Keihäänheiton maailmanennätykset ja keihään paino

Keihäänheitto on yleisurheilun harvinaisuus: sen välinettä on kahdesti muutettu tarkoituksella niin, että heitot lyhenivät. Vuonna 1984 itäsaksalainen Uwe Hohn heitti 104,80 metriä. Kukaan ei ole sen jälkeen yltänyt lähellekään, eikä yllä, koska väline vaihdettiin. Tässä jutussa käydään läpi voimassa olevat ennätykset, sääntömuutosten tarkka tausta, Suomen ennätykset ja mitalihistoria sekä keihään viralliset painot ja mitat sarjoittain.

Voimassa olevat maailmanennätykset

Molemmat aikuisten maailmanennätykset ovat tšekkiläisten nimissä. Miesten ennätys on vuodelta 1996 ja naisten vuodelta 2008. Nuorten sarjoissa lista elää nopeammin: naisten U20-ennätys on vaihtunut useaan kertaan parin viime vuoden aikana.

Sarja	Tulos	Heittäjä	Päivä	Paikka
Miehet (800 g)	98,48 m	Jan Železný, Tšekki	25.5.1996	Jena, Saksa
Naiset (600 g)	72,28 m	Barbora Špotáková, Tšekki	13.9.2008	Stuttgart, Saksa
Miehet U20 (800 g)	86,48 m	Neeraj Chopra, Intia	23.7.2016	Bydgoszcz, Puola
Naiset U20 (600 g)	71,74 m	Yan Ziyi, Kiina	23.5.2026	Xiamen, Kiina
Pojat U18 (700 g)	89,34 m	Braian Toledo, Argentiina	6.3.2010	Mar del Plata, Argentiina
Tytöt U18 (500 g)	70,10 m	Adriana Vilagoš, Serbia	14.8.2021	Kraljevo, Serbia
Olympiaennätys, miehet	92,97 m	Arshad Nadeem, Pakistan	8.8.2024	Pariisi, Ranska
Olympiaennätys, naiset	71,53 m	Osleidys Menéndez, Kuuba	27.8.2004	Ateena, Kreikka

Železnýn 98,48 on kestänyt kolmekymmentä vuotta. Lähimmäksi on päässyt saksalainen Johannes Vetter, joka heitti 97,76 Chorzówissa 6.9.2020. Kaikkien aikojen heittäjälistalla kolmantena on Thomas Röhler 93,90 Dohasta vuodelta 2017 ja neljäntenä Aki Parviainen 93,09 vuodelta 1999. Sijoitukset on tarkistettu World Athleticsin omalta kaikkien aikojen listalta 11.8.2026. Toledon poikien U18-tulos 89,34 heitettiin vanhalla 700 gramman mallilla, jonka mitat muuttuivat huhtikuussa 2025.

Naisten U20-ennätys on kiinalaisen Yan Ziyin hallussa, ja hän on parantanut sitä useaan otteeseen. Kuubalaisen Yulenmis Aguilarin 63,86 vuodelta 2015 kesti lähes yhdeksän vuotta, kunnes Yan ohitti sen keväällä 2024. Maaliskuussa 2025 hän heitti Chengdussa 64,83 ja elokuussa 2025 Kiinan mestaruuskilpailuissa 65,89. Timanttiliigan Xiamenin osakilpailussa 23.5.2026 hän heitti 71,74. Tämä tulos on samalla kaikkien aikojen toiseksi pisin naisten heitto nykymallin keihäällä, heti Špotákován maailmanennätyksen jälkeen. Yan on syntynyt toukokuussa 2008, joten hän oli heittohetkellä juuri täyttänyt 18 vuotta ja kuului yhä U20-sarjaan.

Miksi sata metriä ei ylity: painopisteen sääntömuutokset

Yleinen käsitys on, että Hohnin 104,80 pakotti liiton muuttamaan keihästä. Erich Bremicker, joka istui IAAF:n teknisessä komiteassa, oikaisi asian liiton omassa New Studies in Athletics -julkaisussa vuonna 2000. Bremickerin mukaan ensisijainen tavoite ei ollut heittopituuden lyhentäminen vaan tarkasti mitattava alastulo: kenttätuomarin harkintaan jäi liian usein, oliko heitto hyväksytty vai ei. Heittojen lyheneminen oli hänen mukaansa kyllä mukana laskelmissa, koska maailmanennätys oli tuolloin 99,72, mutta se ei ollut muutoksen varsinainen syy.

Miesten 800 gramman keihäs, voimaan 1.4.1986

Vuosina 1982 ja 1983 tehtiin laajat kokeet keihäillä, joiden painopistettä oli siirretty eteenpäin 2, 3, 4 ja 5 senttimetriä. Heittoja tehtiin satoja, pääosin heittokoneella. Tulos oli, että kolmen senttimetrin siirto riitti takaamaan kärki edellä tapahtuvan alastulon. Tekninen komitea esitti silti kongressille neljää senttimetriä, jotta sääntöä ei jouduttaisi muuttamaan uudestaan muutaman vuoden päästä. Perusteluna oli, että jokainen muutos maksaa valmistajille valtavasti.

Uudet rakennesäännöt lyötiin lukkoon 1983, ne lisättiin Los Angelesin kongressin listalle alkuvuodesta 1984 ja lähetettiin jäsenliitoille toukokuussa 1984. Hohn heitti 104,80 vasta 20.7.1984, kolme viikkoa ennen olympialaisia ja kaksi viikkoa ennen kongressia. Esitykset oli sääntöjen mukaan pitänyt toimittaa jäsenliitoille neljä kuukautta aiemmin, joten Hohnin heitto ei voinut olla syy. Kongressi hyväksyi muutoksen 1984 ja se astui voimaan 1.4.1986.

Naisten 600 gramman keihäs, kaksi muutosta

Naisten keihäästä esitettiin vastaava painopistemuutos samaan kongressiin, mutta esitys hylättiin, koska käytännön kokeita ei ollut ehditty tehdä. Seurauksena oli tilanne, jossa miesten kisoissa jokainen keihäs jäi maahan kiinni, kun taas naisten kilpailuissa tuomarit tekivät edelleen tulkinnanvaraisia päätöksiä.

Bremicker kirjasi havaintoja Stuttgartin EM-kisoista 1986, Lontoon Grand Prix -kisasta 1987, Rooman MM-kisoista 1987 ja Soulin olympialaisista 1988. Yhdessä maailmanluokan kilpailussa 134 heitosta 25 eli 18 prosenttia hylättiin lappeelleen tulon takia ja 27 heittoa eli 20 prosenttia laskeutui rajavyöhykkeelle ja tulkittiin ”anteliaasti”. Seitsenottelun keihäässä 76 heitosta 18 eli 24 prosenttia oli hylättyjä ja lisäksi 31 heittoa eli 40 prosenttia laskeutui rajavyöhykkeelle. Tiukalla tuomaroinnilla neljä tai viisi urheilijaa olisi jäänyt ilman hyväksyttyä heittoa.

Naisten komitea vastusti painopisteen siirtoa pitkään, joten välivaiheeksi tuli kompromissi: keihään takaosaa paksunnettiin miesten välineen mittasuhteiden mukaisesti. Barcelonan kongressi hyväksyi tämän 1989 ja se tuli voimaan 1.4.1991. Ongelma ei poistunut. Naisten komitean omasta pyynnöstä asia otettiin uudelleen käsittelyyn 1996, kokeet tehtiin 1, 2, 3 ja 4 senttimetrin siirroilla, ja Ateenan kongressi 1997 hyväksyi kolmen senttimetrin siirron: painopisteen enimmäisetäisyys kärjestä laski 95 sentistä 92 senttiin. Muutos astui voimaan 1.4.1999 ja ennätysten laskeminen aloitettiin alusta. Uuden mallin ensimmäinen maailmanennätys oli Mirela Manianin 67,09 Sevillassa 28.8.1999.

Rypyläkeihäs kiellettiin 1991

Sääntömuutosten väliin mahtuu kolmas käänne. Seppo Räty heitti keväällä 1991 kaksi maailmanennätystä keihäällä, jonka takaosan pinta oli karhennettu: 91,98 Shizuokassa 6.5.1991 ja 96,96 Punkalaitumella 2.6.1991. Kansainvälinen liitto kielsi karhennetulla perällä varustetun mallin Tokion MM-kisojen jälkeen, ja sillä tehdyt tulokset poistettiin tilastoista 20.9.1991 alkaen. Maailmanennätykseksi palautui Steve Backleyn 89,58 vuodelta 1990. Rädyn 96,96 jäi näin pysyvästi virallisten ennätyslistojen ulkopuolelle, vaikka heitto mitattiin kilpailussa.

Uwe Hohnin 104,80 ja vanhan mallin keihäs

Hohn heitti 104,80 Itä-Berliinissä 20.7.1984. Hän on ainoa mies, joka on heittänyt keihäällä yli sadan metrin. Edellinen maailmanennätys oli Tom Petranoffin 99,72 Los Angelesista 15.5.1983, eli Hohn paransi kertaheitolla yli viisi metriä. Tulos jäi vanhan mallin viimeiseksi maailmanennätykseksi. Ennätysten laskeminen aloitettiin alusta, kun uusi väline tuli voimaan 1.4.1986, eikä 104,80:aa ole nykyisillä välinemääräyksillä mahdollista ylittää.

Ero nykyiseen on kova: Železnýn 98,48 jää Hohnin heitosta 6,32 metriä. Vanha malli liiti pidemmälle, mutta tuli alas lappeelleen ja liukui nurmella, minkä takia mittauskohta oli tulkinnanvarainen ja heittopaikat alkoivat käydä pieniksi. Suomalaisittain sama raja näkyy kotimaisissa ennätyksissä: Hannu Siitosen vanhan mallin 93,90 vuodelta 1973 on yhä pidempi kuin Aki Parviaisen nykymallin 93,09.

Suomen ennätykset

Suomen ennätykset kirjataan erikseen vanhalle ja nykyiselle keihäsmallille. Aikuisten lukemat on tarkistettu Tilastopajan ja SUL:n julkaisemista ennätysluetteloista 11.8.2026.

Sarja ja väline	Tulos	Heittäjä	Paikka	Päivä
Miehet, 800 g, nykymalli	93,09 m	Aki Parviainen	Kuortane	26.6.1999
Miehet, 800 g, vanha malli	93,90 m	Hannu Siitonen	Helsinki	6.6.1973
Naiset, 600 g, nykymalli	64,90 m	Paula Huhtaniemi	Helsinki	10.8.2003
Naiset, 600 g, vanha malli	74,76 m	Tiina Lillak	Tampere	13.6.1983

Lillakin 74,76 oli aikanaan maailmanennätys, ja se kertoo hyvin sääntömuutoksen mittakaavan: nykymallilla naisten Suomen ennätys on lähes kymmenen metriä lyhyempi. Nykymallin Suomen ennätys on parantunut kolmesti. Mikaela Ingberg heitti 63,76 Kuortaneella kesällä 2000, Taina Uppa 64,06 Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa saman kesän aikana ja Paula Huhtaniemi 64,90 Helsingin Kalevan kisoissa 10.8.2003. Sen jälkeen lukema on pysynyt paikallaan yli kaksikymmentä vuotta. Miesten puolella Parviaisen 93,09 on ollut voimassa vielä pidempään, vuodesta 1999, ja Parviainen on edelleen kaikkien aikojen heittäjälistan neljäs.

Ikäkausien Suomen ennätyksistä tähän juttuun on otettu vain ne, jotka pystyttiin varmentamaan Suomen Urheiluliiton tai maakuntalehtien uutisoinnista. Poikien 15-vuotiaiden ennätys on Jere Murron 79,30, joka syntyi Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa 4.7.2024 kuudensadan gramman keihäällä. Murto oli tuolloin vasta 14-vuotias, ja hän ohitti Oliver Helanderin vuonna 2012 heittämän 79,09:n. Tyttöjen 17-vuotiaiden ennätys on Rebecca Nelimarkan 59,98, joka heitettiin Parkanossa kesäkuun alussa 2023 viidensadan gramman keihäällä. Nelimarkka paransi tuolloin ennätystä lähes kahdella metrillä. Muiden ikäluokkien lukemia ei saatu vahvistettua ensisijaisesta lähteestä, joten ne on jätetty tästä jutusta pois.

Nuorissa on näyttöä myös aikuisten välineellä. Topi Parviainen heitti 15-vuotiaana miesten 800 gramman keihäällä 71,45 metriä Joensuun Hammaslahdessa 19.9.2022. MTV Uutisten mukaan tulos ohitti venezuelalaisen Edwin Cuestan vuonna 1997 heittämän 67,38:n eli pisimmän tiedossa olevan 15-vuotiaan heiton aikuisten välineellä. Topi Parviainen on Aki Parviaisen veljenpoika, ja hänen isänsä Mika Parviainen on niin ikään heittänyt yli 80 metriä. Kesällä 2026 Topi Parviainen valittiin Suomen EM-joukkueeseen, ja Birminghamin EM-kisoissa hän oli 19-vuotiaana miesten finaalissa kahdeksas.

Suomalaiset keihäänheittäjät vuosikymmenittäin

Suomi on olympialaisten menestynein keihäsmaa. Olympedian mitalitilaston mukaan suomalaismiehet ovat voittaneet keihäänheidosta 7 kultaa, 8 hopeaa ja 7 pronssia eli yhteensä 22 mitalia. Seuraavina tulevat Neuvostoliitto ja Unkari, kummallakin 7 mitalia. Naisten kilpailussa Suomella on 1 kulta ja 2 hopeaa.

Vuosikymmen	Suomalaisten olympia- ja MM-mitalit keihäänheitossa
1910-luku	Julius Saaristo olympiahopea 1912.
1920-luku	Jonni Myyrä olympiakulta 1920 (65,78) ja 1924 (62,96). Antwerpenissä 1920 Suomi otti neljä ensimmäistä sijaa: Myyrä, Urho Peltonen, Paavo Johansson ja Saaristo.
1930-luku	Matti Järvinen olympiakulta 1932 (72,71), Matti Sippala hopea ja Eino Penttilä pronssi samassa kisassa. Yrjö Nikkanen hopea ja Kalervo Toivonen pronssi 1936.
1940-luku	Tapio Rautavaara olympiakulta 1948 (69,77). Kaisa Parviainen naisten olympiahopea 1948.
1950-luku	Toivo Hyytiäinen olympiapronssi 1952.
1960-luku	Pauli Nevala olympiakulta 1964 (82,66). Jorma Kinnunen olympiahopea 1968.
1970-luku	Hannu Siitonen olympiahopea 1976.
1980-luku	Tiina Lillak MM-kulta 1983 Helsingissä, voittoheitto 70,82 tuli vasta päätöskierroksella. Arto Härkönen olympiakulta 1984 (86,76) ja Lillak olympiahopea 1984. Seppo Räty MM-kulta 1987. Tapio Korjus olympiakulta 1988 (84,28) ja Räty pronssi.
1990-luku	Kimmo Kinnunen MM-kulta ja Räty MM-hopea 1991. Räty olympiahopea 1992. Kinnunen MM-hopea 1993. Mikaela Ingberg MM-pronssi 1995. Heli Rantanen olympiakulta 1996 (67,94) ja Räty pronssi. Aki Parviainen MM-kulta 1999.
2000-luku	Aki Parviainen MM-hopea 2001. Tero Pitkämäki MM-kulta 2007 ja olympiapronssi 2008.
2010-luku	Antti Ruuskanen olympiahopea 2012 (84,12). Pitkämäki MM-hopea 2013. Ruuskanen EM-kulta 2014 Zürichissä ennätyksellään 88,01. Pitkämäki MM-pronssi 2015.
2020-luku	Ei olympia- eikä MM-mitalia 16.10.2026 mennessä.

Ruuskasen EM-kulta oli Suomen ensimmäinen EM-kulta keihäänheitossa 40 vuoteen. Edellinen oli Hannu Siitosen vuonna 1974. Birminghamissa 10.-16.8.2026 käydyissä EM-kisoissa Suomea edustivat miesten keihäässä Oliver Helander, Topi Parviainen ja Eemil Porvari, ja varamiehenä kotiin jäi Topias Laine. Karsinnassa 13.8. Helander heitti 78,43 ja Porvari 75,15, eikä kumpikaan päässyt finaaliin. 19-vuotias Parviainen selvitti tiensä finaaliin karsinnan kahdenneksitoista parhaalla tuloksella 78,88 ja sijoittui finaalissa 15.8. kahdeksanneksi tuloksella 77,82. Euroopan mestaruuden voitti saksalainen Julian Weber viimeisellä heitollaan kisaennätyksellä 90,40. Euroopan yleisurheiluliiton kilpailuohjeen mukaan miesten keihään suora EM-raja oli 83,00 ja lajiin tavoiteltiin 30 urheilijaa. Kolmatta paikkaa koskeva valinta ratkesi ranking-listalta, ja Kalevan kisojen kolmas Teemu Narvi jäi rannalle tuloksellaan 81,01, koska hän ei mahtunut 30 parhaan joukkoon.

Keihään paino ja mitat sarjoittain

Keihäs ei ole pelkkä painoluokka. Sääntökirja määrittää jokaiselle painoluokalle kokonaispituuden, painopisteen etäisyyden sekä kärjestä että perästä, metallikärjen ja narukierteen pituuden ja varren paksuimman halkaisijan. Alla olevat luvut ovat Suomen Urheiluliiton julkaisemasta yleisurheilun kansainvälisten sääntöjen käännöksestä kaudelle 2026 ja 2027, sääntö 38.10.

Mitta	500 g	600 g	700 g	800 g
Kokonaispituus L0	2000–2100 mm	2200–2300 mm	2400–2500 mm	2600–2700 mm
Kärjestä painopisteeseen L1	780–880 mm	800–920 mm	850–990 mm	900–1060 mm
Perästä painopisteeseen L2	1120–1320 mm	1280–1500 mm	1410–1650 mm	1540–1800 mm
Metallikärjen pituus L3	220–270 mm	250–330 mm	250–330 mm	250–330 mm
Narukierteen pituus L4	135–145 mm	140–150 mm	150–160 mm	150–160 mm
Varren paksuin halkaisija D0	20–24 mm	20–25 mm	23–28 mm	25–30 mm

Painorajat ovat vähimmäispainoja: väline saa painaa enemmän, mutta ei vähemmän. Narukierteen on sijaittava niin, että painopiste jää sen peittämälle alueelle, eikä kierre saa ylittää varren halkaisijaa kahdeksaa millimetriä enempää. Varren pinnan on oltava kauttaaltaan sileä. Juuri tästä kohdasta rypyläkeihäs kaatui 1991.

Milloin painoluokka vaihtuu

Painoluokka seuraa ikäsarjaa, ei tulostasoa. Kansainvälinen jako on selvä, ja Suomessa nuorimmissa sarjoissa käytetään sitä kevyempiä välineitä.

Sarja	Keihään paino
Miehet ja 19-vuotiaat pojat	800 g
17-vuotiaat pojat	700 g
Naiset ja 19-vuotiaat tytöt	600 g
15-vuotiaat pojat	600 g
17-vuotiaat tytöt	500 g
15-vuotiaat tytöt	400 g

Käytännössä poika kasvaa siis 600 grammasta 700 grammaan siirtyessään 17-vuotiaiden sarjaan ja 800 grammaan siirtyessään 19-vuotiaisiin. Tytöillä portaat ovat 400 grammasta 500 grammaan ja edelleen 600 grammaan. Siirtymä on lajin kova paikka, koska painoluokan vaihtuessa myös välineen pituus ja painopiste muuttuvat, jolloin totuttu lentorata katoaa.

700 gramman keihäs uudistui 2025

Poikien 700 gramman keihästä muutettiin 1.4.2025 alkaen. Painopiste siirtyi lähemmäs kärkeä ja kokonaispituuden yläraja nousi 2400 millimetristä 2500 millimetriin. Syy oli sama kuin 1986 ja 1999: vanha 700 gramman malli liiti helposti lappeelleen ja jopa kärki ylöspäin, mikä teki alastulon tulkinnasta riitaisan. World Athletics hyväksyi muutoksen tammikuussa 2024 ja antoi siirtymäajan, jotta valmistajat ehtivät tuottaa uusia keihäitä. Suomen Urheiluliiton kilpailuvaliokunta päätti, että kotimaisissa kilpailuissa käytetään vain uutta mallia.

Tekniikka: vauhdinotto, ristiaskel ja heittoasento

Sääntö määrittää suorituksen reunat. Keihästä on pidettävä kiinni yhdellä kädellä narukierteestä, heitto on tehtävä olkapään tai heittokäsivarren yläpuolitse, ja keihään on osuttava maahan metallikärki edellä ennen muita osia. Heittäjä ei saa kääntää selkäänsä heittokaarelle ennen kuin keihäs on irronnut kädestä, eikä käyttää käsinettä tai teipata sormia yhteen. Vauhdinottoradan vähimmäispituus on 30 metriä, korkeimmissa World Ranking -kilpailuluokissa vähintään 33,50 metriä ja suositus 36,50 metriä. Radan leveys on 4 metriä, heittokaari vedetään 8 metrin säteellä ja alastulosektorin kulma on 28,96 astetta. Tulos mitataan metallikärjen osumakohdasta heittokaaren sisäreunaan senttimetrin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Vauhdinotto

Alkuvauhti on tyypillisesti 8–12 askelta ja koko vauhdin pituus 20–35 metriä. Vauhti liikkuu useimmiten 6–7 metrin sekuntinopeudessa. Alkuvauhdin aikana keihäs viedään taakse ja hartiat kääntyvät noin 90 astetta heittokäden puolelle, kun lantio osoittaa vielä eteenpäin. Liian kova vauhti hajottaa tekniikan, joten jokaisen heittäjän on löydettävä oma optimivauhtinsa ja kasvatettava sitä vasta harjoittelun myötä.

Heittoaskeleet ja ristiaskel

Yleisin heittoaskelrytmi on viisi askelta, mutta neljän ja kuuden askeleen rytmit ovat myös käytössä. Vuoden 2013 maailmanmestari Vítězslav Veselý käytti seitsemää heittoaskelta. Pidempi rytmi antaa paremmat edellytykset vetovaiheeseen tulolle, mutta siinä on vaarana vauhdin hidastuminen juuri ennen heittoa. Toiseksi viimeistä askelta kutsutaan ristiaskeleeksi, ja se ratkaisee, missä asennossa heittäjä tulee vetovaiheeseen. Oikeakätisellä heittäjällä vasemman jalan on painettava aktiivisesti eteenpäin, jotta oikea polvi pääsee työntymään eteen ja lantio kääntymään. Ristiaskel otetaan päkiäkontaktilla.

Vetovaihe

Vetovaihe kestää tutkimusten mukaan 0,16–0,18 sekuntia, ja sen aikana syntyy jopa 70 prosenttia keihään lähtönopeudesta. Tukijalan törmätessä maahan siihen kohdistuva kuormitus on huippuheittäjillä yli 400 kilogrammaa ja resultanttivoima yli 700 kilogrammaa. Tukijalan polvikulman tulisi olla lähellä 180 astetta, koska pettävä tuki katkaisee kineettisen ketjun. Nykykeihäällä optimaalinen lähtökulma on tutkimusten mukaan noin 40 astetta ja keihään asentokulma noin 31 astetta. Yli 90 metrin heittoon tarvitaan noin 30 metrin sekuntinopeus irrotushetkellä.

Aki Parviaisen Sevillan MM-kultaheitosta 89,52 on mitattu tarkat lukemat: lähtönopeus 29,7 metriä sekunnissa, irrotuskorkeus 2,14 metriä, lähtökulma 36,6 astetta ja hyökkäyskulma miinus 0,9 astetta. Tukijalan polvikulma oli törmäyshetkellä 170 astetta, eli täydellistä tukea ei tarvita lähes 90 metrin heittoon. Antti Ruuskasen 88,98 metrin heitossa vuonna 2015 vastaavat lukemat olivat 30,1 metriä sekunnissa, 2,00 metriä ja 31,7 astetta. Sama tulos syntyy siis hyvin erilaisilla kulmilla.

Yleisimmät virheet

Ranteen asento muuttuu vedossa. Kärjen kontrolli katoaa ja keihäs lähtee ”pystyyn”: kärki osoittaa taivaalle ja perä maata kohti. Vastavoimat kasvavat ja keihäs tulee nopeasti alas.
Keihäs lähtee ”kyntämään”. Asento on päinvastainen, kärki maata ja perä taivasta kohti, jolloin lentorata jää matalaksi.
Takakenoinen ristiaskel. Paino jää liikaa taakse ja vauhti hidastuu merkittävästi juuri ennen vetoa.
Etukenoinen ristiaskel. Vetovaihe muuttuu lähes mahdottomaksi ja heitto menee läpi.
Heitto ”kädellä”. Suoritus tuntuu nopealta, mutta käden voima ei riitä kiihdyttämään keihästä. Onnistunut heitto tuntuu heittäjästä usein hitaalta, koska keihäs ei aluksi liiku ennen kuin vartalon jännitys laukeaa.

Yksi luku kertoo, miksi tekniikka ratkaisee: yhden metrin sekuntinopeuden lisäys lähtönopeudessa vastaa noin neljän metrin lisäystä heittoon samoilla kulmaominaisuuksilla. Paikaltaan heitettäessä huippuheittäjä pääsee vain noin 70 prosenttiin ennätyksestään. Tero Pitkämäki on heittänyt paikaltaan 62 metriä ja Antti Ruuskanen 63 metriä.

Olympiavoittajat ja Suomen osuus

Miesten keihäs on ollut olympiaohjelmassa vuodesta 1908, naisten vuodesta 1932. Alla olevat olympiavoittajat on tarkistettu Olympedian lajitietokannasta.

Vuosi	Miesten voittaja	Naisten voittaja
1908	Eric Lemming, Ruotsi	ei lajia
1912	Eric Lemming, Ruotsi	ei lajia
1920	Jonni Myyrä, Suomi	ei lajia
1924	Jonni Myyrä, Suomi	ei lajia
1928	Erik Lundqvist, Ruotsi	ei lajia
1932	Matti Järvinen, Suomi	Babe Didrikson, Yhdysvallat
1936	Gerhard Stöck, Saksa	Tilly Fleischer, Saksa
1948	Tapio Rautavaara, Suomi	Herma Bauma, Itävalta
1952	Cy Young, Yhdysvallat	Dana Zátopková, Tšekkoslovakia
1956	Egil Danielsen, Norja	Inese Jaunzeme, Neuvostoliitto
1960	Viktor Tsibulenko, Neuvostoliitto	Elvīra Ozoliņa, Neuvostoliitto
1964	Pauli Nevala, Suomi	Mihaela Peneş, Romania
1968	Jānis Lūsis, Neuvostoliitto	Angéla Németh, Unkari
1972	Klaus Wolfermann, Länsi-Saksa	Ruth Fuchs, Itä-Saksa
1976	Miklós Németh, Unkari	Ruth Fuchs, Itä-Saksa
1980	Dainis Kūla, Neuvostoliitto	María Colón, Kuuba
1984	Arto Härkönen, Suomi	Tessa Sanderson, Britannia
1988	Tapio Korjus, Suomi	Petra Felke, Itä-Saksa
1992	Jan Železný, Tšekkoslovakia	Silke Renk, Saksa
1996	Jan Železný, Tšekki	Heli Rantanen, Suomi
2000	Jan Železný, Tšekki	Trine Hattestad, Norja
2004	Andreas Thorkildsen, Norja	Osleidys Menéndez, Kuuba
2008	Andreas Thorkildsen, Norja	Barbora Špotáková, Tšekki
2012	Keshorn Walcott, Trinidad ja Tobago	Barbora Špotáková, Tšekki
2016	Thomas Röhler, Saksa	Sara Kolak, Kroatia
2020	Neeraj Chopra, Intia	Liu Shiying, Kiina
2024	Arshad Nadeem, Pakistan	Haruka Kitaguchi, Japani

Suomen osuus on seitsemän kultaa 27 kilpailusta miesten sarjassa. Kolmesti keihäs on ratkaistu käytännössä Suomen sisäisenä kisana: 1920 Antwerpenissä neljä ensimmäistä sijaa, 1932 Los Angelesissa kolmoisvoitto ja 1988 Soulissa kulta ja pronssi. Naisten puolella Heli Rantasen 67,94 Atlantassa 1996 on Suomen ainoa olympiakulta.

Tuorein arvokisa oli Birminghamin EM elokuussa 2026. Miesten keihään voitti 15.8. saksalainen Julian Weber kisaennätyksellä 90,40 ja naisten kilpailun 16.8. kroatialainen Sara Kolak tuloksella 62,43. Suomalaisista paras oli miesten finaalissa kahdeksanneksi sijoittunut Topi Parviainen.

Viimeisimmät MM-kisat käytiin Tokiossa 2025. Miesten keihään voitti 18.9.2025 Keshorn Walcott tuloksella 88,16, toisena oli Anderson Peters 87,38 ja kolmantena Curtis Thompson 86,67. Naisten kilpailun voitti 20.9.2025 Juleisy Angulo Ecuadorista tuloksella 65,12, toisena oli latvialainen Anete Sietiņa 64,64 ja kolmantena australialainen Mackenzie Little 63,58. Angulosta tuli Ecuadorin ensimmäinen naisten maailmanmestari yleisurheilussa. Suomalaisia ei ollut kummankaan lajin mitaleilla.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on keihäänheiton maailmanennätys?

Miesten maailmanennätys on Jan Železnýn 98,48 metriä, heitetty Jenassa 25.5.1996. Naisten maailmanennätys on Barbora Špotákován 72,28 metriä Stuttgartista 13.9.2008. Molemmat heittäjät ovat tšekkejä. Miesten ennätys on kestänyt kolme vuosikymmentä, ja lähimmäksi on päässyt Johannes Vetter tuloksella 97,76 vuonna 2020. Naisten ennätystä lähimmäksi on päässyt kiinalainen Yan Ziyi, joka heitti 71,74 toukokuussa 2026.

Miksi kukaan ei heitä keihästä yli sadan metrin?

Koska väline vaihdettiin. Miesten keihään painopistettä siirrettiin neljä senttimetriä eteenpäin 1.4.1986 alkaen, jotta keihäs laskeutuisi kärki edellä eikä lappeelleen. Muutos lyhensi lentoa merkittävästi ja ennätykset nollattiin. Nykymallin paras tulos 98,48 jää Uwe Hohnin vanhan mallin 104,80:sta 6,32 metriä.

Mikä on keihäänheiton Suomen ennätys?

Miesten Suomen ennätys nykymallilla on Aki Parviaisen 93,09 metriä Kuortaneelta 26.6.1999. Naisten ennätys on Paula Huhtaniemen 64,90 metriä Helsingistä 10.8.2003. Vanhalla mallilla lukemat olivat Hannu Siitosen 93,90 vuodelta 1973 ja Tiina Lillakin 74,76 vuodelta 1983, joka oli tuolloin myös maailmanennätys. Molemmat nykymallin ennätykset ovat siis olleet voimassa yli kaksikymmentä vuotta.

Paljonko miesten keihäs painaa?

Miesten keihään vähimmäispaino on 800 grammaa ja kokonaispituus 2600–2700 millimetriä. Painopisteen on oltava 900–1060 millimetrin etäisyydellä metallikärjestä. Sama väline on käytössä myös 19-vuotiaiden poikien sarjassa. Paino on vähimmäispaino, eli keihäs saa olla raskaampi mutta ei kevyempi.

Paljonko naisten keihäs painaa?

Naisten keihään vähimmäispaino on 600 grammaa ja kokonaispituus 2200–2300 millimetriä. Painopisteen etäisyys kärjestä on 800–920 millimetriä. Sama väline on käytössä 19-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. Nykyiset mitat tulivat voimaan 1.4.1999, kun painopistettä siirrettiin kolme senttimetriä lähemmäs kärkeä.

Missä iässä keihään paino nousee?

Pojilla 15-vuotiaiden sarjassa käytetään 600 gramman keihästä, 17-vuotiaissa 700 grammaa ja 19-vuotiaista alkaen 800 grammaa. Tytöillä 15-vuotiaissa heitetään 400 grammalla, 17-vuotiaissa 500 grammalla ja 19-vuotiaista alkaen 600 grammalla. Painon lisäksi muuttuvat myös välineen pituus ja painopisteen paikka.

Kuka on Suomen menestynein keihäänheittäjä?

Olympialaisissa Jonni Myyrä on ainoa suomalainen, joka on voittanut keihäänheiton kahdesti, vuosina 1920 ja 1924. Olympia- ja MM-mitaleja on eniten Seppo Rädyllä, viisi: MM-kulta 1987, MM-hopea 1991 sekä olympiamitalit 1988, 1992 ja 1996. Tero Pitkämäellä on neljä: MM-kulta 2007, olympiapronssi 2008 sekä MM-mitalit 2013 ja 2015.

Onko Uwe Hohnin 104,80 yhä maailmanennätys?

Ei ole. Hohn heitti 104,80 Itä-Berliinissä 20.7.1984, mutta ennätysluettelo aloitettiin alusta, kun uusi keihäsmalli tuli voimaan 1.4.1986. Tulos jäi vanhan mallin viimeiseksi maailmanennätykseksi, eikä sitä ole nykyisillä välinemääräyksillä mahdollista ylittää. Voimassa oleva maailmanennätys on Jan Železnýn 98,48.

Juttua päivitetty 16.10.2026: lisätty Birminghamin EM-kisojen 2026 keihäänheiton tulokset (Topi Parviainen finaalissa kahdeksas, mestaruus Julian Weberille ja Sara Kolakille), muutettu EM-kisoja koskeva teksti menneeseen aikamuotoon ja täydennetty Yan Ziyin U20-ennätyskehitystä.