapöytään tai menemällä sinne ja näyttämällä sovittu käsimerkki. Aikalisä myönnetään aikalisämahdollisuuden aikana: kun pallo kuolee ja pelikello pysähtyy, kun pallo kuolee onnistuneen viimeisen vapaaheiton jälkeen tai kun pyytäneen joukkueen vastustaja tekee pelitilannekorin. Mahdollisuus päättyy, kun pallo on pelaajan käytettävissä sisäänheittoa tai ensimmäistä vapaaheittoa varten. Pyynnön voi perua vain ennen kuin ajanottajan merkki on soinut.

Saako koripallossa puolustaa aluepuolustuksella?

FIBA:n virallisissa säännöissä ei ole rajoitusta puolustustavalle, joten aluepuolustus on sallittu. NBA:ssa on erikseen puolustuksen kolmen sekunnin sääntö, joka rajoittaa kolmen sekunnin alueella oleskelua ilman aktiivista vartiointia. Suomessa 6–12-vuotiaiden sarjoissa pelaajavartiointi on pakollinen koko ottelun ajan, eli aluepuolustus on niissä kielletty.

Juttua päivitetty 16.10.2026: johdanto, virheosio, vapaaheitto- ja tuomarinmerkkitaulukot, sääntöhistoria ja UKK on päivitetty vastaamaan FIBA:n 2026 pelisääntöjä, jotka tulivat Suomessa voimaan 1.9.2026 (epäurheilijamainen virhe jaettiin pysäyttävään ja räikeään virheeseen, ja tekniset virheet jaettiin kahteen luokkaan).