Kysymys ”paljonko Liiga-pelaaja tienaa” on helpompi esittää kuin siihen on vastata. Syy on yksinkertainen: Jääkiekon SM-liiga ei julkaise pelaajien palkkoja, eivätkä seurat julkaise sopimusten sisältöä. Liigassa ei ole NHL:n kaltaista palkkakattojärjestelmää, joka pakottaisi sopimusten arvot rekisteriin, eikä mitään virallista palkkatietokantaa ole olemassa.
Silti euromääriä näkyy lehdissä joka vuosi. Ne eivät ole peräisin Liigalta. Ne tulevat neljästä eri lähteestä, joilla jokaisella on omat rajoituksensa: seurojen itsensä ilmoittamat pelaajabudjetit, Verohallinnon julkiset tuloverotiedot, pelaajayhdistyksen jäsenkyselyt ja toimittajien nimettömät lähteet. Yksikään näistä ei kerro, mitä yksittäisen pelaajan sopimuksessa lukee.
Rehellisin vastaus kysymykseen on, että ulkopuolinen voi haarukoida palkkatason vain karkeasti, ja haarukka perustuu osin nimettomiin lähteisiin. Yksittäisen pelaajan palkan tietävät vain pelaaja, hänen agenttinsa ja seura. Tiedot tarkistettu 11.8.2026.
Mikä Liigan palkoista on julkista ja mikä ei
Ennen lukuja kannattaa erottaa toisistaan neljä asiaa, jotka menevät julkisessa keskustelussa jatkuvasti sekaisin: sopimuspalkka, verotettava ansiotulo, pelaajabudjetti ja henkilöstökulut. Ne ovat neljä eri suuretta, eikä mikään niistä käänny toiseksi ilman oletuksia.
| Tieto | Onko julkinen | Kuka julkaisee |
|---|---|---|
| Yksittäisen pelaajan sopimuspalkka | Ei | Ei kukaan |
| Sopimuksen pituus ja bonusrakenne | Ei | Ei kukaan |
| Seuran pelaajabudjetti | Kyllä, seuran itsensä ilmoittamana | SM-liiga, kauden alussa |
| Pelaajan verotettava ansiotulo | Kyllä, vuoden viiveellä | Verohallinto, marraskuussa |
| Seuran liikevaihto ja tulos | Kyllä | Tilinpäätökset, kaupparekisteri |
| Seuran henkilöstökulut yhteensä | Kyllä | Tilinpäätökset |
| Palkkojen keskiarvo ja mediaani | Osittain, kyselypohjaisena | Suomen Jääkiekkoilijat ry |
| Vakuuttamisen alaraja ja korvauskatot | Kyllä | Laki ja pelaajayhdistys |
| Yleissopimuksen ehdot | Kyllä | Suomen Jääkiekkoilijat ry |
Liigan palkkatasosta on ollut julkista tilastoa, mutta viimeisin sellainen on kaudelta 2012-13. Nykytasosta ei ole julkista tilastoa lainkaan.
Pelaajabudjetit ovat ainoa Liigan itsensä julkaisema luku
Ainoa palkkoihin suoraan liittyvä luku, jonka Liiga julkaisee, on seurojen ilmoittama pelaajabudjetti. Se kertoo, paljonko seura aikoo käyttää pelaajistoonsa alkavalla kaudella. Luku on seuran itsensä ilmoittama eikä tilintarkastettu, eikä julkisuudessa ole määritelmää siitä, mitä siihen tarkalleen lasketaan mukaan. Se on silti paras saatavilla oleva vertailuluku seurojen välillä.
MTV Uutiset julkaisi kauden 2025-26 budjetit 6.9.2025 lähteenään SM-liiga. Toinen sarake on seuran edellisen kauden vastaava ilmoitus.
| Seura | Pelaajabudjetti 2025-26 (milj. e) | Edellinen kausi (milj. e) | Muutos (milj. e) |
|---|---|---|---|
| Tappara | 3,50 milj. € | 3,25 milj. € | +0,25 |
| Ilves | 3,30 | 3,10 | +0,20 |
| Kärpät | 3,25 | 3,25 | 0 |
| HIFK | 3,15 | 3,35 | -0,20 |
| Lukko | 3,05 | 2,95 | +0,10 |
| JYP | 2,95 | 2,40 | +0,55 |
| KalPa | 2,50 | 2,30 | +0,20 |
| Pelicans | 2,40 | 3,00 | -0,60 |
| TPS | 2,40 | 2,40 | 0 |
| Ässät | 2,35 | 2,35 | 0 |
| HPK | 2,20 | 1,90 | +0,30 |
| Kiekko-Espoo | 2,00 | 2,00 | 0 |
| KooKoo | 2,00 | 2,00 | 0 |
| SaiPa | 2,00 | 2,00 | 0 |
| Sport | 1,70 | 1,85 | -0,15 |
| Jukurit | 1,50 | 1,50 | 0 |
Taulukosta laskettuna kuudentoista seuran budjetit ovat yhteensä 40,25 miljoonaa euroa, kun edellisellä kaudella vastaava summa oli 39,60 miljoonaa. Kasvua on 0,65 miljoonaa eli noin 1,6 prosenttia. Keskiarvo on 2,52 miljoonaa ja mediaani 2,40 miljoonaa. Suurimman ja pienimmän budjetin ero on 2,3-kertainen. Kuusi seuraa nosti budjettiaan, kolme laski ja seitsemän piti ennallaan. Nämä yhteenlaskut ovat toimituksen omia laskelmia julkaistuista luvuista.
Yksi havainto asettaa kokonaisuuden mittakaavaan. Kun edellisen kauden budjettisumma 39,60 miljoonaa suhteutetaan liigaseurojen samalta kaudelta raportoituun yhteenlaskettuun liikevaihtoon, pelaajistoon menee suuruusluokaltaan viidennes koko sarjan rahavirrasta. Vertailu on suuntaa antava, koska liikevaihtoluvuissa on mukana runsaasti muuta liiketoimintaa kuin jääkiekkoa.
Miten pelaajabudjetit ovat kehittyneet
Yle uutisoi 13.9.2022, että seurojen ilmoittamat pelaajabudjetit nousivat kaudelle 2022-23 ennätykselliseen 34,90 miljoonaan euroon. Kasvua edelliskaudesta oli 5,4 miljoonaa. Ennen koronapandemiaa, kaudella 2019-20, summa oli 32,85 miljoonaa. Samassa jutussa kerrottiin liigaseurojen liiketoiminnan kokonaiskulujen nousevan kaudelle 2022-23 yli 114,5 miljoonaan euroon, kun kaudella 2019-20 luku oli 105,1 miljoonaa.
Kokonaissummia ei voi verrata suoraan, koska seurojen määrä on muuttunut. Kaudella 2022-23 Liigassa pelasi 15 joukkuetta, nyt 16. Seurakohtaisena keskiarvona vertailu on mielekkäämpi: 2,33 miljoonasta 2,52 miljoonaan eli noin 8 prosentin nousu kolmessa kaudessa. Se on selvästi vähemmän kuin julkinen keskustelu palkkaräjähdyksestä antaisi olettaa, ja syy on se, että suurin nousu ajoittuu vasta kaudelle 2026-27.
Verotiedot ovat se ovi, josta luvut vuotavat julkisuuteen
Suomessa on lainsäädäntö, joka tekee osasta verotietoja julkisia. Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) määrää, että tuloverotuksen tietyt tiedot ovat julkisia verovuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuun alusta. Käytännössä juuri tämä on syy siihen, että suomalaisissa medioissa julkaistaan joka syksy listoja urheilijoiden tuloista.
Julkisia ovat valtionverotuksen verotettava ansiotulo ja pääomatulo, kunnallisverotuksen verotettava tulo sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä ja jäännösvero tai palautus. Ennakot eivät ole enää olleet julkisia syyskuusta 2024 alkaen. Verovelvollisesta julkaistaan nimi, syntymävuosi ja maakuntatieto. Julkisia eivät sen sijaan ole bruttotulot, vähennykset eivätkä verovapaat tulot.
Ero on ratkaiseva, ja se ymmärretään usein väärin. Verotettava ansiotulo ei ole palkka. Se on kaikkien ansiotulojen summa tiettyjen vähennysten jälkeen. Jääkiekkoilijan kohdalla siihen sisältyvät pelaajapalkan lisäksi mahdolliset mainostulot, maajoukkuepalkkiot ja muut ansiot, ja siitä on vähennetty se, mitä vähennettävää on. Se koskee kalenterivuotta, kun taas pelaajasopimus koskee pelikautta, joka Liigan yleissopimuksen mukaan on kulkenut 1.5. alkaen 30.4. asti. Yhden kalenterivuoden verotieto sisältää siis palasia kahdesta eri sopimuksesta.
Kun lehti otsikoi, että jokin pelaaja ”tienasi” tietyn summan, kyse on lähes aina verotettavasta ansiotulosta edelliseltä vuodelta. Se on julkinen ja oikea luku, mutta se ei ole hänen palkkansa eikä sitä voi verrata seuran ilmoittamaan pelaajabudjettiin.
Mitä pelaajayhdistyksen kyselyt kertoivat palkoista
Pitkäjänteisin julkinen tietolähde Liigan palkkatasosta on ollut Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli pelaajayhdistyksen vuosittainen jäsenkysely. Kysely perustuu pelaajien omiin ilmoituksiin, joten se on otantatutkimus eikä rekisteri, mutta vastausprosentit ovat olleet korkeita.
| Kausi | Keskiarvo | Mediaani | Kotimaiset | Ulkomaalaiset |
|---|---|---|---|---|
| 2006-07 | 67 852 € | 45 620 € | 61 048 € (229 pelaajaa) | 123 500 € (28 pelaajaa) |
| 2007-08 | noin 66 400 € | noin 44 000 € | noin 61 000 € | noin 128 000 € |
| 2012-13 | 80 000 € | 60 000 € | ei eritelty | ei eritelty |
Kaudella 2006-07 kyselyyn vastasi 265 liigapelaajaa eli 82 prosenttia, ja palkkakysymykseen vastasi 257.
Näistä luvuista tärkein oivallus ei ole mikään yksittäinen euromäärä vaan keskiarvon ja mediaanin välinen kuilu. Kaudella 2006-07 keskiarvo oli 67 852 euroa mutta mediaani 45 620 euroa. Ero on yli 22 000 euroa. Se tarkoittaa, että pienen huippujoukon suuret sopimukset vetävät keskiarvoa ylöspäin, ja tavallisen liigapelaajan todellisuus on lähempänä mediaania. Kun kysytään, paljonko Liiga-pelaaja tienaa, mediaani on rehellisempi vastaus kuin keskiarvo.
Sama kysely valotti myös ammatin epävarmuutta. Kaudella 2006-07 tammikuussa vain 49 prosentilla pelaajista oli sopimus seuraavalle kaudelle. Kaudella 2013-14 luku oli 57 prosenttia, edellisvuonna 67. Pelaajayhdistyksen silloinen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela luonnehti ammattia toistuvasti pätkätyöksi. Samassa 2013-14 kyselyssä 98 prosenttia pelaajista kertoi käyttävänsä agenttia sopimusta tehdessään ja 20 prosenttia opiskeli pelaamisen ohessa.
Näiden kyselyjen tuoreimpia palkkalukuja ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa löydettävissä julkisesta lähteestä, joten uudempia keskiarvo- tai mediaanilukuja ei esitetä tässä.
Vakuutusrajat piirtävät ammattilaisuuden rajan
Kaikkein täsmällisimmät julkiset euromäärät Liigan ympärillä eivät ole palkkoja vaan vakuutusrajoja. Ne perustuvat lakiin urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta (276/2009) ja Liigan sekä pelaajayhdistyksen väliseen yleissopimukseen, ja ne on tarkistettu vuosittain työntekijän eläkelain palkkakertoimella.
| Erä | Määrä kaudella 2026-27 | Mitä tarkoittaa |
|---|---|---|
| Vakuuttamisraja | 13 790 € pelikaudessa | Tämän ylittävät kausiansiot velvoittavat seuran vakuuttamaan pelaajan |
| Ansionmenetyskorvauksen palkkakatto | 143 620 € | Korvaus on 85 prosenttia loukkaantumiskauden palkasta tähän summaan asti |
| Seuran vastuu hoitokuluista | 10 000 € per vamma | Sovelletaan, kun sairauskuluvakuutus ei korvaa |
Vakuuttamisraja on kiinnostava luku, koska se on tosiasiassa julkinen määritelmä siitä, milloin jääkiekkoilija on lain silmissä ammattilainen. Sen alle jäävä pelaaja ei ole pakollisen urheilijaturvan piirissä. Raja seuraa palkkakerrointa: keväällä 2008 se oli noin 9 600 euroa pelikaudessa, eli reaalisesti se on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Ansionmenetyskorvauksen 143 620 euron katto ei ole lainsäätäjän asettama vaan Liigan ja pelaajayhdistyksen yleissopimuksen ehto, jota indeksoidaan samalla palkkakertoimella. Se ei ole palkkakatto eikä rajoita sopimuksia mitenkään, mutta sen yli menevää palkkaa ei korvata loukkaantumistilanteessa.
Kontrasti alempaan sarjatasoon on jyrkkä. Pelaajayhdistyksen mukaan Mestiksessä vakuutusturva kattaa hoitokuluja enintään 15 000 euroa, pysyvästä haitasta enintään 30 000 euroa ja kuolemantapauksessa 8 500 euroa. Liigapelaajalla hoitokulut ovat vakuutuksen puitteissa ilman ylärajaa ja omavastuuta. Kaudella 2006-07 Mestis-pelaajan keskipalkka oli pelaajakyselyn mukaan noin 6 000 euroa ja mediaani noin 4 650 euroa (Yle).
Seurojen talous kertoo, mihin raha oikeasti menee
Koska palkat eivät ole julkisia mutta tilinpäätökset ovat, seurojen talousluvut ovat paras epäsuora mittari. EY on analysoinut liigaseurojen taloutta seitsemänä peräkkäisenä vuonna, ja 21.10.2025 julkaistu raportti käsitteli kautta 2024-25.
Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi ennätykselliseen 191,7 miljoonaan euroon, jossa oli kasvua 11 prosenttia. Yhteenlaskettu liiketulos oli silti negatiivinen, -6 miljoonaa euroa, tosin edelliskauden -11 miljoonasta parantunut. Kuusi seuraa ylsi positiiviseen tulokseen, kun vuotta aiemmin niitä oli kaksi. Rahavarat olivat yhteensä 18,6 miljoonaa euroa. EY:n mukaan kasvu ei tullut jääkiekosta vaan pääosin oheis- ja muusta liiketoiminnasta, ja seurojen kulujen kasvu hidastui 8 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista. Henkilöstökulut kasvoivat 7 prosenttia.
EY:n Suomen talousjohdon neuvontapalveluiden johtaja Janne Aalto kiteytti tilanteen näin: ”Pelaajien palkat eivät voi jatkaa nousukiitoa, jos tehdään tappiota.”
Raportissa julkaistiin myös seurakohtainen tehokkuusvertailu, joka on lähin julkinen mittari sille, paljonko yksi runkosarjapiste maksaa. Huomaa, että henkilöstökulut sisältävät seuran koko henkilöstön eivätkä pelkästään pelaajia.
| Seura | Liiketoiminnan kulut per piste | Henkilöstökulut per piste |
|---|---|---|
| SaiPa | 70 200 € | 37 000 € |
| KooKoo | 75 500 € | 41 700 € |
| Kiekko-Espoo | 79 500 € | 42 900 € |
| HPK | 90 300 € | 50 500 € |
| Ässät | 94 900 € | 45 300 € |
| Sport | 99 200 € | 50 300 € |
| Lukko | 102 200 € | 58 900 € |
| KalPa | 103 600 € | 47 600 € |
| JYP | 108 400 € | 63 500 € |
| Jukurit | 111 100 € | 61 600 € |
| Ilves | 140 600 € | 57 900 € |
| TPS | 150 000 € | 77 100 € |
| Kärpät | 158 100 € | 87 900 € |
| Pelicans | 158 500 € | 81 900 € |
| Tappara | 171 900 € | 81 400 € |
| HIFK | 201 900 € | 81 600 € |
SaiPa pärjäsi sarjan pienimmillä kustannuksilla, KalPa keskitason kuluilla. SaiPa kasvatti liikevaihtoaan 68 prosenttia ja KalPa mestaruutensa siivittämänä 21 prosenttia.
Liikevaihdot eivät ole vertailukelpoisia keskenään
Kauden 2024-25 liikevaihtokuningas oli Oulun Kärpät, jonka konserniliikevaihto nousi 33,1 miljoonaan euroon. Seuraavina olivat Ilves 21,6 miljoonalla ja HIFK 21 miljoonalla. Tapparan (Tamhockey) liikevaihto oli 15,7 miljoonaa. EY huomauttaa erikseen, että Kärppien ja Ilveksen luvut sisältävät merkittävästi muuta liiketoimintaa, kuten ravintola- ja tapahtumapalveluja, ja Ilveksellä myös jalkapallotoimintaa. Liikevaihtolukuja ei siis voi lukea jääkiekkotoiminnan mittarina.
Muut raportoidut luvut: Pelicans 11,2 miljoonaa (laskua 9 prosenttia), Lukko 8,5 miljoonaa ja Liigan heikoin liiketulos -3 miljoonaa, KooKoo 7,2 miljoonaa ja tulos -0,24 miljoonaa, JYP 7,1 miljoonaa ja Liigan suurin tilikauden tappio -1,3 miljoonaa, HPK 6,8 miljoonaa ja tulos -0,7 miljoonaa, Kiekko-Espoo 6,1 miljoonaa ja yli 700 000 euron tappio, Jukurit 5,2 miljoonaa. Vaasan Sport käänsi tuloksensa 0,08 miljoonaa plussalle ja Ässät 0,17 miljoonaa plussalle.
Aallon mukaan erot ovat kasvaneet: Kärppien liikevaihto on yli kuusinkertainen Jukureihin verrattuna. Seurat operoivat hänen sanojensa mukaan lähes eri taloudellisessa todellisuudessa. Tämä on olennaista palkkakeskustelulle, koska se selittää, miksi sama pelaaja maksaa eri seuroille eri verran suhteessa niiden maksukykyyn.
Palkkakattoa ei ole: vuonna 2014 pelaajat vastustivat sitä lähes yksimielisesti
Liigassa ei ole palkkakattoa. Aihetta on käsitelty julkisuudessa toistuvasti vuosien varrella, ja esille on nostettu sekä kova katto että pehmeämpi ylellisyysveromalli, jossa rajan ylittävä seura maksaisi korvausta pienemmille. Mitään näistä ei ole otettu käyttöön.
Kiinnostavaa on, että vastustus tuli myös pelaajilta itseltään. Pelaajayhdistyksen kaudella 2013-14 julkaisemassa kyselyssä palkkakattoa vastusti 89 prosenttia pelaajista, edellisvuonna 91 prosenttia. Pelaajakohtaista palkkakattoa vastusti 97 prosenttia, edellisvuonna 95. Tuoreempaa mittausta ei ole julkaistu.
Sama kysely paljasti myös muutoksen suhtautumisessa läpinäkyvyyteen. Kaudella 2013-14 jo 52 prosenttia pelaajista oli sitä mieltä, että palkat voisi julkistaa, kun vuotta aiemmin osuus oli 44 prosenttia. Kehitys oli merkittävä, kun sitä vertaa vuoteen 2007: silloin 64 prosenttia vastaajista ei halunnut palkkojaan julkisuuteen. Enemmistö on siis kääntynyt, mutta järjestelmä ei ole muuttunut.
Miten Liiga eroaa NHL:stä ja SHL:stä
Rakenteellinen erilaisuus muihin sarjoihin selittää suurelta osin, miksi Liigan palkkatieto on niin sirpaleista.
| Piirre | Liiga | NHL |
|---|---|---|
| Palkkakatto | Ei ole | On, sovittu kausiin 2027-28 asti |
| Palkkakatto 2026-27 | Ei sovellu | 104 milj. dollaria |
| Palkkalattia 2026-27 | Ei ole | 76,9 milj. dollaria |
| Vähimmäispalkka 2026-27 | Ei julkista vähimmäispalkkaa | 850 000 dollaria |
| Sopimusten enimmäispituus | Ei julkista rajaa | 7 vuotta omalle seuralle, 6 muualle |
| Sopimusten arvot julkisia | Ei | Käytännössä kyllä |
NHL ja NHLPA ilmoittivat 31.1.2025 palkkakaton kolmelle kaudelle: 95,5 miljoonaa dollaria kaudelle 2025-26, 104 miljoonaa kaudelle 2026-27 ja 113,5 miljoonaa kaudelle 2027-28. Alarajat ovat vastaavasti 70,6, 76,9 ja 83,9 miljoonaa. Uusi työehtosopimus on voimassa 16.9.2026 alkaen 15.9.2030 asti, ja siinä vähimmäispalkka nousee 850 000 dollarista miljoonaan dollariin kaudella 2029-30.
Ratkaiseva rakenteellinen ero on tämä: palkkakatto tekee palkoista väistämättä julkisia. Kun jokaisen joukkueen palkkasumma on rajattu, sopimusten arvojen on oltava todennettavissa, jotta sääntöä voi valvoa. Liigassa tällaista pakkoa ei ole, joten tietoa ei myöskään synny.
Ruotsin SHL:ään vertailu on rahamääräisesti valaisevaa. EY:n mukaan SHL-seurojen (14 kappaletta) yhteenlaskettu liikevaihto oli samalla kaudella 224 miljoonaa euroa, kun Liigan 16 seuraa ylsivät 191,7 miljoonaan. Eron selittää EY:n analyysin mukaan ennen kaikkea mediasopimus: SHL:n mediasopimus on jopa kolminkertainen Liigaan verrattuna. Jos sopimukset olisivat seuraa kohden yhtä tuottoisia, sarjojen liikevaihdot olisivat suhteellisen tasavertaisia.
Yksi yleinen oletus kannattaa oikaista. Ruotsissa henkilöiden tuloverotiedot ovat perinteisesti olleet julkisia, mutta Skatteverketin linjauksen mukaan inkomstår 2023 alkaen julkista on enää päätetty ansiotulo yhtenä summana. Sitä aiemmilta vuosilta olivat julkisia myös erikseen ansio- ja elinkeinotoiminnan tulot. Ruotsin tuloläpinäkyvyys on siis kaventunut, ei laajentunut, eikä sekään ole koskaan tarkoittanut sopimuspalkkojen julkaisemista.
Nettosopimus on syy, miksi luvut eivät ole vertailukelpoisia
Suomalaisessa jääkiekkojournalismissa sopimuksista puhutaan usein nettona eli pelaajan käteen jäävänä summana. Se on olennainen varauma jokaiseen julkisuudessa esitettyyn lukuun, koska nettoluku ja seuralle koituva kustannus ovat kaukana toisistaan.
Yle Urheilu havainnollisti eron tammikuussa 2026. Sen tietojen mukaan KalPasta Jokereihin siirtyvän Patrick Curryn nettosopimus on vajaat 200 000 euroa, mutta kun mukaan lasketaan työnantajan maksut ja verot, sopimuksen kokonaisarvo on noin 400 000 euroa. Suhde on siis karkeasti kaksinkertainen.
Pelaajabudjetti ja pelaajien nettopalkkojen summa eivät ole sama asia, joten niitä ei voi rinnastaa. Jokaisen julkisuudessa esitetyn palkkaluvun kohdalla on kysyttävä, puhutaanko nettopalkasta, bruttopalkasta vai seuran kokonaiskustannuksesta: ilman tätä tietoa luku ei ole vertailukelpoinen minkään muun luvun kanssa.
Mikä muuttuu kaudella 2026-27
Liigan sarjajärjestelmä uudistuu, ja se on suorin syy siihen, miksi palkat ovat nyt liikkeessä. SM-liigan yhtiökokous päätti 27.11.2025, että kaudesta 2027-28 alkaen pelataan kahdella tasolla: ylemmässä A-liigassa 14 joukkuetta ja alemmassa B-liigassa 10. Kausi 2026-27 pelataan enintään 18 joukkueen siirtymäkautena, jonka jälkeen 14 parasta jatkaa ylimmällä tasolla. Kaudesta 2027-28 alkaen A-liigan viimeinen putoaa ja B-liigan paras nousee.
Talousvaikutukset ovat merkittäviä. Pudotuspelien tulonjakomalli puretaan, ja jokainen seura pitää jo kaudesta 2026-27 alkaen omat lipputulonsa. Liigan yhteiset tulot, kuten vedonlyöntisopimus ja tv-raha, jakautuvat niin, että 80 prosenttia menee ylimmälle tasolle ja 20 prosenttia B-liigalle. A-liigassa potti jaetaan tasan. Putoaville ei makseta tyynyrahaa, mutta Liiga sitoutui lunastamaan B-sarjaan siirtyvien seurojen liigaosakkeen, jonka arvoksi ilmoitettiin 2,2 miljoonaa euroa, jos seura haluaa osakkeestaan luopua.
Yle Urheilu selvitti tammikuussa 2026 haastattelemalla yli kymmentä kotimaista jääkiekkotoimijaa, mitä tämä on tehnyt pelaajamarkkinoille. Suurin osa haastatelluista puhui nimettömästi, koska sopimusneuvottelut olivat kesken. Jutun mukaan palkat ovat nousseet ensi kauden sopimuksissa jopa 50 000 euroa, ja osalla pelaajista tulot lähes kaksinkertaistuvat. Yksi nimettömänä puhunut urheilujohtaja tiivisti: ”Pelaaja, joka aiemmin maksoi 75 000-80 000 euroa, maksaa nyt 130 000-140 000.”
Kaksi tekijää ajaa muutosta. Ensimmäinen on putoamisen pelko, joka ohjaa seuroja kilpavarusteluun. Toinen on Jokerien paluu: seuran puheenjohtaja Mikko Saarni on kertonut julkisuudessa, että joukkueen palkkoihin käytetään yli kolme miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi kaudella 2025-26 vain viisi liigaseuraa ilmoitti yli kolmen miljoonan pelaajabudjetin. Lisäksi sarjaan tulee ensi kaudeksi noin 25 tai 50 työpaikkaa lisää riippuen siitä, nouseeko Mestiksestä Jokerien lisäksi toinenkin joukkue.
Tapparan urheilujohtaja Janne Vuorinen varoitti seurauksista: ”Tässä on tapahtunut markkinoiden ylikuumeneminen. Riski on, että osa seuroista vetää itsensä ihan kanttuvei.” Hän arvioi myös, että osa seuroista saattaa leikata juniorityöstä.
Yle nimesi jutussaan yksittäisiä pelaajia ja summia omiin tietoihinsa nojaten. Nämä eivät ole seurojen vahvistamia lukuja, ja ne on syytä lukea toimituksellisina tietoina eikä virallisina. Yle kertoi Antti Kalapudaksen tienaavan Jokereissa reilusti yli 200 000 euroa, KalPasta Ilvekseen siirtyvän Jaakko Lantan vuositulojen nousevan lähelle 140 000 euroa ja 33-vuotiaan Otto Paajasen vuosipalkan olevan Turussa yli 200 000 euroa.
Historiallista vertailukohtaa tarjoaa Ylen syyskuussa 2022 tekemä selvitys, jonka mukaan Liigan ehdottomien huippupelaajien palkka asettui tuolloin 250 000-300 000 euron haarukkaan, ja vain kourallinen pelaajia ylitti 300 000 euron rajan.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko Liiga-pelaaja tienaa?
Tarkkaa nykylukua ei ole julkisesti saatavilla, koska Liiga ei julkaise palkkoja. Yle Urheilun tammikuun 2026 selvityksen mukaan pelaaja, joka aiemmin maksoi 75 000-80 000 euroa, maksaa nyt 130 000-140 000 euroa, ja huippupelaajien sopimuksia on noussut yli 200 000 euron. Tuoreimmat julkaistut kyselyluvut pelaajayhdistykseltä ovat sitä vastoin kaudelta 2012-13, jolloin mediaani oli 60 000 euroa ja keskiarvo 80 000 euroa. Mediaani kuvaa tavallisen pelaajan tilannetta paremmin, koska harvat suuret sopimukset nostavat keskiarvoa.
Julkaiseeko SM-liiga pelaajien palkat?
Ei julkaise. Liiga julkaisee kauden alussa seurojen itsensä ilmoittamat pelaajabudjetit, mutta ei yksittäisten pelaajien palkkoja eikä sopimusten sisältöä. Mitään virallista palkkarekisteriä ei ole, koska Liigassa ei ole palkkakattoa, joka edellyttäisi sopimusarvojen valvontaa.
Mikä on SM-liigan suurin palkka?
Virallista tietoa ei ole. Tammikuussa 2026 Yle kertoi omiin tietoihinsa nojaten yksittäisistä yli 200 000 euron sopimuksista; nämä eivät ole seurojen vahvistamia. Historiallisena vertailukohtana Ylen syksyllä 2022 tekemän selvityksen mukaan huippupelaajien palkat asettuivat tuolloin 250 000-300 000 euron haarukkaan, ja vain harva ylitti 300 000 euroa.
Onko SM-liigassa palkkakatto?
Ei ole. Vuonna 2014 pelaajat vastustivat ajatusta lähes yksimielisesti: kyselyyn vastanneista 89 prosenttia vastusti palkkakattoa ja 97 prosenttia pelaajakohtaista kattoa. Tuoreempaa mittausta ei ole julkaistu.
Mistä lehtien julkaisemat palkkaluvut oikeastaan tulevat?
Useimmiten Verohallinnon julkisista tuloverotiedoista, jotka tulevat julkisiksi verovuotta seuraavan marraskuun alussa ja kertovat verotettavan ansiotulon, eivät palkkaa. Loput luvut ovat toimitusten omia lähdetietoja tai pelaajayhdistyksen kyselyjä.
Milloin jääkiekkoilija on lain mukaan ammattilainen?
Käytännön raja on vakuuttamisraja. Kun pelaajasopimukseen perustuvat kausiansiot ylittävät 13 790 euroa kaudella 2026-27, seuran on vakuutettava pelaaja urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisesti. Raja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella; keväällä 2008 se oli noin 9 600 euroa pelikaudessa, eli reaalisesti se on pysynyt kutakuinkin ennallaan.
Yhteenveto
Liigan palkkakeskustelun ongelma ei ole se, ettei tietoa olisi lainkaan. Ongelma on, että saatavilla olevat luvut mittaavat eri asioita ja niitä käytetään toistensa korvikkeina. Pelaajabudjetti on seuran oma ilmoitus, verotieto on kalenterivuoden verotettava ansiotulo, henkilöstökulut kattavat koko organisaation, ja yhdessä Ylen esittämässä esimerkkitapauksessa nettosopimus oli noin puolet seuran kokonaiskustannuksesta.
Liigassa liikkui pelaajabudjeteissa noin 40 miljoonaa euroa kaudella 2025-26, seurojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 192 miljoonaa kaudella 2024-25, sarja teki tappiota ja pelaajien palkat nousevat sarjauudistuksen takia nopeammin kuin seurojen tulot. Se on rehellinen vastaus siihen, mitä Liigan palkoista tiedetään, ja samalla muistutus siitä, kuinka paljon jää tietämättä.