Paitsio, pitkä kiekko ja rangaistukset: jääkiekon säännöt

Tämä opas käy läpi paitsion, pitkän kiekon ja rangaistukset sellaisina kuin ne on kirjattu IIHF:n viralliseen sääntökirjaan kaudelle 2026/27 (versio 1.0, kesäkuu 2026) ja Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) sääntökirjaan 2026–2027 (versio 1.1, lokakuu 2026). Suomen sarjoissa pelataan IIHF:n säännöillä, joihin SJL tekee kansallisia poikkeuksia. Kun kirjat eroavat toisistaan, ero kerrotaan erikseen. Pykälänumerot on merkitty näkyviin, jotta jokaisen kohdan voi tarkistaa itse.

Paitsio: luistimet ratkaisevat, ei maila

Paitsiosäännön ydin on sääntökohdassa 83.1: hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa edetä hyökkäysalueelle ennen kiekkoa. Sääntökirja sanoo suoraan, että pelaajan luistimet, eivät hänen mailansa, ovat määräävä tekijä kaikissa tapauksissa. Maila saa siis olla siniviivan yli miten pitkälle tahansa.

Pelaaja on paitsiossa, kun hänen molemmat luistimensa ovat kokonaan yli kyseisen siniviivan etureunan. Luistimella tarkoitetaan tässä säännössä vain luistimen terää. Käänteisesti pelaaja ei ole paitsiossa, jos jompikumpi luistin on kontaktissa siniviivaan tai viivan omalla puolella sillä hetkellä, kun kiekko kokonaan ylittää siniviivan etureunan.

Siniviivan taso eli plane

Viivan omalla puolella oleminen määritellään siniviivan tasona, joka ulottuu siniviivan etureunasta ylöspäin. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei luistimen tarvitse koskettaa jäätä. Jos pelaaja hyppää tai nostaa luistimen ilmaan mutta luistin ei ole vielä läpäissyt tätä pystysuoraa tasoa kiekon ylittäessä viivan, hän on sääntöjen mukaan pelissä.

Toinen tärkeä ajoituskysymys: kysymystä paitsioasemasta ei koskaan synny ennen kuin kiekko on kokonaan ylittänyt siniviivan etureunan. Sillä hetkellä päätös on tehtävä, eikä sitä arvioida uudelleen myöhemmin.

Kiekollinen pelaaja ei voi olla paitsiossa

Kiekkoa kuljettavan pelaajan ei katsota olevan paitsiossa, vaikka hän ylittäisi siniviivan ennen kiekkoa, edellyttäen että hänellä on kiekko hallussa ja hallinnassa mailallaan ennen kuin molemmat hänen luistimensa ovat kokonaan ylittäneet siniviivan etureunan. Vaatimus kiekon hallinnasta nimenomaan mailalla on IIHF:n kauden 2026/27 sääntömuutos, ja sama sanamuoto on SJL:n sääntökirjassa 2026–2027. Tämä on syy siihen, miksi hyökkääjä työntää kiekkoa mailan lavalla vartalonsa edessä sisään alueelle.

Sääntö 83.1 sisältää myös vastakkaisen tilanteen: jos pelaaja sääntöjen mukaisesti kuljettaa, syöttää tai pelaa kiekon takaisin omalle puolustusalueelleen, kun vastajoukkueen pelaaja on jo tällä alueella, tilanne ei ole paitsio ja peli jatkuu.

Siirretty paitsiotilanne ja alueen puhdistaminen

Siirretty paitsiotilanne (sääntö 83.3) syntyy, kun hyökkääjä on mennyt siniviivan yli ennen kiekkoa, mutta puolustavalla joukkueella on mahdollisuus tuoda kiekko pois alueeltaan ilman viivettä tai kontaktia. Linjatuomari nostaa pillittömän kätensä ylös eikä puhalla.

Tilanne purkautuu ja peli jatkuu kahdella tavalla. Ensinnäkin jos kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat alueelta samaan aikaan. Huomionarvoista on, että alueen puhdistamisessa vaaditaan luistinkontakti siniviivaan, eli kolmiulotteinen tulkinta ei ole tässä tilanteessa käytössä. Toiseksi jos puolustava joukkue syöttää tai kuljettaa kiekon puolueettomalle alueelle.

Vihellys tulee heti, jos siirretyn paitsiotilanteen aikana hyökkäävä pelaaja koskettaa kiekkoa, yrittää saada irtokiekon haltuunsa, paineistaa puolustavaa kiekollista pelaajaa syvemmälle alueelle tai on ottamassa fyysisen kontaktin kiekolliseen puolustajaan.

Jos hyökkääjä päättää vaihtaa penkille kesken siirretyn paitsion, hänen katsotaan puhdistaneen alueen vasta kun molemmat luistimet ovat pois jäältä ja linjatuomari tulkitsee hänen poistuneen pelialueelta. Jos korvaava pelaaja ehtii jäälle hyökkäysalueelle tilanteen ollessa yhä voimassa, myös hänen on poistuttava alueelta.

Kimmokkeet ja palautukset

Sääntö 83.2 ratkaisee kimmokkeet. Kun puolustaja laukaisee kiekon pois alueeltaan ja kiekko kimpoaa selkeästi puolueettomalla alueella olevasta puolustavan joukkueen pelaajasta takaisin puolustusalueelle, kaikki hyökkääjät saavat pelata kiekkoa. Paitsio siis kumoutuu.

Kolme tilannetta johtaa kuitenkin paitsioon tai siirrettyyn paitsiotilanteeseen. Kiekko kimpoaa takaisin puolustusalueelle puolueettomalla alueella olevasta tuomarista. Kiekko kimpoaa hyökkäysalueelle puolueettomalla alueella olevasta hyökkäävästä pelaajasta. Hyökkäävän pelaajan laukaisema kiekko kimpoaa kenestä tahansa pelaajasta hyökkäysalueelle. Lisäksi jos hyökkääjä itse aiheuttaa kimmokkeen mailahäirinnällä, taklauksella tai muulla fyysisellä kontaktilla, linjatuomarin on nostettava kätensä.

Miksi maali hylätään

Sääntö 83.4 on syy moneen hylättyyn maaliin. Jos kiekko laukaistaan hyökkäysalueelle siirretyn paitsiotilanteen aikana ja se päätyy maaliin joko suoraan tai maalivahdin, pelaajan, laitojen, suojalasin tai tuomarin kautta, maalia ei hyväksytä, koska alkuperäinen laukaus oli paitsio. Sillä, että hyökkäävä joukkue ehti puhdistaa alueen ennen kiekon menemistä maaliin, ei ole merkitystä.

Ainoa tapa tehdä maali siirretyn paitsiotilanteen aikana on se, että puolustava joukkue laukaisee tai pelaa kiekon omaan maaliinsa ilman hyökkääjien toimintaa tai kontaktia.

Mistä aloitetaan

Sääntö 83.6 määrää aloituspaikan, ja vaihtoehtoja on neljä. Jos kiekko kuljetettiin siniviivan yli, aloitus on siniviivan ulkopuolelta. Jos kiekko laukaistiin tai harhasyötettiin alueelle, aloitus on lähin aloituspiste siltä alueelta mistä kiekko lähti ja joka antaa hyökkäävälle joukkueelle vähiten alueellista etua. Sama koskee tilannetta, jossa hyökkääjä paineistaa tai on taklaamassa puolustajaa. Jos kyseessä katsotaan olevan tahallinen paitsio, aloitus siirtyy rikkoneen joukkueen omalle päätyalueelle.

Pitkä kiekko: kaksi erillistä arviota

Pitkä kiekko on sääntö 81, ja Suomen sääntökirjassa se kulkee nimellä pitkä. Punainen keskiviiva jakaa jään kahdeksi puoliskoksi. Jos tasalukuisena tai ylivoimalla pelaavan joukkueen pelaaja laukaisee, lyö kädellä tai aiheuttaa kiekon kimpoamisen omalta kenttäpuoliskoltaan vastustajan maaliviivan yli, peli katkaistaan.

Keskiviivan saavuttaminen

Ratkaisevaa on kiekkoa hallussa pitäneen joukkueen viimeinen kosketuspaikka. Joukkueen täytyy saavuttaa keskiviiva, jotta pitkää ei synny. Sääntökirja määrittelee tämän tarkasti: kiekon on vielä pelaajan mailassa ollessaan yllettävä punaiselle keskiviivalle. Pelaajan luistimet eivät riitä.

Kilpajuoksu aloituspisteille

Tulkinta vaatii linjatuomarilta kaksi erillistä arviota. Ensin hänen on määritettävä, että kiekko tulee ylittämään maaliviivan. Heti kun tämä on selvää, ratkaistaan kumpi pelaaja, hyökkäävä vai puolustava, saavuttaisi kiekon ensin.

Jälkimmäinen päätös on tehtävä viimeistään sillä hetkellä, kun ensimmäinen pelaajista saavuttaa päätyalueen aloituspisteiden tason. Pelaajan luistimet ovat määräävä tekijä. Sääntökirja tarkentaa, että ratkaisevaa on kumpi ehtisi kiekolle ensin, ei kumpi ehtisi aloituspisteille ensin. Jos kilpajuoksu on liian tasainen ratkaistavaksi, pitkä tuomitaan. Tämä on se järjestely, joka tunnetaan yleisesti hybridi-icingina, vaikka IIHF:n sääntökirja ei käytä sanaa hybridi.

Jos kiekosta ei kisata lainkaan, pitkää ei vihelletä ennen kuin puolustavan joukkueen kenttäpelaaja ylittää oman siniviivansa ja kiekko ylittää maaliviivan, ei kuitenkaan maalitolppien välistä.

Milloin pitkää ei tuomita

Sääntö 81.5 luettelee poikkeukset. Pitkää ei ole, kun laukaistu kiekko kimpoaa omalla kenttäpuoliskollaan olevan vastustajan vartalosta tai mailasta maaliviivan yli. Pitkä kumoutuu myös, jos kiekko kimpoaa useaan kertaan ennen keskiviivaa ja vähintään yksi kimmoke oli vastustajan pelaajasta. Suoraan aloituksesta kummankaan aloittajan lyömä kiekko ei ole pitkä.

Jos linjatuomarin mielestä joku puolustavan joukkueen pelaaja pystyisi pelaamaan kiekkoa ennen maaliviivaa mutta ei tee niin, peli jatkuu eikä pitkää tuomita. Tähän sisältyy nimenomaisesti tilanne, jossa joukkue on vaihtamassa pelaajia ja joku jättää kiekon pelaamatta välttääkseen liian monta pelaajaa jäällä -rikkeen. Pitkää ei myöskään tuomita, jos kiekko osuu vastustajaan tai vastustajan maalivahtiin, luistin ja maila mukaan luettuina, ennen maaliviivan ylitystä tai sen jälkeen.

Maalivahti ja vaihtokielto

Sääntö 81.3 antaa maalivahdille valtaa. Jos linjatuomarin mielestä maalivahti näyttelee kiekon pelaamista, yrittää pelata sitä tai luistelee kiekon suuntaan, pitkää ei tuomita ja peli jatkuu. Jos maalivahti sen sijaan on laillisesti maalialueen ulkopuolella matkalla penkille ylimääräisen kenttäpelaajan vuoksi eikä yritä pelata kiekkoa, pitkä jää voimaan.

Rangaistus tulee myös ilman jäähyä. Sääntö 81.4 kieltää pitkään syyllistynyttä joukkuetta tekemästä pelaajavaihtoja ennen seuraavaa aloitusta. Poikkeukset ovat kapeat: vaihdettu maalivahti takaisin, loukkaantunut pelaaja, rikkinäinen luistin tai rangaistus, joka muuttaa pelaajamäärää. Jäällä olevat pelaajat määräytyvät sillä hetkellä, kun kiekko irtoaa rikkoneen pelaajan mailasta. Sääntö 81.2 antaa lisäksi hyökkäävälle joukkueelle oikeuden valita, kummasta päätyalueen aloituspisteestä aloitus suoritetaan. Jos linjatuomari on erehtynyt, aloitus siirtyy kaukalon keskipisteeseen.

Alivoimalla pitkä on sallittu. Sääntö 81.6 toteaa, ettei rikettä tuomita, jos laukaisijan joukkueella on jäällä vähemmän pelaajia kuin vastustajalla. Kun rangaistus on päättymässä, ratkaisu tehdään sillä hetkellä kun rangaistus päättyy: jos kiekko irtoaa lavasta ennen sitä, pitkää ei ole.

Rangaistuslajit ja niiden kesto

Rangaistuslajit on koottu sääntökirjan osaan 4, säännöt 15 alkaen.

Rangaistus	Sääntö	Kesto	Sijainen jäälle	Päättyykö vastustajan maaliin
Pieni rangaistus	16.1	2 min	Ei	Kyllä
Joukkuerangaistus	17.1	2 min	Joukkue nimeää kärsijän	Kyllä
Kaksinkertainen pieni	18.1	4 min	Ei	Ensimmäinen 2 min päättyy
Iso rangaistus	20.1	5 min	Sijainen aitioon	Ei
Käytösrangaistus	22.1	10 min	Kyllä, heti	Ei (ei aiheuta vajaalukuisuutta)
Pelirangaistus	23.1	Ottelun loppuun	Kyllä, heti	Ei (kirjataan 20 minuuttina)

Pieni rangaistus päättyy vastustajan maaliin vain kahden ehdon täyttyessä: maali on tehtävä vajaalukuista joukkuetta vastaan ja vajaalukuisen joukkueen on kärsittävä pientä rangaistusta kellossa. Silloin päättyy se rangaistus, jossa on vähiten aikaa jäljellä. Rangaistuslaukauksesta tehty maali ei päätä mitään rangaistusta.

Ottelurangaistus on poistunut asteikosta

Ottelurangaistus ei enää kuulu rangaistusasteikkoon. Suomessa se poistui kaudeksi 2024–2025, ja SJL:n sen kauden sääntökirjan esipuhe nimesi ottelurangaistusten poistumisen rangaistusskaalasta kauden isoimmaksi muutokseksi. Voimassa olevissa kirjoissa, IIHF:n sääntökirjassa 2026/27 ja SJL:n sääntökirjassa 2026–2027, ottelurangaistusta ei esiinny lainkaan. Sen tilalla on sääntö 21 (vaaralliset teot), jonka nojalla tuomitaan iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus teosta, jota pelisäännöt eivät muuten kata ja joka erotuomarin harkinnan mukaan vaarantaa kenen tahansa peliin osallistuvan turvallisuutta. NHL sen sijaan käyttää yhä omaa sääntöään 21, match penalty, joka tuomitaan pelaajalle, joka tahallaan vahingoittaa vastustajaa tai yrittää vahingoittaa tätä.

Mikä teko tuottaa minkä rangaistuksen

Alla oleva taulukko kokoaa rikkeet sääntönumeroittain ja kertoo, mitä rangaistuksia kustakin voidaan tuomita. Taulukko noudattaa SJL:n sääntökirjaa 2026–2027, jota käytetään Suomen sarjoissa. Merkintä 2+10 tarkoittaa pientä rangaistusta ja käytösrangaistusta, 5+PR isoa rangaistusta ja pelirangaistusta. Koska Suomessa iso rangaistus tuo aina myös pelirangaistuksen, isot rangaistukset on merkitty muodossa 5+PR. IIHF:n kirjan erot on koottu taulukon alle.

Sääntö	Rike	Mahdolliset rangaistukset
41	Laitataklaus	2+10 tai 5+PR
42	Ryntäys	2 tai 5+PR
43	Selästä taklaaminen	2+10 tai 5+PR
44	Leikkaaminen	2 tai 5+PR
45	Kyynärpäätaklaus	2 tai 5+PR
46	Tappelu	Iso rangaistus, pelirangaistus
47	Päällä iskeminen	5+PR
48	Taklaus päähän tai niskaan	2+10 tai 5+PR
49	Potkaiseminen	5+PR
50	Polvitaklaus	2 tai 5+PR
51	Väkivaltaisuus	2, 2+2 tai 5+PR
52	Jalkapyyhkäisy	5+PR
53	Varusteen heittäminen	2, joukkuerangaistus, käytösrangaistus, pelirangaistus, 5+PR tai rangaistuslaukaus
54	Kiinnipitäminen	2 tai rangaistuslaukaus
55	Koukkaaminen	2, 5+PR tai rangaistuslaukaus
56	Estäminen	2, joukkuerangaistus, 5+PR tai rangaistuslaukaus
57	Kampitus	2, 5+PR tai rangaistuslaukaus
58	Mailan päällä lyöminen	2+2+10 (yritys) tai 5+PR
59	Poikittainen maila	2 tai 5+PR
60	Korkea maila	2, 2+2 tai 5+PR
61	Huitominen	2, 5+PR tai rangaistuslaukaus
62	Keihästäminen	2+2 (yritys; SJL:n pykälän otsikossa 2+2+10) tai 5+PR
63	Pelin viivyttäminen	2, joukkuerangaistus tai rangaistuslaukaus
64	Sukeltaminen tai rikkeen tehostaminen	2
65	Varusteet	2
67	Kiekon pelaaminen kädellä	2 tai rangaistuslaukaus
68	Sääntöjenvastainen vaihto	Joukkuerangaistus tai rangaistuslaukaus
70	Pelaajapenkiltä tai rangaistusaitiosta lähteminen	Joukkuerangaistus, pelirangaistus tai rangaistuslaukaus
74	Liian monta pelaajaa jäällä	Joukkuerangaistus
75	Epäurheilijamainen käytös	2, joukkuerangaistus, käytösrangaistus, pelirangaistus tai 5+PR

Ison rangaistuksen kynnys on määritelty säännössä 20.1: kyse on fyysisestä rikkeestä, jossa pelaaja piittaamattomasti vaarantaa rikotun pelaajan. Arvio perustuu rikkeen vakavuuteen, kontaktin vakavuuteen, väkivallan asteeseen ja teon yleiseen moitittavuuteen.

IIHF:n kirjassa asteikko poikkeaa muutamassa kohdassa. Koska IIHF ei liitä pelirangaistusta automaattisesti jokaiseen isoon rangaistukseen, laitataklauksesta, ryntäyksestä, kyynärpäätaklauksesta, estämisestä ja kampituksesta voidaan tuomita myös pelkkä iso rangaistus. Selästä taklaamisesta IIHF ei salli pientä rangaistusta lainkaan (43.2), joten ainoa vaihtoehto on 5+PR, kun Suomessa voidaan tuomita myös 2+10. Päällä iskemisen yrityksestä IIHF:n kirja tuntee kaksinkertaisen pienen rangaistuksen (47.2), SJL:n kirja vain 5+PR:n.

Kaudeksi 2026/27 IIHF tarkensi korkean mailan määritelmää (60.1): rangaistus edellyttää, että vastustajan hartiat ovat vyötärön tasolla tai sitä ylempänä. Sama sanamuoto on SJL:n kirjassa. Kummassakin kirjassa rangaistuslaukaus voidaan lisäksi tuomita takaapäin tehdystä rikkeestä, jos säännön 24.8 neljä ehtoa täyttyvät.

Rangaistuslaukaus: milloin se tuomitaan

Rangaistuslaukauksen tarkoitus on säännön 24.1 mukaan palauttaa joukkueelle maalintekomahdollisuus, joka menetettiin vastustajan rikkeen takia. Takaapäin tehdystä rikkeestä laukaus tuomitaan vain, jos neljä ehtoa täyttyvät samanaikaisesti.

Rike tapahtui puolueettomalla tai hyökkäysalueella, eli kiekollisen pelaajan oman siniviivan takana.
Rike tehtiin takaapäin. Poikkeus on maalivahdin edestä tekemä rike läpiajotilanteessa.
Kiekollinen pelaaja (tai pelaaja, joka olisi selvästi saanut kiekon hallintaansa) menetti kohtuullisen maalintekomahdollisuuden. Se, että pelaaja sai laukaisun aikaiseksi, ei automaattisesti poista tilannetta harkinnasta.
Pelaajan ja maalivahdin välissä ei ollut yhtään vastustajaa.

Peliä ei katkaista ennen kuin hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon puolustavalle joukkueelle. Jos rikottu pelaaja tai hänen joukkuetoverinsa ehtii palautua ja saa uuden kohtuullisen maalipaikan, rangaistuslaukausta ei tuomita, vaan tavallinen rangaistus, jos maalia ei synny. Jos pelaaja koskee ensin kiekkoon ja kampittaa vasta sen jälkeen, tuomitaan pieni rangaistus kampituksesta.

Muita rangaistuslaukaukseen johtavia tilanteita ovat mailan tai varusteen heittäminen kiekkoa tai kiekollista pelaajaa kohti omalla puolustusalueella, katsojan jäälle heittämä esine joka häiritsee läpiajoa, sekä puolustavan pelaajan (muun kuin maalivahdin) tekemä kiekon peittäminen tai poimiminen maalialueella. Sääntöjenvastaisesti peliin tulleen pelaajan tekemä häirintä läpiajotilanteessa tuottaa niin ikään rangaistuslaukauksen.

Itse suorituksessa kiekko asetetaan keskipisteeseen. Kiekon tai pelaajan on liikuttava kohti vastustajan maaliviivaa, ja suoritus päättyy laukaukseen. Lacrosse-tyyppinen liike, jossa kiekko käännetään jäästä mailan lavan päälle ja piiskataan maaliin, on sallittu, kunhan kiekkoa ei nosteta yli hartiatason eikä laukaisuvaiheessa yli yläriman korkeuden. Spin-o-rama eli 360 asteen pyörähdys on kielletty, ja jos pelaaja tekee sen, suoritus päätetään eikä maalia synny. Maalivahdin on pysyttävä maalialueellaan, kunnes suorittaja on koskettanut kiekkoa.

Ylivoima ja alivoima käytännössä

Kun rangaistus tuomitaan joukkueelle, jolla ei ole kiekkoa hallinnassaan, päätuomari nostaa kätensä siirretyn rangaistusvihellyksen merkiksi ja antaa pelin jatkua. Vihellys tulee vasta kun rangaistava joukkue saa kiekon haltuunsa. Tämä on syy siihen, että hyökkäävä joukkue vaihtaa maalivahdin kentälliseksi siirretyn vihellyksen aikana.

Jos maali syntyy siirretyn pienen rangaistuksen aikana, rangaistusta ei tuomita lainkaan. Jos siirrettynä on kaksi tai useampia pieniä rangaistuksia, rikkoneen joukkueen kapteeni valitsee ja kertoo päätuomarille, mikä rangaistus jää pois. Iso rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan riippumatta siitä, syntyikö maali.

Joukkue ei koskaan pelaa alle kolmen kenttäpelaajan. Sääntö 26.1 määrää, että jos kolmannelle pelaajalle tuomitaan rangaistus kahden jo kärsiessä, kolmannen rangaistus ei ala ennen kuin toinen kahdesta on päättynyt. Pelaaja menee heti aitioon, mutta joukkue saa korvaavan kenttäpelaajan jäälle, jotta vahvuus ei laske alle kolmen. Kun kolme pelaajaa on samanaikaisesti aitiossa, kukaan heistä ei pääse jäälle ennen seuraavaa pelikatkoa.

Iso rangaistus ei pääty maaliin. Sääntö 20.2 on yksiselitteinen: vaikka iso rangaistus aiheuttaa vajaalukuisuuden, sijainen ei poistu aitiosta vastustajan tehdessä maalin, vaan viisi minuuttia on kärsittävä kokonaan.

Erot: IIHF, NHL ja suomalaiset juniorisarjat

Suomessa pelataan IIHF:n säännöillä, joihin Jääkiekkoliitto tekee muutamia kansallisia poikkeuksia. NHL pitää yllä omaa sääntökirjaansa, joka on lähentynyt IIHF:ää mutta poikkeaa yhä olennaisissa kohdissa.

Kohta	IIHF ja Suomi	NHL
Paitsio, luistimen taso	Luistimen ei tarvitse koskea jäähän, ratkaisee siniviivan pystysuora taso	Sama periaate, otettu käyttöön kaudella 2020–2021
Pitkän kiekon ratkaisu	Kilpajuoksu päätyalueen aloituspisteille, luistimet ratkaisevat	Vastaava hybridimalli, käytössä kaudesta 2013–2014
Vaihtokielto pitkän jälkeen	Rikkoneella joukkueella; poikkeuksina myös rikkinäinen luistin	Rikkoneella joukkueella; rikkinäistä luistinta ei mainita poikkeuksena
Ottelurangaistus	Poistettu asteikosta	Käytössä, sääntö 21
Iso rangaistus ja ulosajo	IIHF: automaattinen pelirangaistus toisesta isosta rangaistuksesta ja luetelluista rikkeistä. Suomi: iso rangaistus tuottaa aina pelirangaistuksen	Automaattinen ulosajo kolmannesta isosta rangaistuksesta samassa ottelussa ja luetelluista rikkeistä
Ison rangaistuksen videotarkistus	IIHF: jokainen iso rangaistus tarkistetaan videolta (tappeluista vain vaarallinen isku, sääntö 46.13) niissä IIHF:n turnauksissa, joissa sääntöä sovelletaan. SJL:n sarjoista vain Mestis, Naisten Liiga ja U20 SM-sarja	Jokainen iso rangaistus tarkistetaan, paitsi tappelusta tuomittu

IIHF:n säännön 20.4 mukaan automaattinen pelirangaistus seuraa toisesta isosta rangaistuksesta tai toisesta käytösrangaistuksesta samassa ottelussa, sekä erikseen luetelluista rikkeistä. SJL:n sääntökirjan kohdat 20.4 ja 23.7 sen sijaan toteavat, että automaattinen pelirangaistus tuomitaan aina ison rangaistuksen lisäksi. Suomessa jokainen viiden minuutin rangaistus siis päättää pelaajan illan.

Juniorisarjojen poikkeukset

Suomalaisissa juniorisarjoissa säännöt on porrastettu iän mukaan. Poikkeukset on koottu sääntökirjan osaan 12.

Sarjataso	Poikkeus
U11 ja U12	Pienen rangaistuksen kesto on yksi minuutti
U11 ja U12	Alivoimalla tehty pitkä kiekko vihelletään ja aloitus siirtyy rikkoneen joukkueen puolustusalueelle
U11 ja U12	Taklaaminen sallittu vain samansuuntaisessa liikkeessä, selkään ja päähän kohdistuvasta taklauksesta automaattisesti 5+PR
U11 ja U12	Tasapuolinen peluuttamispakko, pelaajavaihdot sallittu kaikilla pelikatkoilla
U11 ja U12	Maalien kirjaaminen päättyy 15 maalin eroon
U11-U14	Sijaista ei laiteta rangaistusaitioon missään tapauksessa
U11-U14	Maalivahdin pelaamisen aluerajoitus (sääntö 63) ei ole käytössä
Kaikki U13-U14-sarjat, U15 B- ja C-tasot, U16 Mestis-karsinta, U16 SS ja alemmat, U18 SS ja alemmat, U20 SS ja miesten II-V divisioonat	Taklaamisen asteittainen salliminen, kiekonriistoa on yritettävä ensin mailalla
Harraste- ja seniorisarjat	Lyöntilaukaus ja taklaaminen kielletty

Tuomarin merkit

Tilanne	Merkki
Pitkä ilmoitettu (sääntö 81)	Takalinjatuomari kohottaa toisen käden suoraan ylös pään yläpuolelle ja pitää sen ylhäällä
Pitkä tuomittu (sääntö 81)	Takalinjatuomari osoittaa aloituspistettä, luistelee sinne takaperin ja asettaa käsivarret ristiin rinnalle
Siirretty paitsiovihellys (sääntö 83)	Pillitön käsi suoraan ylös, lasketaan sivulle kun tilanne raukeaa
Paitsio tuomittu (sääntö 83)	Vihellys, sitten osoitus pillittömällä kädellä siniviivan suuntaisesti
Ei vihelletä, linjatuomari	Sivuttainen pyyhkimisliike, molemmat käsivarret hartiatasolla kämmenet alaspäin
Käsisyöttö (sääntö 79)	Alas lasketulla kädellä avoimen kämmenen eteenpäin suuntautuva liike
Kiekon pelaaminen korkealla mailalla (sääntö 80)	Nyrkit päällekkäin otsan korkeudella pään sivulla
Aloitusrikkeen varoitus (sääntö 76)	Toinen käsi koukussa avoin kämmen ylöspäin rikkoneen joukkueen puolella

Miten säännöt ovat muuttuneet

Paitsiosääntö syntyi 1920-luvulla, kun eteenpäin syöttäminen sallittiin ja oli estettävä hyökkääjien leiriytyminen vastustajan maalille. Varhainen eurooppalainen versio muistutti jalkapallon paitsiota, mutta se vaihtui nopeasti nykyiseen muotoon, jossa kiekon on oltava hyökkäysalueella ennen hyökkääjää.

Punainen keskiviiva lisättiin jäähän 1943 vähentämään paitsiovihellyksiä. Se toimi kompromissiviivana yli viisi vuosikymmentä, kunnes kaksoispaitsio eli keskialueen paitsio purettiin. IIHF testasi purkua eri maissa kaudella 1997–1998, ja NHL otti sen käyttöön kaudella 2005–2006.

Pitkän kiekon historia alkaa Pohjois-Amerikassa 1937, jolloin sääntö vaati puolustavan pelaajan koskettavan kiekkoa ensin. Tämä kosketuspitkä johti vaarallisiin kilpajuoksuihin päätyyn. Euroopassa palattiin 1990 vanhempaan malliin, jossa peli katkaistiin kiekon ylittäessä maaliviivan. Hybridimalli, jossa tuomari arvioi kilpajuoksun aloituspisteiden kohdalla, otettiin USHL:ssä käyttöön 2007, NHL:ssä kaudella 2013–2014 ja Euroopassa kaudella 2014–2015.

Paitsiosäännön viime vuosien muutokset koskevat luistimen asemaa ja kiekon hallintaa. NHL-seurojen urheilutoimenjohtajat (GM:t) käsittelivät siniviivan tasoon perustuvaa tulkintaa kokouksessaan maaliskuussa 2017 mutta eivät hyväksyneet sitä. Sääntö 83.1 muutettiin lopulta kaudeksi 2020–2021 siten, ettei luistimen tarvitse koskettaa jäätä. Sama tasotulkinta on kirjattu IIHF:n voimassa olevaan sääntökirjaan. Kaudeksi 2026/27 IIHF tarkensi lisäksi kiekollisen pelaajan poikkeusta: kiekon on oltava hallinnassa mailalla.

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on paitsio jääkiekossa lyhyesti?

Paitsio tarkoittaa, että hyökkäävän joukkueen pelaaja etenee hyökkäysalueelle ennen kiekkoa. Pelaaja on paitsiossa, kun molemmat luistimet ovat kokonaan yli siniviivan etureunan sillä hetkellä, kun kiekko kokonaan ylittää saman etureunan. Maila ei vaikuta tuomioon lainkaan. Aloituspaikka riippuu tilanteesta: kuljetetusta paitsiosta aloitus on puolueettomalla alueella, laukaistusta tai harhasyötetystä kiekosta sillä alueella, josta kiekko lähti, ja tahallisesta paitsiosta rikkoneen joukkueen omassa päädyssä.

Onko olemassa hybridipaitsiota?

Ei ole. Hybridi viittaa pitkään kiekkoon, jossa tuomari arvioi kilpajuoksun voittajan aloituspisteiden kohdalla. Paitsiossa vastaava uudistus on tasotulkinta: luistimen ei tarvitse koskettaa jäätä, vaan ratkaiseva on siniviivan pystysuora taso. Alueen puhdistamisessa tasotulkinta ei kuitenkaan päde, vaan siellä vaaditaan luistinkontakti siniviivaan.

Milloin pitkää kiekkoa ei vihelletä?

Pitkää ei tuomita, jos laukaiseva joukkue on alivoimalla, jos kiekko ehtii mailassa punaiselle keskiviivalle, jos kiekko koskettaa vastustajaa tai vastustajan maalivahtia, jos se kimpoaa vastustajasta ennen keskiviivaa tai jos maalivahti yrittää tai näyttelee pelaavansa kiekkoa. Myöskään suoraan aloituksesta lyöty kiekko ei ole pitkä.

Kuinka pitkä on jääkiekon jäähy?

Pieni rangaistus ja joukkuerangaistus ovat kaksi minuuttia, kaksinkertainen pieni neljä minuuttia ja iso rangaistus viisi minuuttia. Käytösrangaistus on kymmenen minuuttia, mutta se ei aiheuta vajaalukuisuutta. Pelirangaistus kestää ottelun loppuun ja kirjataan pöytäkirjaan 20 minuuttina. Suomessa iso rangaistus tuottaa aina myös pelirangaistuksen.

Päättyykö jäähy aina maaliin?

Ei. Pieni rangaistus päättyy vain, jos maali tehdään vajaalukuista joukkuetta vastaan ja joukkue kärsii pientä rangaistusta kellossa. Silloin päättyy se rangaistus, jossa on vähiten aikaa jäljellä. Iso rangaistus ei pääty koskaan kesken, vaan viisi minuuttia kärsitään loppuun. Rangaistuslaukauksesta tehty maali ei päätä yhtään rangaistusta.

Milloin tuomitaan rangaistuslaukaus?

Yleisin peruste on takaapäin tehty rike läpiajotilanteessa. Neljän ehdon on täytyttävä: rike tapahtui puolueettomalla tai hyökkäysalueella, se tehtiin takaapäin, kiekollinen menetti kohtuullisen maalintekomahdollisuuden eikä hänen ja maalivahdin välissä ollut vastustajaa. Myös mailan heittäminen ja kiekon peittäminen maalialueella tuottavat laukauksen.

Voiko joukkue pelata kahdella kenttäpelaajalla?

Ei voi. Kolmannen rangaistuksen alkaminen siirtyy, kunnes toinen kahdesta käynnissä olevasta päättyy. Rangaistu pelaaja menee heti aitioon, mutta joukkue saa korvaavan kenttäpelaajan jäälle. Vähimmäisvahvuus on siis kolme kenttäpelaajaa ja maalivahti. Kukaan kolmesta rangaistusta pelaajasta ei pääse jäälle ennen seuraavaa pelikatkoa.

Saako pitkän kiekon jälkeen vaihtaa kentällisen?

Rikkonut joukkue ei saa. Poikkeuksia on neljä: kentälliseksi vaihdetun maalivahdin palauttaminen, loukkaantunut pelaaja, rikkinäinen luistin ja rangaistus joka muuttaa pelaajamäärää. Jäällä olevat pelaajat määräytyvät sillä hetkellä, kun kiekko irtoaa rikkoneen pelaajan mailasta. Hyökkäävä joukkue saa vaihtaa vapaasti ja valita aloituspisteen.

Tiedot on tarkistettu 16.10.2026 IIHF:n virallisesta sääntökirjasta 2026/27 (versio 1.0, kesäkuu 2026), Suomen Jääkiekkoliiton sääntökirjasta 2026–2027 (versio 1.1, lokakuu 2026) ja NHL:n virallisista säännöistä 2026–2027. Sääntökirjat päivitetään vuosittain ja SJL:n kirjaa myös kesken kauden, joten tarkista voimassa oleva versio lajiliiton sivuilta.