SM-liigan pudotuspelit ovat suomalaisen jääkiekkokevään huipentuma. Runkosarjan sijoitus ratkaisee lähes kaiken: se määrää pudotuspelipaikan, ensimmäisen vastustajan ja jopa sen, kuinka moneen peräkkäiseen kotiotteluun joukkue joutuu koko kevään aikana.
Tässä jutussa käydään läpi runkosarjan pisteytys ja tasapistesäännöt, pudotuspelipaikkojen jako, wild card -kierros, puolivälieräparien muodostuminen, kotietu, ottelurytmi ja pudotuspelien omat jatkoaikasäännöt. Lopuksi katsotaan, mikä muuttuu kaudella 2026-27 ja miten järjestelmä eroaa Ruotsin SHL:stä ja NHL:stä.
Runkosarja ratkaisee kaiken: pisteet ja tasapistesäännöt
Pudotuspelipaikat jaetaan yksinomaan runkosarjan sarjataulukon perusteella. Kaudella 2025-26 Liigassa pelasi 16 joukkuetta, jokainen 60 ottelua, ja koko runkosarja käsitti 480 ottelua. Kausi alkoi 9. syyskuuta 2025 ja päättyi 17. maaliskuuta 2026.
Pisteytys on ollut kaudesta 2004-05 alkaen niin sanottu kolmen pisteen malli. Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä, häviäjä nolla. Jos ottelu on 60 minuutin jälkeen tasan, molemmat joukkueet ovat jo varmistaneet yhden pisteen, ja jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa voittava joukkue nostaa saaliinsa kahteen pisteeseen. Runkosarjassa jatkoaika kestää viisi minuuttia, ja jos maalia ei synny, ottelu ratkaistaan voittolaukauskilpailulla.
Tasapistetilanteessa sijoitus ratkeaa Liigassa seuraavassa järjestyksessä:
- pisteet
- kolmen pisteen voitot eli voitot varsinaisella peliajalla
- maaliero
- tehdyt maalit
- keskinäiset ottelut
Järjestys on olennainen, koska se ei ole sama kuin monessa muussa sarjassa. Jalkapallossa maaliero on tyypillisesti ensimmäinen ratkaisija, Liigassa se on vasta kolmas. Ensin katsotaan, kumpi joukkue on hoitanut hommansa 60 minuutissa.
Kausi 2025-26 tarjosi tästä oppikirjaesimerkin. Lukko ja JYP päätyivät molemmat 106 pisteeseen. Lukko sijoittui viidenneksi, koska sillä oli 28 varsinaisen peliajan voittoa, kun JYP:llä niitä oli 26. JYP oli kerännyt saman pistemäärän 11 jatkoaikavoitolla, mikä on sarjan korkein lukema, mutta ne tuottavat kaksi pistettä kolmen sijaan. Ero näkyi suoraan pudotuspeliparissa: Lukko sai vastaansa kahdennentoista HPK:n, JYP yhdennentoista Pelicansin.
Runkosarjan 2025-26 lopullinen sarjataulukko
| Sija | Joukkue | O | V | JV | JT | T | Maalit | P |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tappara | 60 | 35 | 3 | 6 | 16 | 226-149 | 117 |
| 2 | KooKoo | 60 | 33 | 7 | 2 | 18 | 217-155 | 115 |
| 3 | SaiPa | 60 | 31 | 6 | 7 | 16 | 204-162 | 112 |
| 4 | Ilves | 60 | 29 | 8 | 4 | 19 | 186-152 | 107 |
| 5 | Lukko | 60 | 28 | 9 | 4 | 19 | 185-157 | 106 |
| 6 | JYP | 60 | 26 | 11 | 6 | 17 | 202-180 | 106 |
| 7 | KalPa | 60 | 28 | 7 | 6 | 19 | 185-179 | 104 |
| 8 | Ässät | 60 | 26 | 6 | 4 | 24 | 170-165 | 94 |
| 9 | Kiekko-Espoo | 60 | 23 | 5 | 11 | 21 | 157-155 | 90 |
| 10 | HIFK | 60 | 25 | 4 | 5 | 26 | 149-183 | 88 |
| 11 | Pelicans | 60 | 20 | 9 | 7 | 24 | 137-156 | 85 |
| 12 | HPK | 60 | 16 | 9 | 9 | 26 | 144-167 | 75 |
| 13 | TPS | 60 | 16 | 7 | 9 | 28 | 141-177 | 71 |
| 14 | Kärpät | 60 | 16 | 6 | 6 | 32 | 175-197 | 66 |
| 15 | Jukurit | 60 | 15 | 6 | 7 | 32 | 131-171 | 64 |
| 16 | Sport | 60 | 9 | 1 | 11 | 39 | 108-212 | 40 |
Sarakkeet: O = ottelut, V = voitot varsinaisella peliajalla, JV = jatkoaika- tai voittolaukausvoitot, JT = jatkoaika- tai voittolaukaustappiot, T = tappiot varsinaisella peliajalla, P = pisteet.
Ketkä pääsevät pudotuspeleihin ja mikä on wild card
Kaudesta 2024-25 alkaen pudotuspeleihin on päässyt 12 joukkuetta aiemman kymmenen sijasta. Kun sarjassa oli 16 joukkuetta, se tarkoitti, että kolme neljästä joukkueesta jatkoi kevääseen ja vain neljän kausi päättyi runkosarjaan.
Jako menee näin:
- Sijat 1-4: suora paikka puolivälieriin. Nämä joukkueet saavat noin viikon tauon runkosarjan päätyttyä.
- Sijat 5-12: pudotuspelien 1. kierros eli arkikielessä wild card. Kahdeksan joukkuetta pelaa neljä sarjaa paras viidestä -järjestelmällä, ja kolmella voitolla pääsee puolivälieriin.
- Sijat 13-16: kausi päättyy runkosarjaan.
Ensimmäisen kierroksen parit muodostetaan ristiin niin, että korkeimmalle sijoittunut kohtaa heikoimmin sijoittuneen: 5 vastaan 12, 6 vastaan 11, 7 vastaan 10 ja 8 vastaan 9.
Järjestelmä on kohtuullisen armoton paremmin sijoittuneelle. Keväällä 2026 ensimmäisen kierroksen neljästä sarjasta kaksi meni heikommin sijoittuneelle joukkueelle, ja molemmat yllätykset tulivat parien ääripäistä.
Pudotuspelien 2026 ensimmäinen kierros ja puolivälierät
| Kierros | Ottelupari | Sarjatulos | Jatkoon |
|---|---|---|---|
| 1. kierros | Lukko (5.) vs HPK (12.) | 1-3 | HPK |
| 1. kierros | JYP (6.) vs Pelicans (11.) | 0-3 | Pelicans |
| 1. kierros | KalPa (7.) vs HIFK (10.) | 3-2 | KalPa |
| 1. kierros | Ässät (8.) vs Kiekko-Espoo (9.) | 3-2 | Ässät |
| Puolivälierä | Tappara (1.) vs HPK (12.) | 4-1 | Tappara |
| Puolivälierä | KooKoo (2.) vs Pelicans (11.) | 4-1 | KooKoo |
| Puolivälierä | SaiPa (3.) vs Ässät (8.) | 4-3 | SaiPa |
| Puolivälierä | Ilves (4.) vs KalPa (7.) | 4-2 | Ilves |
Ensimmäinen kierros pelattiin 20. ja 26. maaliskuuta 2026 välisenä aikana, puolivälierät 28. maaliskuuta ja 13. huhtikuuta välillä.
Näin puolivälieräparit syntyvät
Tässä on yksityiskohta, joka erottaa Liigan NHL:stä. Liigassa ei ole NHL:n tapaista kiinteää kaaviota, joka lukitaan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Sen sijaan puolivälieräparit muodostuvat vasta, kun ensimmäinen kierros on pelattu, ja havaittava sääntö on selvä: parhaiten sijoittunut jäljellä oleva joukkue kohtaa aina heikoimmin sijoittuneen jäljellä olevan. Sitä, tehdäänkö tämä uudelleensijoitus automaattisesti vai valitseeko paremmin sijoittunut joukkue vastustajansa itse jäljellä olevista, ei tätä juttua tehtäessä pystytty vahvistamaan julkisista lähteistä: kumpikin menettely olisi tuottanut kevään 2026 tapauksessa täsmälleen samat parit.
Kevät 2026 näyttää lopputuloksen selkeästi. Ensimmäiseltä kierrokselta selvisivät joukkueet, joiden runkosarjasijoitukset olivat 7, 8, 11 ja 12. Kun ne yhdistettiin suoraan jatkaneisiin sijoihin 1-4, parit olivat 1 vastaan 12, 2 vastaan 11, 3 vastaan 8 ja 4 vastaan 7.
Sama kaava toistui välierissä. Puolivälieristä jatkoivat runkosarjan sijat 1, 2, 3 ja 4, joten välieräparit olivat 1 vastaan 4 eli Tappara vastaan Ilves ja 2 vastaan 3 eli KooKoo vastaan SaiPa: jälleen paras kohtasi heikoimman jäljellä olevista.
Käytännön seuraus on, että runkosarjan hyvä sijoitus tuottaa hyötyä joka kierroksella, ei vain ensimmäisellä. Kevään 2026 tapauksessa Tappara kohtasi puolivälierissä kahdenneksitoista sijoittuneen HPK:n, joka oli kerännyt runkosarjassa 42 pistettä vähemmän kuin Tappara.
Kaudella 2025-26 finaalissa kohtasivat runkosarjan ykkönen Tappara ja kakkonen KooKoo, ja Tappara voitti sarjan voitoin 4-3. Häviölle jääneet välierien joukkueet pelaavat vielä yhden ottelun pronssista, ja keväällä 2026 pronssin vei SaiPa. Mestari saa haltuunsa Kanada-maljan, jonka Kanadan suomalaisyhteisö lahjoitti keräysvaroin vuonna 1950 ja joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1951, kun Ilves kaatoi Hämeenlinnan Tarmon.
Kotietu ja ottelurytmi
Kotietu menee jokaisessa sarjassa runkosarjassa paremmin sijoittuneelle joukkueelle. Se koskee kaikkia kierroksia ensimmäisestä kierroksesta finaaliin.
Liigan ottelurytmi poikkeaa selvästi Pohjois-Amerikan mallista. Liigassa kotiottelut vuorottelevat: kotiedun omaava joukkue pelaa kotonaan ottelut 1, 3, 5 ja 7, vastustaja ottelut 2, 4 ja 6. NHL:ssä käytetään 2-2-1-1-1-rytmiä, jossa korkeammalle sijoittunut isännöi otteluita 1, 2, 5 ja 7. SHL:ssä rytmi on koti-koti-vieras-vieras-koti-vieras-koti eli sama 2-2-1-1-1-rytmi kuin NHL:ssä, vain kirjoitettuna auki kotiottelu kerrallaan.
Säännöstä nähtiin keväällä 2026 myös poikkeus: ensimmäisen kierroksen sarjassa KalPa isännöi HIFK:ta vastaan sekä sarjan ensimmäisen että toisen ottelun 20. ja 21. maaliskuuta, ennen kuin ottelut siirtyivät Helsinkiin. Vuorottelu on siis pääsääntöinen käytäntö, ei ehdoton sääntö jokaisessa sarjassa. Matkustaminen jakautuu silti tasaisemmin kahden joukkueen kesken kuin NHL:n mallissa, mikä on Suomen etäisyyksillä helpompi järjestää kuin NHL:n mantereenlaajuisessa sarjassa.
Finaalisarjan 2026 kotiottelujärjestys
| Ottelu | Päivämäärä | Kotijoukkue |
|---|---|---|
| 1 | 2.5.2026 | Tappara |
| 2 | 4.5.2026 | KooKoo |
| 3 | 6.5.2026 | Tappara |
| 4 | 8.5.2026 | KooKoo |
| 5 | 9.5.2026 | Tappara |
| 6 | 11.5.2026 | KooKoo |
| 7 | 13.5.2026 | Tappara |
Ottelutiheys vaihtelee kierroksittain. Ensimmäisellä kierroksella pelataan tiukimmalla tahdilla, ja keväällä 2026 kaikkien neljän sarjan avausottelu pelattiin samana päivänä 20. maaliskuuta, ja toiset ottelut pelattiin heti seuraavana päivänä 21. maaliskuuta. Finaalisarjassa väli on tyypillisesti kaksi päivää, mutta ratkaisuvaiheessa pelataan myös peräkkäisinä päivinä, kuten yllä olevasta taulukosta näkyy otteluiden 4 ja 5 kohdalla.
Pudotuspelien jatkoaikasäännöt
Pudotuspeleissä jatkoaika toimii täysin eri logiikalla kuin runkosarjassa. Voittolaukauskilpailua ei käytetä pudotuspeleissä lainkaan: jokainen ottelu ratkaistaan kentällä, tarvittaessa useamman jatkoaikaerän kautta.
Jatkoaika pelataan täysipitkinä 20 minuutin erinä viisi vastaan viisi, eli samalla pelaajamäärällä kuin varsinainen peliaika. Ensimmäinen maali päättää ottelun välittömästi, ja jos maalia ei tule, pelataan uusi 20 minuutin erä. Erien välissä pidetään tauko, ja jää hoidetaan normaalisti. Periaatteessa ottelu voi jatkua rajattoman monta jatkoaikaerää.
Runkosarjassa jatkoaika kestää viisi minuuttia, ja ratkaisu tulee viimeistään voittolaukauksista, mutta pudotuspeleissä yksi ottelu voi periaatteessa venyä huomattavasti pidemmäksi. Kevään 2026 SaiPa-Ässät-puolivälieräsarja näytti, miten pitkälle: seitsemän ottelun sarja Kisapuistossa nousi Liigan historian pisimmäksi pudotuspelisarjaksi peliajassa mitattuna, kun se rikkoi kaudelta 2010 peräisin olleen JYP-Kärpät-välieräsarjan ennätyksen. Varsinaisen peliajan rangaistukset jatkuvat jatkoajalle, joten kolmannen erän lopussa otettu jäähy voi vaikuttaa suoraan sarjan kohtaloon.
Kausi 2026-27 on siirtymäkausi: 17 joukkuetta ja kolme putoajaa
SM-liigan hallinto teki 27. marraskuuta 2025 päätöksen, joka muuttaa sarjan rakenteen perusteellisesti. Kaudesta 2027-28 alkaen Liiga hallinnoi kahta sarjatasoa: 14 joukkueen A-sarjaa ja 10 joukkueen B-sarjaa, joiden välillä on suora nousu ja putoaminen. Joukkuemäärät on tarkoitus tarkistaa uudelleen kahden tai kolmen vuoden kuluttua.
Kausi 2026-27 on tämän muutoksen siirtymäkausi, ja se pelataan ennätyssuurella 17 joukkueella. Sarjaan nousi Helsingin Jokerit, joka haki paikkaa edelliskauden Mestis-mestarina, ja lisenssikomitea totesi 10. helmikuuta 2026 seuran täyttävän lisenssikriteerit. Lisenssikomitea myönsi kaudelle yhteensä 17 lisenssiä: kaikille nykyisille Liiga-seuroille sekä Jokereille.
Runkosarja pelataan nelinkertaisena, eli jokainen joukkue kohtaa jokaisen vastustajan neljästi, kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Joukkuekohtainen ottelumäärä on 64 ja koko runkosarja käsittää 544 ottelua. Kausi alkaa 1. syyskuuta 2026 ja päättyy 23. maaliskuuta 2027.
Koska runkosarja on pidempi ja päättyy myöhemmin kuin aiemmin, pudotuspelisarjoja lyhennetään. Ensimmäinen kierros ja puolivälierät pelataan paras viidestä -järjestelmällä, ja vasta välierät ja finaali paras seitsemästä -järjestelmällä. Käytännössä puolivälierät lyhenevät ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Putoaminen ratkaistaan suoraan runkosarjan perusteella ilman erillisiä karsintoja tai playout-otteluita. Sääntö on, että sijalle 15 tai sitä huonommalle jäävät joukkueet putoavat suoraan uuteen B-sarjaan, mikä 17 joukkueen sarjassa tarkoittaa kolmea putoajaa: sijat 15, 16 ja 17. Sijoille 13 ja 14 päätyvät joukkueet eivät pääse pudotuspeleihin, mutta ne säilyttävät paikkansa A-sarjassa. Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen perusteli ratkaisua seurojen toiveella: ”Tämä oli selvä signaali, jonka etenkin seurojen urheilujohtajilta saimme.”
Mikä muuttuu kaudella 2026-27
| Asia | Kausi 2025-26 | Kausi 2026-27 |
|---|---|---|
| Joukkueita | 16 | 17 |
| Otteluita per joukkue | 60 | 64 |
| Runkosarjan otteluita yhteensä | 480 | 544 |
| Runkosarja päättyy | 17.3.2026 | 23.3.2027 |
| Pudotuspeleihin | 12 joukkuetta | 12 joukkuetta |
| Suoraan puolivälieriin | sijat 1-4 | sijat 1-4 |
| 1. kierros | paras viidestä | paras viidestä |
| Puolivälierät | paras seitsemästä | paras viidestä |
| Välierät ja finaali | paras seitsemästä | paras seitsemästä |
| Putoaminen | ei putoamista | sijat 15-17 suoraan B-sarjaan |
| Playoutit | ei pelata | ei pelata |
Miten kaava on muuttunut: pudotuspelien historia 1975 alkaen
SM-liiga perustettiin vuonna 1975 aiemman SM-sarjan tilalle, ja pudotuspelit olivat mukana heti ensimmäisestä kaudesta. Alkuperäinen suunnitelma oli ottaa pudotuspelit käyttöön vasta kaudelle 1976-77, mutta ne aikaistettiin ensimmäiselle kaudelle, jotta uudella liigalla olisi uutuusarvoa vanhaan SM-sarjaan verrattuna. Malli kopioitiin Pohjois-Amerikasta.
Ensimmäisellä kaudella 1975-76 mukana oli kymmenen joukkuetta ja jokainen pelasi 36 runkosarjaottelua. Pudotuspeleihin selvisi neljä parasta, ja sarjan kaksi viimeistä joutuivat karsintasarjaan. SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja Kalervo Kummola, joka siirtyi tehtävään TPS:n markkinointipäällikön paikalta, perusteli uudistusta sillä, että pudotuspelit säilyttäisivät jännityksen mestarista kauden viimeisille viikoille. Perustelu oli konkreettinen: kaudella 1974-75 Tappara oli voittanut mestaruuden 11 pisteen erolla, ja ratkaisu oli syntynyt useita kierroksia ennen kauden loppua.
Suomessa on alusta alkaen pelattu myös pronssiottelu. Jo vuonna 1979 kirjoitettiin siitä, että Ruotsissa pronssiottelua ei pelata ja pudotuspelisarjat ovat lyhyempiä, kun Suomessa pelattiin pronssiottelu ja pudotuspelit paras viidestä -järjestelmällä.
| Kausi | Muutos |
|---|---|
| 1975-76 | SM-liiga aloittaa, 10 joukkuetta, 36 ottelua, 4 parasta pudotuspeleihin, 2 viimeistä karsintasarjaan |
| 1981-82 | Liigakarsinta muuttuu sarjamuotoisesta ottelusarjoiksi, voittoon kolme voittoa |
| 1984-87 | Suora putoaminen ja nousu käytössä kolmen kauden ajan |
| 1986-87 | Runkosarjan ottelumäärä nousee 36:sta 44 otteluun |
| 1988-89 | Joukkuemäärä kasvaa 12:een, 6 parasta pudotuspeleihin, 2 parasta suoraan välieriin |
| 1992-93 | Runkosarja 48 ottelua |
| 1994-95 | Runkosarja 50 ottelua |
| 1998-99 | Runkosarja 54 ottelua |
| 2000-01 | Liiga suljetaan, I-divisioonan tilalle tulee Mestis |
| 2003-04 | Pudotuspelien 1. kierros sijoille 7-10 otetaan käyttöön, paras kolmesta |
| 2004-05 | Kolmen pisteen malli käyttöön: 3-2-1-0 |
| 2008-09 | Liigakarsinnat palaavat, käyttöön myös playout-järjestelmä |
| 2009-10 | Playout poistetaan yhden kauden jälkeen, karsinnat jäävät |
| 2012-14 | Viimeiset liigakarsinnat pelataan 2012-13, minkä jälkeen karsinnat lopetetaan ja liigapaikka myönnetään lisenssillä |
| 2024-25 | Pudotuspeleihin 12 joukkuetta, 4 parasta suoraan, sijat 5-12 ensimmäiselle kierrokselle |
| 2026-27 | Siirtymäkausi 17 joukkueella, puolivälierät lyhenevät, 3 putoajaa |
| 2027-28 | Kaksitasoinen malli: A-sarja 14 joukkuetta, B-sarja 10 joukkuetta |
Ensimmäisen kierroksen eli säälipleijareiden tuotto on ollut historiallisesti vaatimaton. Ylen läpikäynnin mukaan järjestelmän 12 ensimmäisen vuoden aikana vain kaksi joukkuetta eteni ensimmäiseltä kierrokselta asti välieriin, yhteensä kolme kertaa: Blues vuosina 2011 ja 2012 sekä Lukko vuonna 2013. Näistä vain Bluesin vuoden 2011 kevät tuotti mitalin, hopeaa HIFK:n voittamassa finaalissa. Sarjapareista 8 vastaan 9 oli 12 sarjan jälkeen tasan 6-6, eli kahdeksannen ja yhdeksännen välillä ei ollut käytännössä eroa.
Vuoden 2026 kevät kertoo, että 12 joukkueen malli on kasvattanut yllätysten määrää. Kahdennentoista sijan HPK kaatoi viidennen Lukon ja yhdennentoista sijan Pelicans pudotti kuudennen JYP:n suoraan kolmella voitolla. Kumpikaan ei kuitenkaan selvinnyt puolivälierää pidemmälle: molemmat hävisivät sarjansa voitoin 1-4.
Näin Liiga eroaa SHL:stä ja NHL:stä
Kolme sarjaa käyttää samaa perusideaa: runkosarja ratkaisee sijoitukset, ja parhaat etenevät pudotuspeleihin. Yksityiskohdat kuitenkin eroavat monella mittarilla. Ruotsin SHL ja Suomen Liiga ovat lähempänä toisiaan, NHL on selvästi oma maailmansa.
| Piirre | Liiga | SHL | NHL |
|---|---|---|---|
| Joukkueita sarjassa | 16 (kaudella 2025-26) | 14 | 32 |
| Pudotuspeleihin | 12 | 10 | 16 |
| Suora paikka puolivälieriin | sijat 1-4 | sijat 1-6 | ei, kaikki pelaavat 1. kierroksen |
| Karsintakierros | sijat 5-12, paras viidestä | sijat 7-10, paras kolmesta | ei erillistä kierrosta |
| Puolivälierät, välierät, finaali | paras seitsemästä (2025-26); puolivälierät paras viidestä 2026-27 alkaen | paras seitsemästä | paras seitsemästä, neljä kierrosta |
| Kotiottelujärjestys | vuorotellen (K-V-K-V-K-V-K) | 2-2-1-1-1 (K-K-V-V-K-V-K) | 2-2-1-1-1 (K-K-V-V-K-V-K) |
| Kaavio kierroksen jälkeen | uudelleensijoitus joka kierroksella | parhaiten sijoittunut vastaan heikoin | kiinteä divisioonakaavio, ei uudelleensijoitusta |
| Pronssiottelu | kyllä | ei | ei |
Pistejärjestelmässä ero Liigan ja NHL:n välillä on periaatteellinen. Liigassa varsinaisen peliajan voitosta saa kolme pistettä ja jatkoaikavoitosta kaksi, jolloin ottelusta jaetaan joko kolme tai neljä pistettä. NHL:ssä voitosta saa kaksi pistettä ja jatkoajalla tai voittolaukauksissa hävinnyt yhden, jolloin ottelusta jaetaan kaksi tai kolme pistettä. NHL:n malli suosii tasaisia otteluita ja pitää sarjataulukon tiiviimpänä.
NHL:n kaavio on rakenteellisesti täysin toinen. Pudotuspeleihin pääsee kunkin divisioonan kolme parasta, mikä täyttää 12 paikkaa, ja loput neljä paikkaa täytetään kummankin konferenssin kahdella parhaalla jäljelle jääneellä joukkueella eli wild card -joukkueilla. Konferenssin parhaan tuloksen tehnyt divisioonavoittaja saa vastaansa heikomman wild card -joukkueen, ja divisioonien toiset ja kolmannet kohtaavat toisensa. Kaavio pysyy divisioonapohjaisena kahden ensimmäisen kierroksen ajan, eikä uudelleensijoitusta tehdä. Liigan mallissa vastaava lukitseminen ei ole mahdollista, koska pareja ei sidota mihinkään lohkoon.
Nousun ja putoamisen suhteen sarjat menevät kolmeen eri suuntaan. NHL on suljettu sarja, jossa putoamista ei ole. SHL:ssä sijoille 13 ja 14 sijoittuneet kohtaavat toisensa paras seitsemästä -karsintasarjassa, ja häviäjä putoaa HockeyAllsvenskaniin, kun taas HockeyAllsvenskanin pudotuspelivoittaja nousee SHL:ään. Liiga oli suljettu 2000-2008, jonka jälkeen liigakarsinnat palasivat käyttöön ja jatkuivat vuoteen 2013 asti, ja vuodesta 2014 sarja on ollut jälleen suljettu. Kauden 2026-27 päätteeksi putoaminen palaa suorana ilman karsintoja.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi puolivälieräparit muuttuvat joka kevät?
Koska parit perustuvat siihen, mitkä joukkueet selviävät ensimmäiseltä kierrokselta, eivätkä kiinteään kaavioon. Jos wild card -kierroksella voittavat yllättäjät, kuten keväällä 2026 HPK ja Pelicans, myös puolivälieräparit näyttävät erilaisilta kuin jos suosikit olisivat edenneet.
Onko Liigan malli lähempänä SHL:ää vai NHL:ää?
Lähempänä SHL:ää. Molemmissa paras jäljellä oleva kohtaa heikoimman, eikä kaaviota lukita ensimmäisen kierroksen jälkeen. NHL poikkeaa tästä eniten: sen divisioonapohjainen kaavio pysyy samana koko kahden ensimmäisen kierroksen ajan.
Miksi SM-liigassa pelataan pronssiottelu, kun NHL:ssä ei?
Käytäntö periytyy liigan alkuajoista, ja se on säilynyt osana suomalaista pudotuspelikaavaa koko liigan historian ajan. NHL:ssä ja SHL:ssä välieräsarjan hävinneet joukkueet eivät pelaa mitalista lainkaan, vaan kausi päättyy suoraan tappioon.